968 resultados para median graph
Resumo:
Tutkielman tarkoituksena on selvittää tapahtumamarkkinoinnin prosessia, ja sitä, millaista hyötyä sosiaalinen media ja virtuaalitapahtumat tuovat tapahtumamarkkinointiin.
Resumo:
Katsaus perustuu kirjoittajan Informaatiotutkimus 40 vuotta-seminaarissa joulukuussa 2011 pitämään esitykseen siitä, miten nykyinen oppiaine informaatiotutkimus ja interaktiivinen media sai alkunsa.
Resumo:
Tutkielmassa perehdytään siihen, mitä motiiveja yrityksillä on käyttää sosiaalista mediaa rekrytointiprosessissaan. Tämän lisäksi on pohdittu, mitkä sosiaalisen median kanavat ovat tärkeimpiä rekrytoinnin tarpeisiin ja mitä riskejä niiden käytössä voi olla rekrytoinnissa.
Resumo:
Viime vuosina erilaisten sosiaalisten median palveluiden tarjonta internetissä on kasvanut huomattavasti. Herää kysymys, miten on mahdollista tarjota jotain ilmaiseksi, mutta saada silti aikaan merkittäviä tuloja. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia sitä, millaiset liiketoimintamallit vaikuttavat suomalaisten sosiaalisen median palveluiden taustalla. Lisäksi analysoitiin mallien eroja ja yhtäläisyyksiä. Tutkimuskohteiksi valittiin neljä erilaista sivustoa, joiden kävijämäärät ovat suuria. Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena. Aineisto kerättiin asiantuntijahaastatteluin. Lisäksi perehdyttiin valmiiseen aineistoon, jota löytyi muun muassa tutkimuskohteiden internet-sivuilta, lehtiartikkeleista sekä asiantuntijoiden aikaisemmista haastatteluista. Aineisto analysoitiin Osterwalderin ja Pigneurin (2010) liiketoimintamallien käsitekehikkoa apuna käyttäen. Tutkimustuloksista selvisi, että sosiaalisen median palveluissa hyödynnetään edelleen paljon mainosrahoitteisuutta. Kuitenkaan ainoastaan mainosten varaan rakentaminen ei usein enää riitä. Tämän vuoksi on yleistä, että erilaisia malleja yhdistellään. Yrityksillä on paljon vaihtoehtoja, joista ne voivat valita itselleen sopivimmat. Loppukäyttäjiä ei yleensä veloiteta palvelun käytöstä. Sen sijaan tulovirtoja voidaan saada esimerkiksi yritysasiakkailta, mainostajilta tai muilta yhteistyökumppaneilta. Liiketoimintamalleissa esiintyi paljon yhtäläisyyksiä. Etenkin palveluiden kustannusrakenteet, avainresurssit ja -prosessit muistuttivat paljon toisiaan. Arvolupauksille yhteistä oli se, että palvelun tavoitteena oli helpottaa käyttäjien arkea. Asiakastyytyväisyyteen panostaminen ja etenkin suhteet maksaviin asiakkaisiin koettiin yleisesti tärkeinä. Jokaisen palvelun liiketoimintamallista oli löydettävissä myös eroavaisuuksia. Kun tarkasteltiin kunkin osa-alueen toteutusta, havaittiin, että ne saattoivat poiketa paljonkin toisistaan. Koska liiketoimintamallit koostuvat erilaisista yhdistelmistä, muodostuu niistä usein ainutlaatuisia. Etenkin se, millaisia rahastusmalleja ja kanavia käytettiin sekä miten niitä oli yhdistelty, vaihteli palvelusta toiseen. Liiketoimintamallit tarjoavat paljon mahdollisuuksia jatkotutkimuksia silmällä pitäen. Tästä tutkimuksesta voi olla hyötyä myös niille tahoille, jotka tutkivat aihealuetta tulevaisuudessa. Mielenkiintoista olisi tutkia kokonaan uudenlaisia malleja, jotka ovat vasta kehitteillä. Myös nousevien toimialojen, kuten peli- ja mobiiliteollisuuden tarkastelu saattaisi olla hedelmällistä.
Resumo:
Teemanumero: Tv-viihde.
Resumo:
Operaatioturvallisuus (OPTU) nykyajan konseptina on suhteellisen tuore. Aihetta on tutkittu Persianlahdensodan ajoilta asti. Suomen Puolustusvoimat tulkitsee operaatioturvallisuutta yleisesti ottaen samalla tavalla kuin Yhdysvaltojen asevoimat. Sosiaalinen media (SOME) on konseptina myös tuore ilmiö (2007). Sosiaalisen median käyttöaste yhteiskunnassamme on merkittävä. Sosiaalinen media mahdollistaa vaivattoman tiedon jakamisen, joka puolestaan vaikuttaa operaatioturvallisuuteen. Sosiaalista mediaa ja operaatioturvallisuutta on tutkittu laajasti joko yksittäisinä konsepteina tai osana muita kokonaisuuksia. Operaatioturvallisuutta ei ole kuitenkaan käsitelty sosiaalisen median näkökulmasta laajamittaisesti. Suomessa aihe-aluetta on tarkasteltu rauhanturvaajien toimintaympäristössä ja sen yleiskäyttöä rauhan aika-na. Joukkojen perustamisvaihetta ei ole käsitelty. Modernina ilmiönä on syytä ymmärtää so-siaalisen median mahdollistamaa uhkaa taisteluosaston (TSTOS) operaatioturvallisuudelle joukkojen perustamisvaiheessa. Päätutkimuskysymys on: Millainen uhka sosiaalinen media on taisteluosaston operaatiotur-vallisuudelle ja miten siltä voidaan suojautua joukkojen perustamisvaiheen aikana? Alaky-symykset, jotka tukevat tutkimusta ovat: Mitä operaatioturvallisuus tarkoittaa konseptina? Minkälainen sosiaalinen media on toimintaympäristönä? Miten vastustaja tiedustelee sosiaa-lisessa mediassa (OSINT)? Minkälaisen vaikutuksen operaatioturvallisuuden puute sosiaali-sen median toimintaympäristössä luo taisteluosastolle? Aineisto koostuu internetlähteistä sekä kirjallisista lähteistä oppaiden, artikkelien ja uutisten muodossa. Johtopäätöksenä on todettavissa, että operaatioturvallisuuden kannalta on syytä kieltää sosiaalisen median käyttöä sekä poistaa sosiaalisen median palveluita mahdollistavat laitteet joukkojen perustamisvaiheessa. Operaatioturvallisuuden laiminlyöminen sosiaalisen median toimintaympäristössä jo rauhanajan koulutuksessa voi johtaa pahimmassa tapaukses-sa siihen, että joukot on saatettu toimintakyvyttömään tilaan ennen laajamittaista sotaa. Ope-raatioturvallisuuden tärkeyttä sosiaalisessa mediassa on koulutettava henkilökunnalle ja va-rusmiehille jo rauhan aikana. Tutkija kehottaa Puolustusvoimia ottamaan tarkemmin kantaa älypuhelimien ja sosiaalisen median käyttöön rauhan- ja joukkojen perustamisvaiheen aika-na.
Resumo:
Esitys Kansalliskirjaston Finto-palvelun ja arkistosektorin KDK-yhteistyöverkoston järjestämässä seminaarissa: Linkity! Kohti yhteentoimivaa metatietoa 3.9.2014.
Resumo:
In routine studies of sensory nerve conduction, only fibers e7 µm in diameter are analyzed. The late components which originate from thinner fibers are not detected. This explains why a normal sensory action potential (SAP) may be recorded in patients with peripheral neuropathies and sensory loss. In the present study we investigated the late component of the median SAP with a near nerve needle electrode technique in 14 normal volunteers (7 men and 7 women), aged 34.5 ± 14.8 years. The stimulus consisted of rectangular pulses of 0.2-ms duration at a frequency of 1 Hz with an intensity at least 6 times greater than the threshold value for the main component. Five hundred to 2000 sweep averagings were performed. The duration of analysis was 40 or 50 ms and the wave analysis frequency was 200 (-6 dB/oct) to 3000 Hz (-12 dB/oct). We used an apparatus with a two-channel amplifier system, 200 MW or more of entry impedance and a noise level of 0.7 µVrms or less. The main component mean amplitude, conduction velocity and latency and the late component mean amplitude, conduction velocity and latency were respectively (mean ± SD): 26.5 ± 5.42 µV, 56.8 ± 5.42 m/s, 3.01 ± 0.31 ms, 0.12 ± 0.04 µV, 16.4 ± 2.95 m/s and 10.6 ± 2.48 ms. More sophisticated equipment has an internal noise of 0.6 µVrms. These data demonstrate that the technique can now be employed to study thin fiber neuropathies, like in leprosy, using commercial electromyographs, even in non-academic practices
Resumo:
The interactions between the median raphe nucleus (MRN) serotonergic system and the septohippocampal muscarinic cholinergic system in the modulation of immediate working memory storage performance were investigated. Rats with sham or ibotenic acid lesions of the MRN were bilaterally implanted with cannulae in the dentate gyrus of the hippocampus and tested in a light/dark step-through inhibitory avoidance task in which response latency to enter the dark compartment immediately after the shock served as a measure of immediate working memory storage. MRN lesion per se did not alter response latency. Post-training intrahippocampal scopolamine infusion (2 and 4 µg/side) produced a more marked reduction in response latencies in the lesioned animals compared to the sham-lesioned rats. Results suggest that the immediate working memory storage performance is modulated by synergistic interactions between serotonergic projections of the MRN and the muscarinic cholinergic system of the hippocampus.
Resumo:
Kirjallisuusarvostelu