"Towards 'a real reunion'?" : Archbishop Aleksi Lehtonen's efforts for closer relations with the Church of England 1945–1951

Mika KT Pajusen väitös "Towards 'a real reunion'?" – Archbishop Aleksi Lehtonen's efforts for closer relations with the Church of England 1945–1951 on yleiseen kirkkohistoriaan lukeutuva tutkimus Englannin kirkon ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon välisistä suhteista Aleksi Lehtosen arkkipiispakaudella 1945–1951. Suhteita on tutkittu kolmesta näkökulmasta: ekumeenisesta, poliittisesta ja kirkkopoliittisesta. Tutkimuskausi alkaa pastori H.M. Waddamsin joulukuussa 1944 Suomeen tekemän vierailun jälkimainingeista ja päättyy arkkipiispa Lehtosen kuolemaan pääsiäisenä 1951. Kirkollisten suhteiden kehitystä rytmittivät lukuisat vierailut, jotka osoittivat Englannin kirkon asenteen muuttumisen sodan aikaisesta neuvostomyönteisyydestä kylmän sodan aikaiseen täysin vastakkaiseen kantaan. Englantilaiset vieraat kohtasivat Suomessa sekä kirkon että yhteiskunnan ylimmän johdon. Molemmat maat olivat valmiita tukemaan hyviä kirkollisia suhteita tilanteen niin salliessa, joskaan eivät kovin suunnitelmallisesti. Suomen evankelis-luterilainen kirkko käytti hyviä suhteita Englannin kirkkoon saadakseen tukea ja ymmärrystä omalle kirkolleen ja yhteiskunnalleen kokemaansa Neuvostoliiton uhkaa vastaan erityisesti vaaran vuosina 1944–1948. Englannin kirkko halusi tukea suomalaista sisarkirkkoaan, mutta varoi, ettei tuottaisi tuellaan enemmän haittaa kuin hyötyä suhteessa Neuvostoliittoon. Sodan jälkeinen ekumeeninen jälleenrakentaminen lähensi kirkkoja toisiinsa. Lehtonen pyrki jatkamaan 1930-luvun kirkkojen välisiä, ehtoollisvieraanvaraisuuden saavuttaneita neuvotteluita kohti täyttä kirkollista yhteyttä. Häntä motivoi sekä evankelis-katolinen teologia että pyrkimys tukea oman maan ja kirkon läntisiä yhteyksiä. Tämä haastoi Englannin kirkon ekumeenisen linjan, joka Suomen kirkon sijasta pyrki jatkamaan neuvotteluja Tanskan, Norjan ja Islannin luterilaisten kirkkojen kanssa, joilla ei vielä ollut virallista ekumeenista sopimusta Englannin kirkon kanssa. Lehtosen pyrkimyksistä huolimatta Englannin kirkko päätyi jättämään Suomen tilanteen hautumaan. Sillä se tarkoitti suhteiden koetinkivenä olleen historiallisen piispuuden leviämistä läpi Suomen kirkon ennen kuin katsoi olevansa valmis jatkamaan kohti täyttä kirkollista yhteyttä. Molemmissa kirkoissa vaikutti pieni, innokkaiden, lähempiä suhteita toivoneiden kirkollisten vaikuttajien ydinjoukko. Englantilaisia Suomen-ystäviä motivoi tarve auttaa Suomea hankalassa poliittisessa tilanteessa. Suomessa arkkipiispa Lehtonen tuki korkeakirkollista liturgista liikettä, jolla oli läheinen yhteys anglikaanisuuteen, mutta joka sai vastaansa vanhoilliset pietistit. Suomen kirkon yleinen mielipide asettui etupäässä pietistiselle kannalle, jolle anglikaanisuus näyttäytyi teologisesti sekä liian katolisena että liian reformoituna. Kirkolliset suhteet tasaantuivat vuoden 1948 Lambeth-konferenssin jälkeen, joka rohkaisi anglikaanisia kirkkoja hyväksymään 1930-luvun neuvottelujen lähempiin kirkollisiin suhteisiin tähtäävät suositukset. Lehtonen näytti tyytyvän tähän. Samaan aikaan lähempää kirkollista kanssakäymistä tukenut ekumeeninen jälleenrakennus tuli tiensä päähän. Lehtonen jatkoi läheisempien suhteiden edistämistä, mutta hänen intonsa hiipui yhdessä heikkenevän terveydentilan kanssa. Osoituksena Lehtosen linjan kapeudesta Suomen evankelis-luterilaisen kirkon piispoista ei löytynyt hänen kuoltuaan ketään, joka olisi jatkanut hänen aktiivista anglikaanimyönteistä linjaansa.

Geometric documentation and reconstruction of the church of the Monastery of San Prudencio (La Rioja, Spain)

[EN] Data contained in this record come from the following accademic activity (from which it is possible to locate additional records related with the Monastery):

Clergy, crusified within the body of Christ - a challenge to pastoral care

M.A. Thesis / University of Pretoria / Department of Practical Theology / Advised by Prof M Masango

Sermon XIV; Preached at the General Assembly of the Church of Scotland, May 20, 1790

A sermon preached to the General Assembly reporting on the mission efforts of the church.

Coming conflicts for liberty : a Thanksgiving sermon, preached November 30th, 1899, at a Union service in the First Baptist Church of Fall River, Mass.

The print copy of this sermon is held by Pitts Theology Library. The Pitts Theology Library's digital copy was produced as part of the ATLA/ATS Cooperative Digital Resources Initiative (CDRI), funded by the Luce Foundation. Reproduction note: Electronic reproduction. Atlanta, Georgia : Pitts Theology Library, Emory University, 2003. (Thanksgiving Day Sermons, ATLA Cooperative Digital Resources Initiative, CDRI). Joint CDRI project by: Andover-Harvard Library (Harvard Divinity School), Pitts Theology Library (Emory University), and Princeton Theological Seminary Libraries.

A Sermon preached in the Parish Church of St. Nicholas, in Bristol

Sermon.

A Christian Reading of History

This recording is part of the Marsh Chapel Audio Collection.

An account of the life of Mr. David Brainerd : missionary from the Society for Propagating Christian Knowledge, & pastor of a church of Christian Indians in New-Jersey / published by Jonathan Edwards ; with Mr. Brainerd's public journal ; to this edition is added, Mr. Beatty's mission to the westward of the Allegheny Mountains.

http://www.archive.org/details/accountoflifeofm00brairich

Narratives of Holiness Identity: The "Sanctified Person" in the Church of the Nazarene

This dissertation is an exercise in practical theology, which investigates and responds to the problem of changing holiness identity in the Church of the Nazarene. The first part of the study is an empirical investigation into the social context of contemporary Nazarene holiness identity and practices among Nazarenes in three congregations located in the Northeast United States. Previous research relied too heavily on secularization and sect-church theory to understand the dynamics of religious identity change among Nazarenes. The theological result was a pessimistic appraisal of the future possibilities of holiness identity and practice in the Church of the Nazarene. This study employs an alternative theory—Nancy T. Ammerman's theory of narrative religious identity—to understand the dynamics of lived religious life within these congregations and to identify the various holiness narratives at play. Ammerman's theory facilitates an empirical description of the multiple holiness identities emerging out of the social contexts of these Nazarene congregations and offers a way to account for identity change. At the heart of this research is the theoretical notion that a particular religious identity, in the case of the Church of the Nazarene, the "sanctified person," emerges out of a particular ecclesial context characterized by religious narratives and practices that shape this identity. Chapter one reviews the problem of holiness identity in the Church of the Nazarene and offers an analysis of recent sociological attempts to understand the changing identity among Nazarenes. Chapter two draws on sociological research to describe and depict the range of views of holiness held by some contemporary Nazarenes. Chapter three identifies the varieties of holiness identity within the three Nazarene congregations that are part of the study. Chapter four investigates the social sources that shape the various holiness identities discovered in these congregations. Chapter five is a description of the many ways religious narratives are enacted and engaged within these congregations. The second part of the study is a theological critique of contemporary Nazarene holiness identity. Chapter six draws on the theory of narrative identity proposed by Nancy Ammerman and outlines a theoretical model which describes the social conditions necessary to shape holiness identity, "the sanctified person," within the context of the local congregation. Finally, chapter seven draws on the theological resources of Mennonite scholar and historian John Howard Yoder to propose a way of construing and facilitating holiness identity formation that takes the ecclesiality of hoilness more seriously, emphasizes a clearer relationship between Jesus and the "Christlikeness" that is central to holiness, and highlights the importance of religious practices in the formation of a holiness identity.