Keskiajan kirjallinen kulttuuri

Kirjallisuusarvostelu

Verkoston strateginen kehittäminen rakennusalan pk-yrityksen näkökulmasta

Tämän pro gradu-tutkimuksen tavoitteena oli tutkia strategista verkoston kehittämistä rakennusalalla maalausaliurakoitsijayrityksen näkökulmasta. Tavoitteena oli vastata miten aliurakoitsijayritys voisi strategisesti kehittää verkostojaan ja muodostaa kokonaiskäsitys rakennusalan nykyisestä kilpailuympäristöstä ja hahmottaa rakennusalan verkostoympäristöä. Tämän kvalitatiivisen tutkimuksen teoriaosa käsittelee strategisen verkostoitumisen motiiveita, kuvaa erilaisia strategisia verkostotyyppejä sekä nostaa esiin verkostoitumisen haasteita. Tutkimuksen empiirinen osa muodostui haastattelemalla Lahden ja lähialueiden rakennusliikkeiden keskijohtoa. Tutkimusmetodina käytettiin teemahaastattelua. Tutkimustulokset osoittavat, että aliurakointia pääasiassa tekevän rakennusalan pk-yrityksen on mahdollista kehittää yhteistyösuhteitaan ja verkostojaan strategisesti. Strateginen vertikaalinen yhteistyö on helpommin mahdollista erikoistumalla. Lisäksi joustavuus, sitoutuminen ja luottamus ovat olennaisia arvoa lisääviä ominaisuuksia alalla.

Strategian käsitteen strateginen merkitys

Referee-artikkeli

Teollisella alalla toimivan tietointensiivisen asiantuntijapalveluyrityksen strateginen viestintä: Case Elomatic Oy

Tämän tutkielman tarkoituksena oli tarkastella yrityksen strategista viestintää ja sen suunnittelua teollisella alalla ja globaaleilla B2B-markkinoilla toimivan tietointensiivisen asiantuntijapalvelu-yrityksen eli niin sanotun KIBS-yrityksen näkökulmasta. Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena tarkastelemalla suomalaista insinööri- ja konsultointi-toimisto Elomatic Oy:tä. Tutkimusmenetelmäksi valittiin laadullinen tutkimus ja empiirinen aineisto kerättiin haastattelemalla viittätoista case-yrityksen työntekijää. Tutkimuksen teoriaosuudessa havaittiin, ettei yksikään kolmesta tarkastellusta viestintästrategiamallista soveltunut sellaisenaan käytettäväksi case-yrityksen viestintästrategian pohjana. Siksi tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä ja myös teemahaastattelujen käytännön runkona päädyttiin käyttämään itse luotua mallia, joka yhdistää useamman tunnetun viestintästrategiamallin piirteitä ja vastaa näin niihin viestintätarpeisiin, jotka nousevat kuvatunkaltaisen KIBS-yrityksen toimintaympäristön erityispiirteistä. Sekä tutkimuksen teoreettisessa että empiirisessä osuudessa todettiin, että teollisella alalla toimivan asiantuntijapalveluyrityksen viestinnässä korostuvat viestinnän asiantuntevuus ja referenssien merkitys, yrityksen maine ja brändi sekä henkilökohtaiset suhteet ja luottamus. Asiakkaiden ohella työntekijät ovat asiantuntijapalveluja myyvän yrityksen strategisimpia sidosryhmiä. Teoriassa korostettiin myös median tärkeyttä sidosryhmänä, yrityksen maineen muodostajana ja yrityskuvan levittäjänä suuren yleisön tietoisuuteen. Tutkimuksen merkittävin anti liittynee sen manageriaaliseen kontribuutioon. Aineiston perusteella Elomaticin viestinnästä muodostettiin kokonaisvaltainen kuva. Havaittiin, että sisäisen viestinnän ja asiakasviestinnän osalta yrityksen viestinnän tilanne oli kohtuullisen hyvä, mutta mediaviestintään ei ollut juurikaan panostettu. Samoin viestinnän tulosten ja kustannustehokkuuden seuranta ja arviointi olivat jääneet yrityksessä vähälle huomiolle. Tutkimustulosten perusteella case-yritykselle muodostettiin kattava viestintästrategia. Elomaticin viestinnän nykytilaa ja strategisesta yritys-viestinnästä kirjoitettua kirjallisuutta vertaamalla case-yritykselle esitettiin kehotusehdotuksia ja kannustettiin sitä viestinnän jatkuvaan seuraamiseen ja kehittämiseen. Kirjallinen viestintästrategia auttaa case-yritystä toivottavasti toteuttamaan viestintäänsä tulevaisuudessa entistä systemaattisemmin ja strategisemmin, yrityksen koko liiketoiminnan tavoitteiden pohjalta.

Andien alkuperäisväestö ja siirtomaa-ajan kirjallinen kulttuuri

Kirjallisuusarvostelu

"Haluamme tarjota kaikille vapaan pääsyn Saksan kulttuuri- ja tiedeperintöön" : Reinhard Altenhöner, Deutsche Digitale Bibliothekin IT-johtaja, on asettanut riman korkealle

Haastattelussa Deutsche Digitale Bibliothekin IT-johtaja Reinhard Altenhöner.

Liiketoiminnan strateginen suunnittelu: Konesali-liiketoiminta

Tässä diplomityössä selvitettiin tukkuliikkeen liiketoimintamahdollisuuksia konesali-liiketoiminnassa. Päätutkimuskysymys oli: Millainen liiketoimintamalli soveltuu kestävään arvontuotantoon tukkuliikkeelle konesali-liiketoiminnassa? Työn teoriaosassa paneudutaan strategiseen suunnitteluun, liiketoimintamalleihin ja liiketoimintamallien suunnitteluun. Teoriaosan pohjalta johdettiin vaatimukset ja luotiin viitekehys liiketoimintamallien suunnittelulle. Ongelmanratkaisu aloitettiin toimintaympäristön analyysillä, jonka pohjalta tunnistettiin liiketoimintamahdollisuuksia. Kerättyä dataa analysoitiin erilaisilla analysointimenetelmillä liikemahdollisuuksien tunnistamiseksi. Tämän jälkeen tunnistettuja liiketoimintamahdollisuuksia arvioitiin ja kaikkein potentiaalisimmat ideat kehitettiin liiketoimintamalleiksi. Työn varsinaiset tulokset jakautuvat kolmeen osaan: Toimintaympäristön analyysiin, kehitettyihin konsepteihin ja suunnitelmaan konseptien käyttöönotosta. Toimintaympäristön analyysi sisältää makro- ja mikroympäristön analysoinnin, joita voidaan hyödyntää, jos jokin liiketoimintamalleista päätetään ottaa käyttöön. Toimintaympäristön analyysin perusteella voidaan tehdä johtopäätös, etteivät tukkuliikkeen resurssit sovellu perinteiseen konesaliliiketoiminnan arvontuotantoon. Tutkimuksen tärkein tulos on kuitenkin kehitetyt liiketoimintamallit, jotka pystyvät hyödyntämään olemassa olevia resursseja ja silti olemaan kilpailukykyisiä konesali-liiketoiminnassa.

Organisaatiokulttuurin muutosjohtaminen yritysostotilanteessa: kulttuuri-integraation johtamisen keinot

Yritysostot ovat nousseet tärkeiksi strategisen kasvun välineiksi viime vuosikymmenten aikana. Niiden toteuttamiseen liittyy kuitenkin huomattava määrä epäonnistumisia. Kauppojen suunnittelussa on useimmissa tapauksissa huomioitu hyvin taloudelliset ja lailliset näkökulmat. Voidaan siis päätellä, että heikko suoriutuminen johtuu monesti puutteellisesta organisaatiokulttuurin muutosjohtamisesta. Tässä tutkimuksessa kartoitetaan niitä keinoja, joiden avulla organisaatiokulttuurin muutosta ja integraatiota voidaan johtaa yritysostotilanteessa. Tarkoituksena on selvittää, mitä näistä keinoista on käytetty hyväksi tutkimuksen kohteena olevassa liiketoimintakaupassa, ja toisaalta, mitä niistä on jätetty hyödyntämättä. Aihetta tarkastellaan sekä ostavan organisaation johdon että oston kohteena olevan henkilöstön näkökulmista. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu kolmesta osa-alueesta. Nämä ovat yritysostot ja niiden prosessit, organisaatiokulttuurin erityispiirteet sekä organisaatiokulttuurin muutosjohtaminen ja siinä apuna käytetyt keinot. Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena. Aineisto kerättiin tutkimuksen kohteena olevasta keskisuuresta IT-palvelualan organisaatiosta teemahaastatteluiden avulla. Kerätyn aineiston perusteella kyseisessä liiketoimintakaupassa käytettiin apuna useita kulttuurin muutosjohtamisen keinoja. Johdolla oli selkeä visio tavoiteltavasta kulttuurista ja sitä viestittiin myös muulle organisaatiolle. Johdon näyttämä esimerkki, tuki muutokselle sekä viestintä ja kommunikaatio olivat myös osaltaan apuna kulttuurimuutoksen toteuttamisessa. Lisäksi käytössä oli tiettyjä epämuodollisen kontrolloinnin sekä muodollisen johtamisen keinoja. Johtoa myös pidettiin luotettavana ja yhtenäisenä osapuolena, sekä kaupan ilmapiiriä ja työntekijöiden suhteita hyvinä. Kulttuurin muutosjohtamisen keinoista jätettiin sen sijaan hyödyntämättä ostettavan organisaation kulttuuriin ennalta tutustuminen, muutostavoitteiden asettaminen sekä työntekijöiden epävarmuuden lieventäminen. Myöskään palkitsemisen tai rekrytoinnin keinoja ei käytetty apuna. Tiettyjen keinojen käytöstä oli johdon ja henkilöstön välillä havaittavissa selkeitä näkemyseroja. Näitä olivat työntekijöiden osallistaminen, sosiaalistumisen keinot sekä HR-osaston apu muutoksen toteuttamisessa. Nämä näkemyserot ja väärinymmärryksen vaara asetavat omat haasteensa kulttuurin muutosjohtamiselle. Koska ihmisten käyttäytymisen ennustaminen on vaikeaa ja toteutetuilla toimenpiteillä ei aina saavuteta haluttua lopputulosta, voidaan kyseenalaistaa se, onko kulttuurin suunnitelmallinen muutos edes mahdollista. Kulttuurin muutokseen ja sen suuntaan voidaan pikemminkin pyrkiä vaikuttamaan eri keinojen avulla. Lisäksi johdon on pystyttävä arvioimaan, mitkä keinot ovat oleellisimpia kyseisen kulttuurimuutoksen onnistumisen kannalta.

Strateginen työhyvinvointi organisaatioissa

Työhyvinvoinnista on alettu puhua kokonaisvaltaisena ilmiönä, jolla viittaan näkökulmaan laajem-masta toisiinsa sidoksista olevista työhyvinvointi tekijöistä. Tavoitteena on nähdä työhyvinvointi suunnitelmallisena ja pitkäjänteisenä työnä organisaation tuloksellisuuden ja yksilön työhyvinvoin-nin varmistamiseksi, sen sijaan että työhyvinvoinnin tulkittaisiin vain joukkona irrallisia toimenpi-teitä, joilla pyritään reagoimaan kulloinkin ilmeneviin ongelmiin. Tässä tutkimuksessa on keskitytty tarkastelemaan kuuden eri asiantuntijaorganisaation käytännön työhyvinvointitoimintaa. Tässä tut-kimuksessa on pyritty selvittämään sitä, kuinka kokonaisvaltaista ja strategista kuuden tutkimuk-seen valitun kohdeorganisaation harjoittama työhyvinvointitoiminta on. Tämä tutkimus on toteutettu käyttäen laadullisia tutkimusmenetelmiä. Kuuden eri kohdeorganisaation edustajilta on kerätty teemahaastatteluin tietoja edustamiensa organisaatioiden käytännön työhyvinvoin-timenetelmistä sekä toimintatavoista, joilla organisaatioissa ylläpidetään ja kehitetään työhyvinvointia. Kerätty tutkimusaineisto on analysoitu käyttäen apuna abduktiivista päättelyä, jolloin on pyritty havait-semaan organisaatioiden työhyvinvointitoimista yhteneväisyyksiä teoriaan. Analysoinnin perusteella organisaatiot on luokiteltu sen mukaan onko niiden käytännön työhyvinvointityö teoriaan peilaten heik-koa, kohtalaista, hyvää vai erinomaista. Tutkimuksen tuloksista voidaan havaita erityisesti johtamisen ja esimiestyön sekä osaamisen olevan haastatelluiden mielestä erittäin tärkeitä tekijöitä työhyvinvoinnin muodostumisessa ja näihin asioihin organisaatioissa myös kiinnitettiin huomiota. Lisäksi esiin nousi muitakin strategisen työhyvinvoinnin osa-alueita, kuten työkykyyn liittyvien tekijöiden ylläpito ja kehit-täminen. Suurimmat puutteet työhyvinvointityössä ilmenivät työhyvinvoinnin käytännön toteutuksessa, joka oli organisaatioissa usein yksittäisten eri toimintojen samanaikaista ja päällekkäistä toteuttamista. Tämän tutkimuksen perustella organisaatioiden työhyvinvointityön voidaan todeta olevan melko hyvällä tasolla. Kaksi organisaatioista sai arvosanakseen kohtalaisen ja loput neljä hyvän. Erityisen hyvin orga-nisaatioissa on ymmärretty työhyvinvoinnin merkitys organisaation menestykseen sekä se kenen vas-tuulla työhyvinvointi on. Suurimmat puutteet työhyvinvointitoiminnassa ovat käytännön toteutuksessa sekä siinä, että työhyvinvointi ymmärrettäisiin organisaatioissa kokonaisvaltaisena ja strategisena toi-mintana, joka on jatkuva prosessi.

Strateginen ketteryys – Kehitysportfolion priorisointi (Case: YIT OYJ)

Tutkimuksessa keskeisenä näkökulmana on, että YIT Oyj ei toimi stabiilissa tai edes ennustettavassa liiketoimintaympäristössä. Päinvastoin, teknologian ja ympäröivän maailman nopea kehitys ja jatkuvat muutokset toimintaympäristössä tekevät ympäristön ennustamisesta ja samalla liiketoiminnan suunnittelusta hyvin vaikeaa tai jopa mahdotonta. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan yrityksen strategista ketteryyttä ja miten nykyiset ja tulevat liiketoiminnan portfolion kehitysprojektit kytketään yrityksen strategiaan jatkuvasti muuttuvassa liiketoimintaympäristössä. Tutkimuksessa on tarkoitus tarkastella miten tunnistaa nykyiset YIT Oyj:n liiketoiminnan kehitysprojektit, jotka vievät yrityksen strategiaa eteenpäin. Avainasemassa strategian toteutumisen kanssa on kehitysportfolion suunnitelmallinen seuranta ja arvioiminen. Erityisen tärkeää on kyetä tunnistamaan oikea mittaristo ja kriittiset tekijät strategiaa tukevien projektien tunnistamiseksi. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena ja tutkimukseni perustana tehtiin kvalitatiivinen haastattelututkimus. Tutkimushaastattelu toteutettiin käyttäen avuksi puolistrukturoitua haastattelumenetelmää.