Tuhansia työhakemuksia : rekrytointirobotit sähköisen valintaprosessin apuna palvelualalla

Sähköinen rekrytointi on mullistanut organisaatioiden rekrytointiprosessit. Organisaatiot rekrytoivat yhä todennäköisemmin uusia työntekijöitä sähköisen rekrytointiprosessin avulla, joka sisältää sähköisen työpaikkailmoituksen, sähköisen työnhakuportaalin ja sähköisen esiseulonnan. Sähköisen rekrytoinnin myötä organisaatioiden käytössä on erilaisia sähköisiä rekrytointijärjestelmiä, joiden keskeisenä osana toimii rekrytointirobotti. Rekrytointirobotin avulla pystytään esiseulomaan ja lajittelemaan sähköisesti saapuneita työhakemuksia. Tässä tutkielmassa tavoitteena on selvittää sähköisten rekrytointiprosessien ja rekrytointirobottien käytön mahdollisuuksia palvelualojen työnantajille, keskittyen erityisesti kesätyöntekijöiden massarekrytointiin. Tutkielman viitekehyksessä perehdytään ensin palvelualojen rekrytointiprosessien erityispiirteisiin. Toiseksi kuvataan sähköisen rekrytointiprosessin eri vaiheet, muodot ja kanavat. Kolmanneksi tutustutaan tarkemmin rekrytointirobottien käyttöön osana sähköisiä rekrytointiprosesseja. Päätutkimuskysymys on: Minkälaisia mahdollisuuksia sähköisen rekrytoinnin prosesseilla on palvelualojen työnantajille? Tutkimuksen alakysymykset ovat: Millä tavoin rekrytointirobotteja käytetään sähköisen rekrytoinnin prosesseissa apuna? ja Miten palvelualojen työnantajat kokevat rekrytointirobottien käytön sähköisen rekrytoinnin prosesseissa? Tutkimusstrategiana on ekstensiivinen tapaustutkimus. Tutkimuksen empiirinen aineisto koostuu teemahaastatteluista, joissa haastateltiin palvelualan yrityksiä, jotka työllistävät vuosittain suuren määrän kesätyöntekijöitä, sekä hoitavat rekrytointiprosessinsa sähköisesti. Teoreettinen esiymmärrys ohjasi aineiston jäsentelyä ja analysointia. Tutkimustulosten perusteella sähköisen rekrytoinnin prosessit ovat kohdeorganisaatioille jo tuttuja, ja sähköistä rekrytointia pidetään välttämättömänä suurien työhakemusmäärien käsittelyssä. Sähköisen rekrytoinnin koettiin nopeuttaneen ja tehostaneen massarekrytoinnin prosesseja huomattavasti. Lisäksi sähköisen rekrytoinnin avulla on pystytty tehostamaan viestintää työnhakijoiden suuntaan. Suureen rooliin tutkimuksessa nousi tuhansien työhakemusten käsittely ja siitä selviämisen keinot. Rekrytointirobottien avulla ensisijaisesti lajiteltiin saapuneita työhakemuksia, ja varsinaista avainsanojen avulla tapahtuvaa esiseulontaa, jonka rekrytointirobotit mahdollistaisivat, käytettiin vain vähäisesti. Palvelualan työnantajat korostivat työhaastatteluiden tärkeyttä erityisesti palvelualan työtehtäviin hakevien rekrytoinnissa, ja rekrytointirobotteja pidettiin vain tehokkaana ajansäästäjänä rekrytointiprosessien ensimmäisessä vaiheessa sekä hakemusten suuren määrän lajittelussa.

Automaattisilla järjestelmillä lähetettävä suoramarkkinointi

Nykyisin yritykset hyödyntävät hyvin paljon sähköisiä viestimiä suoramarkkinointi-tarkoitukseen. Laki ja hyvä tapa rajoittavat kuitenkin sähköisen suoramarkkinoinnin lähettämistä yksityisille kuluttaja-asiakkaille. Sähköistä suoramarkkinointia harjoittavan yrityksen on noudatettava kohdemaassa voimassa olevia lakeja. Suomessa sähköisen viestinnän tietosuojalaki (SVTSL) on sähköisillä viestimillä lähetettävän mainonnan osalta tärkein lainsäädäntö. SVTL antaa parhaimman kuvan siitä, mitä kaikkea yrityksen on huomioitava harjoittaessaan kuluttajiin kohdistuvaa sähköistä mainontaa. Lainsäädäntöjen lisäksi huomattavan tärkeää on noudattaa viranomaisten, kuten kuluttajaviraston (kuluttaja-asiamiehen) antamia kannanottoja sekä linjauksia. Sähköisen suoramarkkinoinnin osalta Suomessa on käytössä niin sanottu opt in -menettely, jonka mukaan potentiaalisia kuluttaja-asiakkaita saa lähestyä sähköisillä suoramarkkinointiviesteillä vain, mikäli he ovat antaneet siihen suostumuksen. Sähköisen viestinnän tietosuojalaissa on opt in -menettelystä säädös, ja sitä voidaan pitää tärkeimpänä lähtökohtana sähköisiä mainoksia lähetettäessä. Lain mukainen lupapyyntö voidaan esittää monella eri tavalla. Yleisimmin lupa pyydetään heti myynnin yhteydessä valmiilla kaavakkeella. Lisäksi yritykset voivat pyytää lupaa www-sivuilla olevilla verkkolomakkeilla, asiakaspalveluun liittyvillä puheluilla sekä muissa asiakaspalvelutilanteissa. Lain mukaan lupapyynnön tulee olla muodoltaan aktiivinen ja nimenomainen. Käytännössä lupapyyntö ei saa olla valmiiksi täytetty lomake, josta asiakas joutuu esimerkiksi poistamaan rastin, mikäli ei halua vastaanottaa suoramarkkinointiviestejä. Lupapyynnön yhteydessä yrityksen on kerrottava asiakkaalle, mitä mahdollinen suoramarkkinointiaineisto sisältää ja kuinka usein sitä mahdollisesti tullaan lähettämään. Lupapyynnön laajuudesta ei ole mainittu lainsäädännössä. Konsernia koskevissa tapauksissa lupapyyntö voi koskea pelkkää lupaa pyytävää yritystä tai mahdollisesti muita yhteistyössä toimivia konsernin sisäisiä yrityksiä. Tärkeintä on, että kuluttaja on ajan tasalla ja tietoinen siitä, mitä kaikkea lupapyyntö sisältää. Yritysten on hyvä tiedostaa, että kuluttaja-asiakkaita koskeva kielto-oikeus on jatkuvasti voimassa, vaikka asiakas olisi antanut luvan suoramarkkinointiviestien lähettämiseen, ja että asiakkaita on muistutettava jokaisen viestin yhteydessä kyseisestä oikeudesta. Kielto-oikeus on toteutettava niin että asiakas voi milloin tahansa ilmoittaa kieltäytyvänsä vastaanottamasta suoramarkkinointiviestejä. Asiakkaalla pitää olla mahdollisuus maksuttomaan kielto-oikeuteen niin verkossa kuin puhelimitse. Suoramarkkinointiviesti ei ole sisällöltään kovin tarkkaan määritelty, mutta yleisiä sääntöjä on säädetty tiettyjen muotoseikkojen osalta. Ensinnäkin viestistä on tultava selkeästi esille, että kyseessä on suoramarkkinointitarkoituksessa lähetetty viesti, eikä yksityisten henkilöiden välinen viestintä. Lisäksi sähköiseen mainokseen tai suoramarkkinointiviestiin on lisättävä lähettäjän henkilöllisyys sekä voimassa olevat yhteystiedot, jotta asiakas voi esimerkiksi päivittää omat yhteystietonsa. Jokaisen viestin yhteydessä asiakkaalle on annettava selkeät ohjeet siitä, kuinka hän voi käyttää kielto-oikeuttaan esimerkiksi ilmoittamalla voimassaoleva sähköpostiosoite, johon suoramarkkinointikiellot voidaan lähettää. Lapsia ja nuoria voidaan pitää kuluttaja-asiakkaille lähetettävän sähköisen suoramarkkinoinnin erityistapauksena. Lain mukaan lapsille ja nuorille ei saa lähettää sähköistä markkinointiaineistoa ilman vanhempien lupaa, eikä heitä saa houkutella pelien ym. avulla luovuttamaan tietoja itsestään tai perheestään. Toinen kuluttaja-asiakkaiden erityistapaus on niin sanottu kerro kaverille -markkinointi eli K2K-markkinointi. Siinä alkuperäinen mainos on lähetetty yrityksen toimesta ja tarkoituksena on saada kuluttaja mainostamaan kyseistä yritystä tai tuotetta ystävilleen. K2K-markkinointi on tuottanut ongelmia, sillä mikäli kuluttaja A haluaisi lähettää kuluttaja B:lle yrityksen lähettämiä markkinointiviestejä, niin B:n pitäisi antaa opt in -menettelyn mukaisesti yritykselle ensin lupa kyseiseen toimintaan. Kuluttaja-asiamies on antanut K2K-markkinoinnista kannanottonsa. Kannanoton mukaan yritys tarvitsee kolmansien henkilöiden luvan viestien lähettämiseen, mikäli asiakkaat lähettävät yrityksen kirjoittamia valmiita viestejä. Jos kyseessä on tavallinen kuluttajien välinen viestintä, niin lupaa ei luonnollisesti tarvitse pyytää. EU-lainsäädännön pohjalta on säädetty poikkeussääntö koskien yrityksen olemassa olevia asiakkaita. Poikkeussäännön mukaan yritykset saavat lähettää ''vanhoille'' asiakkailleen sähköisiä mainoksia ilman erillistä ennakkosuostumusta. Sääntöä on rajoitettu siltä osin, että asiakkaille saa lähettää mainoksia koskien samaa tai samankaltaisia tuotteita tai palveluita, joita ostaessa asiakas on luovuttanut yritykselle yhteystietonsa. Yrityksen on lain mukaan toimittava opt in -menettelyn mukaisesti, mikäli se kokee tarpeelliseksi lähettää asiakkailleen sähköisiä mainoksia täysin uusista tuotteista. Ottaen huomioon sähköisillä järjestelmillä lähetettävää suoramarkkinointia koskevat lainsäädännöt sekä kannanotot, niin voidaan todeta, että yritysten kannalta viisain tapa toimia on permission based -toimintamalli eli kysytään lupa ja sitten vasta toimitaan. Näin säilytetään hyvä maku sähköisessä suoramarkkinoinnissa ja vältytään turhilta asiakasreklamaatioilta.

Sähkönjakeluverkkoyhtiöiden kokemuksia liiketoiminnan taloudellisesta sääntelystä kolmannella valvontajaksolla 2012 - 2015

TIIVISTELMÄ Tekijä: Jouni Pyykkö Työn nimi: Sähkönjakeluverkkoyhtiöiden kokemuksia liiketoiminnan taloudellisesta sääntelystä kolmannella valvontajaksolla 2012 - 2015 Vuosi: 2014 Paikka: Hyvinkää Diplomityö. Lappeenrannan teknillinen yliopisto, Tuotantotalous. 115 sivua, 9 kuvaa, 2 taulukkoa Tarkastajat: Professori Timo Pihkala ja Tutkijatohtori Marita Rautiainen Hakusanat: Jakeluverkkoyhtiö, regulaatio ja sääntely Euroopan unionin 1990 -luvulla aloittama sähkömarkkinoiden kehittäminen on merkinnyt Suomessakin suuria muutoksia toimialan yrityksille. Sähköenergian kauppa ja tuotanto on saatettu vapaan markkinaehtoisen kilpailun piriin. Sen sijaan sähkönsiirron ja -jakelun liiketoiminnot on toteutettu alueellisten luonnollisten monopolien turvaamina liiketoimintamalleina. Monopolin kautta toteutettu liiketoiminta aiheuttaa merkittäviä eturistiriitoja sähkönjakeluverkkoliiketoiminnan sidosryhmille. Nämä ristiriidat voivat johtaa kuluttajan kannalta kohtuuttomaan sähkönsiirron hinnoitteluun. Toisaalta liiketoiminnan on turvattava jakeluverkkoyhtiölle riittävät kannusteet liiketoiminnan harjoittamiseen sekä turvata riittävät investointitasot sähköverkkoihin sähkönlaadun ja toimitusvarmuuden turvaamiseksi. Näiden eri sähkönjakeluliiketoiminnan sidosryhmien tarpeiden tasapainottamiseen käytetään Suomessa energiamarkkinaviranomaisen toteuttamaa verkkoyhtiöiden sääntelyä eli regulaatiota. Sääntelyn tavoitteena on turvata jakeluverkkoliiketoiminnan osapuolten ristiriitaiset edut niin, että kokonaisuuden aiheuttama hyvinvointitappio on mahdollisimman pieni. Tässä työssä tarkastellaan sääntelyn toimivuutta ja ongelmakohtia jakeluverkkoyhtiöiden liiketoiminnan näkökulmasta. Tutkimus on toteutettu haastattelemalla yhdeksää jakeluverkkoyhtiön edustajaa. Tavoitteena on löytää jakeluverkkoyhtiöiden näkökulmasta esiin nousevat sääntelyyn liittyvät ongelmat ja liiketoiminnan haasteet. Tutkielmassa luodaan myös kuvaus keskeisistä valvontamenetelmistä sekä toimenpiteistä, joilla jakeluverkkoyhtiöiden näkökulmasta sääntelymallia voisi parantaa ja tehostaa.

VOI VELJET! Brothers-miestenvaateketjun brändi-identiteetti ja sen viestintä suomalaiselle asiakkaalle

Muotivaateketjujen markkinointi on ajankohtainen aihe, sillä monet kansainväliset ketjut ovat viimeaikoina rantautuneet suomalaisille markkinoille. Miesten muoti on alana vielä melko tuore, joten siitä ei ole tehty paljon tutkimusta. Toisaalta, muotimarkkinoiden kasvun odotetaan lähivuosien aikana tapahtuvan suurelta osin miesten muodin ansiosta, mikä tuo lisämielenkiintoa tutkimusaiheelle. Tutkimus keskittyy suomalaisiin miestenmuodin markkinoihin ja lähestyy miestenmuotia brändi-identiteetin ja imagon näkökulmasta. Tutkimuskohteena on ruotsalainen, Suomessa vielä melko tuntematon miestenvaateketju Brothers, joka on perustanut liikkeitä myös Suomeen. Brothersilla on Suomessa oma maaorganisaatio, joka johtaa suomalaista Brothers-brändiä, joten tässä tutkimuksessa käytetään empiirisenä aineistona tämän maaorganisaation haastattelua. Tutkimusongelma on: Miten Brothers-miestenvaateketju voi luoda itselleen haluamansa brändimielikuvan Suomessa? Tutkimuskysymys jaettiin kahteen osaongelmaan: 1. Millainen on Brothers-miestenvaateketjun brändi-identiteetti Suomessa? 2. Miten yritys voi viestiä identiteettiään kuluttajille saavuttaakseen toivomansa brändimielikuvan? Perusymmärrys brändistä saavutettiin käymällä brändin eri elementtejä läpi Chernatonyn ja Dall’Olmo Rileyn (1998) listaamien brändiin liitettävien teemojen avulla. Ensimmäistä osaongelmaa lähestyttiin muodostamalla Brothers-brändille identiteettiprisma hyödyntäen Kapfererin (2008) mallia. Toista osaongelmaa puolestaan lähestyttiin hyödyntäen Kapfererin identiteetin ja imagon suhdetta (2008) kuvaavaa mallia. Tutkimuksen avulla havaittiin, että Brothers-miestenvaateketjulla on erilainen identiteetti Suomessa, kuin Ruotsissa. Suomalaisessa identiteetissä havaittiin epävarmuuksia, joiden vuoksi myös brändin viesti asiakkaalle hämärtyy. Merkittävimmäksi epävarmuustekijäksi ja identiteetin horjuttajaksi osoittautui yrityksen epäröinti tarkan kohderyhmänsä määrittelyssä. Jos yritys ei uskalla kohdentaa viestiään niille henkilöille, joita se ensisijaisesti haluaa mallistoillaan houkutella, viesti muuttuu ympäripyöreäksi, laimeaksi ja epäselväksi. Tutkimus antaa kuvan siitä, mitä asioita yrityksen tulee ottaa huomioon viestiessään identiteetistään suomalaisille mieskuluttajille. Kohdeyrityksen lisäksi ne yritykset, jotka suunnittelevat rantautuvansa suomalaisille miestenvaatemarkkinoille tulevaisuudessa, tai jotka ovat vielä melko tuntemattomia maassamme, voivat hyödyntää tutkimustuloksia omassa toiminnassaan.

Brändäyksen mahdollisuudet reseptilääkkeiden markkinoinnissa : Kuinka sääntely muotoilee brändinrakennusta

Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli selvittää, miten lääkealan välttämätön sääntely muotoilee brändejä alan markkinoinnissa. Lääketeollisuuden alalla on ilmennyt tarve löytää uusia menestystekijöitä, eikä enää ainoastaan turvautua tutkimus- ja tuotekehitykseen. Eettisistä ja turvallisuussyistä ala on säännelty toimintaympäristö ja on huomioitava, että kuluttajan sijasta ostopäätökseen vaikuttavat välikäsinä lääkärit ja apteekit. Tutkimus jakaantui kolmeen osakysymykseen: 1. Mitkä ovat lääkemarkkinoinnin erityspiirteet? 2. Mitä mahdollisuuksia reseptilääkkeissä on luoda brändejä? 3. Miten tuotteen brändi ja yrityksen brändi tulevat esille lääkemarkkinoinnissa? Tutkimusongelmiin etsittiin vastauksia kvalitatiivisen tutkimuksen avulla, koska pyrittiin saamaan esille se, mikä ilmiössä on merkittävää. Tutkimuksen tarkoitus oli luonteeltaan kartoittava ja strategiana käytettiin tapaustutkimusta, jonka tarkastelukohteeksi valittiin lääkeyhtiö Orion. Yrityksen alkuperäislääkkeistä perehdyttiin astma- ja keuhkolääkkeisiin. Tutkimus ei kuitenkaan ollut toimeksianto. Tuloksista kävi ilmi, että tietyn reseptilääkkeen päätymiseen potilaalle vaikuttaa lukuisia eri tekijöitä. Yhteiskunta pyrkii säästöihin maksamissaan lääkekorvauksissa, mikä vaikuttaa merkittävästi lääkeyritysten strategioihin ja markkinointitoimenpiteisiin. Apteekeille ensisijaisen tärkeäksi brändeissä nousi luotettavuus toimituksessa. House-of-brands -tyyppinen brändiarkkitehtuuri huomattiin olevan yrityksillä käytössä alkuperäistuotteissa ja yritysbrändiin keskittyvä arkkitehtuuri geneerisissä tuotteissa. Kotimaassa Orion toimii vahvasti yritysbrändin alla, mutta ulkomailla enemmän tuotevetoisesti. Sekä empiriassa että teoriassa korostui, että kaikki lääkealan markkinointi pohjautuu alan tutkimustuloksiin. Markkinoinnilla pyritään lääkkeen oikean ja turvallisen käytön edistämiseen. Johtopäätöksenä todettiin, että lääkäreiden päätöksentekoa pyritään helpottamaan ja lääkebrändit voivat toimia niin sanotusti maamerkkeinä.