Tukitoimintojen suorituskyvyn mittaaminen: mittariston rakentaminen case-yrityksessä

Suorituskyvyn mittausta hyödynnetään ohjaus- ja johtamisvälineenä kaikenlaisissa organisaatioissa. Jotta yrityksen suorituskykyä voidaan arvioida ja kehittää, johdolla tulee olla ajantasainen ja kattava käsitys organisaation suorituskyvystä. Johdon päätöksentekoon ja strategisiin valintoihin sisältyvää riskiä voidaan pienentää perustamalla päätökset luotettavaan informaatioon. Suoritusmittauksen tarkoitus on tuottaa luotettavaa ja käyttökelpoista informaatiota johdon päätöksenteon tueksi. Samalla suoritusmittaus viestii organisaatiossa niistä asioista, joita johto pitää tärkeänä ja kohdentaa työntekijöiden huomion haluttuihin asioihin. Suoritusmittauksella on näin ollen keskeinen ohjausvaikutus henkilöstön käyttäytymiseen. Yrityksen tukitoiminnot koostuvat sellaisista toiminnoista, jotka tukevat ja palvelevat liiketoimintayksiköiden tarpeita. Tukitoimintojen suorituskyvyn mittaaminen on tärkeää, jotta niiden toimintaa voidaan ohjata oikeaan suuntaan ja jotta voidaan varmistaa, että ne hoitavat perustehtävänsä eli varsinaisen liiketoiminnan tukemisen ja helpottamisen mahdollisimman hyvin. Tutkielman tarkoituksena on laatia case-yritykselle suorituskykymittaristo, jonka avulla yritysjohdon on mahdollista saada kattava ja kokonaisvaltainen kuva tukitoimintojensa suorituskyvystä. Case-yrityksen tukitoiminnoista tutkielmassa tarkastellaan taloushallintoa, hankintatoimea ja henkilöstöhallintoa. Tutkimuskysymykseen vastataan sekä teoreettisen että empiirisen tarkastelun avulla. Empiirisen aineiston ja teorian pohjalta kehitetyn mittariston viisi ulottuvuutta ovat kustannustehokkuus, sisäinen asiakkuus, tehokkuus, laatu ja osaaminen. Mittaristossa on pyritty hyödyntämään logiikkaa edellä mainittujen näkökulmien kausaalisuhteista samalla tavalla kuin ajatus ilmenee kokonaisvaltaisissa suoritusmittaristoissa. Edellä mainitut osa-alueet nousivat tukitoimintojen suorituskyvyn keskeisiksi ulottuvuuksiksi ja näitä dimensioita kuvaavia mittareita analysoimalla voidaan arvioida tukitoimintojen suorituskykyä kokonaisvaltaisesti. Mittaristoa on kehitetty ensimmäisestä versiostaan eteenpäin case-yrityksen kanssa ja näin ollen se on pidemmän kehitysprosessin tulos. Mittariston käyttöönottoa ei käsitellä tämän tutkielman puitteissa, mutta onhuomioitava, että mittaristoa olisi hyvä arvioida ja kehittää vielä käyttöönoton jälkeenkin.

Miinasodankäynnin tietokeskuksen toiminnan kehittäminen laatujohtamisen avulla

Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää soveltuuko laatujohtaminen Miinasodankäynnin tietokeskuksen toimintaan ja voidaanko sen avulla kehittää toimintaa? Miinasodankäynnin tietokeskus on sijoitettu Saaristomeren meripuolustusalueen esikunnan operatiiviselle osastolle. Sen päätehtäviä ovat vedenalaisten paikkatietoaineistojen sekä paikkatietopalveluiden tuottaminen puolustusvoimien eri johtoportaille. Tuotteiden ja palveluiden avulla tuetaan suunnittelua sekä päätösten tekoa. Miinasodankäynnin tietokeskuksen tuotteilta sekä palveluilta edellytetään kansainvälistä yhteensopivuutta sekä korkeaa laatua. Tutkimus oli luonteeltaan kvalitatiivinen tutkimus. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kartoittavaa tapaustutkimusta. Tutkimuksessa käytetty aineisto muodostui kirjallisista lähteistä, puolustusvoimien asiakirjoista, internetistä löydettävistä julkaisuista, haastatteluista sekä tutkijan omista havainnoista. Aineiston sisällönanalyysi toteutettiin teorialähtöisesti eli deduktiivisesti ja sitä käytettiin koko tutkimuksen ajan eri aineistojen analysointiin. Tutkimuksen tulosten mukaan laadulle on useita eri näkökulmia. Tässä tutkimuksessa näkökulmana käytettiin asiakaskeskeistä näkökulmaa. Laatujohtamisen perustan luo laatustrategia, jonka päätavoitteena on asiakkaan tarpeiden tyydyttäminen laadukkailla palveluilla tai tuotteilla. Laatustrategia on kyettävä viemään johdon toimesta läpi koko organisaation, koska laatu koskettaa organisaatiossa kaikkia. Laatu ei saa olla irrallinen osa vaan se on kyettävä viemään osaksi kaikkea toimintaa. Laadukkaat tuotteet valmistetaan prosesseilla, joiden tulee olla kuvattuja sekä mitattavissa. Mittaamisen apuna voidaan käyttää laatumenetelmiä sekä laatutyökaluja. Mittaustulokset mahdollistavat toiminnan sekä tuotteiden arvioimisen ja toiminnan jatkuvan parantamisen. Puolustusvoimien laadunhallinta on ohjeistettu Pääesikunnan materiaaliosaston ohjeilla. Puolustusvoimien laatutavoitteen mukaan laatu tulisi huomioida kaikessa toiminnassa. Merivoimien laadunhallinta on keskittynyt hankkeiden laadunvarmistukseen. Laatujohtamisen periaatteita voidaan soveltaa Miinasodankäynnin tietokeskuksen toimintaan ja sen avulla kyetään kehittämään toimintaa. Tutkimustulosten pohjalta laadittiin Miinasodankäynnin tietokeskukselle PDCA-ympyrään pohjautuva laatujohtamisen malli. Tämä malli koostuu neljästä pääkohdasta, jotka ovat toistensa kanssa keskinäisriippuvuudessa. Miinasodankäynnin tietokeskukselle tulisi määrittää ja kuvata laatutavoitteet, tarjottavat tuotteet sekä palvelut ja prosessit. Tuotteet tulee vakioida standardeita käyttäen ja ne tulee valmistaa prosessikuvausten mukaisesti. Toiminnan arvioimiseksi tulisi määrittää mittarit, toteuttaa vuosittain itsearviointi sekä kerätä asiakkailta palautetta toiminnasta ja palveluista. Toiminnan jatkuvaa parantamista tulisi toteuttaa mittarien, arviointien ja palautteiden perusteella. Tiedonkulun tulee olla esteetöntä ja henkilöstöä tulee kannustaa aloitetoimintaan sekä itsensä jatkuvaan kehittämiseen.

Kansallinen huoltovarmuus muutoksessa

Kansallisella varautumisella eli huoltovarmuudella pyritään varautumaan jo normaalioloissa poikkeusoloihin ja normaaliolojen vakaviin häiriötilanteisiin. Huoltovarmuus on osa kokonaismaanpuolustusta, joka tukee laajaa turvallisuuskäsitettä ja kokonaisturvallisuutta. Uhkakuvien muuttuessa myös huoltovarmuuden uhkakuvat muuttuvat ja aiheuttavat muutospaineita kansalliselle huoltovarmuudelle. Tutkimustyön tavoitteena on selvittää mitä muutospaineita kansalliseen huoltovarmuuteen kohdistuu, miten muutospaineet vaikuttavat kansalliseen huoltovarmuuteen ja miten kansallisesta huoltovarmuudesta huolehditaan tulevaisuudessa. Kyseessä on kartoittava ja selittävä kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Tavoitteena on kansalliseen huoltovarmuuteen kohdistuvien muutospaineiden selvittäminen sekä niiden vaikuttaminen kansalliseen huoltovarmuuteen. Tutkimusmetodeina ovat virallisiin asiakirjoihin ja kirjallisuuteen perustuva sisällönanalyysi sekä täydentävät asiantuntijahaastattelut. Pääasiallisina asiakirjoina ovat valtioneuvoston viralliset julkaisut koskien huoltovarmuutta, kokonaisturvallisuutta ja maanpuolustusta. Asiantuntijahaastattelut on tehty kansallisen huoltovarmuuden asiantuntijoille, joilla täydennetään asiakirjojen analyysia. Kansalliseen huoltovarmuuden muutospaineet kohdistuvat pääsääntöisesti Suomen ulkopuolelta globalisaation, kansainvälistymisen, toimintojen verkottumisen ja prosessien ketjuuntumisen kautta. Muutospaineet vaikuttavat kansalliseen huoltovarmuuteen toimintojen keskittämisellä normaalioloihin ja normaaliolojen häiriötilanteisiin sekä keskittymällä jatkuvuudenhallintaan. Kansallisen huoltovarmuuden tulee kyetä toimimaan monissa erilaisissa uhkakuvamalleissa myös tulevaisuudessa. Huoltovarmuustoimenpiteillä tulee varmistaa kansallisten toimijoiden kansainvälinen kilpailukyky, jotta kansallinen huoltovarmuus taataan. Nämä varmistetaan verkottumalla kansallisesti ja kansainvälisesti kaikilla sektoreilla. Suomen huoltovarmuuden perusjärjestelmä on toimiva, mutta sen toimintaa tulee kyetä säätää ja priorisoida kulloisenkin tilanteen mukaan. Suomessa huoltovarmuudesta ei kyetä huolehtimaan pelkästään julkisen sektorin toimenpitein vaan julkisen ja yksityisen sektorin välillä tarvitaan edelleen toimivaa yhteistyötä, josta molemmat osapuolet hyötyvät. Jatkossa näitä molempia osapuolia hyödyntäviä toimintoja tuleekin tutkia ja kehittää.

Perusyksiköiden päälliköiden fyysisen kunnon muutokset : rapauttavatko hallinnolliset toimistotyöt fyysistä kuntoa?

Tutkimuksen aiheeksi on valittu perusyksikön päällikön tehtävissä toimivien ammatti-sotilaiden fyysisessä kunnossa mahdollisesti tapahtuvien muutosten tutkiminen. Tutkimuksella selvitetään kuntotestien tulosten analyysillä, onko toimistotyöllä vaikutusta sotilaiden fyysisen kunnon kehitykseen tutkimuksen kohdejoukossa. Tutkimuksessa analysoidaan perusjoukkona toimineiden ja toimistotyötä tehneiden sotilaiden kunto-testituloksia verrattuna niitä aikaan ennen toimistotöihin siirtymistä. Tutkimuksessa päällikkyys ymmärretään perusyksikön päällikön, varapäällikön ja niitä vastaavat toimistoupseerin tehtävinä. Päällikkyyttä tarkastellaan kahdelta eri näkökulmalta, miten työaika jakaantuu päällikön tehtävässä ja miten henkinen rasitus vaikuttaa päällikön tehtävässä sekä onko näillä em. vaikutusta kuntotestien tulosten mahdollisiin muutoksiin? Tutkimus on luonteeltaan kuvaileva. Siinä huomioidaan henkilösuoja. Tästä syystä ei esitetä tarkkoja henkilökuvauksia tutkimuksen kohteena olevista henkilöistä. Tutki-muksessa käytetyt tulokset jaettiin kahteen otosryhmää, jossa toinen muodostui kestävyys-urheilulajeja harrastavista ammattisotilaista ja toinen muista sotilaista. Tutkimuksessa käytettävien kuntotestitulosten numeerisesta luonteesta johtuen menetelmäksi on valittu hypoteettis-deduktiivinen menetelmä, jossa pyritään empirian ja teorian välisten suhteiden analysoinnin perusteella tekemään johtopäätöksiä. Tutkimustulosten käsittely toteutetaan käyttäytymistieteiden tilastollisin menetelmin. Tutkimuksen tulokset osoittivat, että kun tuloksia analysoidaan, niin kestävyysurheilu-taustaisten päälliköiden toimistotyön vaikutukset 12 minuutin juoksutestin keskiarvoihin oli vain 10 metriä, jolloin BMI oli heillä sama 22,3. Muiden päälliköiden osalta muutoksia oli tapahtunut enemmän toimistotyön vaikutuksesta. 12 minuutin juoksutestin tulosten keskiarvo laski 120 metriä ja BMI kasvoi 25,4:stä aina 27,8:aan. Tutkimuksen tuloksena voidaan osoittaa, että BMI:n kasvaessa 1 - 2 lukuarvoa, 12 minuutin juoksutestin tulos väheni yleensä noin 150 - 200 metriä. BMI:n kasvaessa 4 - 5 lukuarvoa, 12 minuutin juoksutestin tulos väheni pahimmillaan noin 400 - 500 metriä. Mikäli BMI:ssä oli muutoksia yli 5 lukuarvon, juoksutestin tulos saattoi laskea jopa 700 metriä. Tutkimus osoittaa, että toimistotöihin siirryttäessä on vaarana se tosiasia, että fyysisessä kunnossa voi tapahtua heikkenemistä ja näin ollen ammattisotilaiden tulee pitää huolta sekä kestävyys- että lihaskunnosta entistä aktiivisemmin. Fyysisen kunnon aleneminen saattaa vaikuttaa myös palvelusturvallisuuteen kokoajan vaativammaksi muuttuvassa puolustusvoimien toimintaympäristössä. Päälliköiden tehtäviin määrättävien ammattisotilaiden tulee siis liikkua ja pitää huolta fyysisestä kunnostaan, jotta selviytyy ammattisotilaan ja päällikön tehtävän vaatimuksista.

Ylipainoisen kutsuntaikäisen ennakkoterveystarkastuksen yhteys palveluskelpoisuuspäätökseen

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli tutkia ylipainoisen kutsunnanalaisen palveluskelpoisuuden määrittämisen ja ennakkoterveystarkastuksen yhteyttä kutsuntatapahtumassa tehtävään palveluskelpoisuuspäätökseen. Tutkimuksen keskeisenä tehtävänä oli selvittää kutsuntaikäisten palveluskelpoisuus, kun lääkäri oli todennut ennakkoterveystarkastuksessa korkean painoindeksin sekä diagnosoinut E66-tautiluokituksen, jossa painoindeksi oli ylittänyt raja-arvon 30 kg/m². Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena kahdessa Etelä-Suomen kaupungissa vuoden 2013 kutsunnassa. Asiantuntijoina haastateltiin neljää kutsuntalääkäriä ja kahta kutsuntalautakuntien puheenjohtajaa. Lisäksi kutsuntapahtumaan osallistuneiden kutsunnanalaisten ennakkoterveystarkastuslausuntoja on käytetty tutkimustulosten tarkastelussa. Tutkimuskohteessa olevista kutsuntaikäluokasta noin 9 %:lla on todettu ylipainoisuus ja sairautena tautiluokitus E66. Varusmiespalvelukseen ylipainoisista on A-palvelusluokkaan määrättynä noin 5 %. B-palveluskelpoisuusluokituksen ovat saaneet ne kutsunnanalaiset, joiden henkilökohtainen motivaatio painonpudotukseen ja liikunnan lisäämiseen on korkea. Tutkimuksen pääkysymys on, miten kutsunnanalaiselle tehty ennakkoterveystarkastus on yhteydessä kutsuntalääkärien tekemään palveluskelpoisuusluokitus esitykseen. Toinen pääkysymys on, miten kutsuntalautakunta käyttää ennakkoterveystarkastuksien lausuntoja palveluskelpoisuutta määritettäessä. Tutkimusaineiston analyysin perusteella isoimpana haasteena ylipainoisten palveluskelpoisuuden määrittämiseen on, ettei saada kattavaa kokonaiskuvaa kutsunnanalaisen fyysisestä toimintakyvystä ennakkoterveystarkastuksessa. Ennakkoterveystarkastuksessa ei tule esille nuoren miehen liikunnallisuus ja ravitsemustottumukset, ja tähän pitäisi sekä kunnallisen terveydenhuollon että Puolustusvoimien puuttua. Tutkimustulosten perusteella ennakkoterveystarkastuksiin tulee lisätä liikunta- ja ravitsemusohjeistusta. Tutkimustulosten perusteella kutsunnoissa ylipainoisten osalta käytetään liian vähän B-palveluskelpoisuusluokitusta.

Simulaattorilennonopettajan pedagoginen johtaminen HW1-tyyppikoulutuksessa

Ammattitaitoiset lentäjät muodostavat Ilmavoimien tärkeimmän resurssin nykyaikaisen kaluston ohella. Lentäjien koulutus muodostuu nykypäivänä oikealla lentokoneella lentämisen ja simulaattorilentämisen yhdistelmästä. Lentokoulutusprosessissa hyödynnetään yhä enemmän simulaattoreita, sillä ne ovat kustannustehokkaita ja tarjoavat erilaisia mahdollisuuksia lentokoulutukselle verrattuna oikealla koneella lentämiseen. Simulaattorilentokoulutus on tärkeässä osassa lentokoulutusta, simulaattoreiden hyödyntämiseen tehokkaasti tarvitaan ammattitaitoisia simulaattorilennonopettajia. Tutkielmassa tarkastellaan miten simulaattorilennonopettajat johtavat HW1-tyyppikoulutuksen simulaattorilentopalvelusta pedagogisen johtamisen keinoin. Tutkielman tavoitteena on selvittää valittujen pedagogisen johtamisen työkalujen käyttöä tutkimalla HW1-tyyppikoulutuksen johtamiseen liittyviä asiakirjoja. Alatutkimusongelman avulla pyritään vastaamaan mahdollisesti löytyviin kehityskohteisiin simulaattorilentopalveluksen pedagogisessa johtamisessa. Löydytetyt kehitysideat, tuodaan esille tutkielman johtopäätöksissä simulaattorilentokoulutuksen sekä työyhteisön johtamisen kehittämiseksi. Simulaattorikoulutus tulee pitää ajantasaisena ja sen toimintaa kehittää kaikin mahdollisin keinoin. Pedagogisen johtamisen työkaluilla pyritään helpottamaan tätä kehitystyötä ja siksi niiden käyttäminen suunnitelmallisesti on tärkeää. Tutkimusmenetelmänä tutkielmassa käytettiin teorialähtöistä sisällönanalyysiä, jolla tarkasteltiin olemassa olevaa teoriaa uudessa toimintaympäristössä, simulaattorilentopalveluksessa. Aineistonhankintamenetelmä pohjautui pääosin Maanpuolustuskorkeakoulun julkaiseman kirjallisuuden sekä puolustusvoimien ja Patria Aviation Oy:n asiakirjojen tarkasteluun. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että pedagogisen johtamisen työkalut ovat osittain käytössä simulaattorilentopalveluksen johtamisessa, mutta niiden toteuttamista ei ole kirjoitettu tai määritelty tämän tutkielman teoriaperustan mukaisesti riittävällä tavalla. Keskeisin johtopäätös on systemaattisen aikataulun hyödyntämisen puuttuminen simulaattorilentopalveluksen pedagogisessa johtamisessa. Simulaattorilentopalveluksen johtamisessa on paljon pedagogisen johtamisen työkaluja, mutta niiden toteuttamisesta puuttuu vakituinen aikataulu. Kyseiseen johtopäätökseen päästiin sisällönanalyysin ja matriisitaulukon tulkitsemisen kautta. Pedagogisen johtamisen työkalujen käyttö tulisi löytyä toimintaa ohjaavista asiakirjoista ja niiden toteuttamisajankohdat tulisi olla tarkoin määritellyt ainakin vuositasolla.

Uudistetun taistelutavan tuottamat vaatimukset kouluttajan pedagogisille valmiuksille

Osana suurempaa Puolustusvoimauudistusta, maavoimat uudistaa taistelutapansa. Tarve uudistukselle on syntynyt sodan kuvan muutoksesta, uusista uhkamalleista ja maavoimille asetettujen suorituskykyvaatimusten muutoksesta. Tulevaisuudessa maavoimien on kyettävä täyttämään tehtävänsä pienemmillä, mutta suorituskykyisimmillä joukoilla. Tähän liittyen joukkojen toiminta-alueet ja toiminnanvapaus kasvavat. Maavoimien uudistettu taistelutapa on saanut nimen Maavoimien taistelu 2015. Tässä tutkimuksessa tutkittiin uudistettuun taistelutapaan siirtymisen tuottamia vaatimuksia sotilaspedagogiikan näkökulmasta. Tavoitteena oli selvittää, mitä uusia vaatimuksia uudistus asettaa kouluttajan pedagogisille taidoille verrattuna perinteiseen taistelutapaan. Päätutkimusongelma oli: Mitä vaatimuksia uudistettuun taistelutapaan siirtyminen tuottaa kouluttamiselle Puolustusvoimien oppaiden näkökulmasta? Tutkimuksen tuloksia on pohjustettu selvittämällä ensin sodan kuvan ja kouluttajan pedagogisten valmiuksien merkitys sotilaskoulutukselle, jonka jälkeen tulosluvussa vastataan tutkimusongelmiin. Tutkimus on laadullinen ja analyysimenetelmänä on teoriaohjaava sisällönanalyysi. Tutkimustulosten perusteella uudistettuun taistelutapaan siirtyminen vaatii kouluttajilta ja koulutukselta ominaisuuksia, jotka kehittävät koulutettavien itsenäisyyttä, oma-aloitteisuutta ja kykyä arvioida omaa toimintaa. Kouluttajien on pyrittävä siirtymään kouluttajakeskeisestä koulutustavasta koulutettavakeskeiseen koulutustapaan, jossa kouluttaja on enemmän ulkoa ohjaava voima kuin esimerkkivastaus ongelmiin. Koulutettavien tulisi aktiivisesti arvioida omaa oppimistansa ja toimintaansa, sekä ilmaista käsityksiään niistä. Kouluttajien tulee hallita koulutustapojen ja –menetelmien käyttö, jotka tukevat yllämainittujen ominaisuuksien kehittymistä.

Innovaatiokyvykkyyttä tukevien organisatoristen piirteiden tunnistaminen yrityksen innovaatiotoiminnassa

Nykypäivänä moni yritys ei pärjää kilpailussa ilman innovointia sillä kilpailu on lisääntynyt kaikilla aloilla. Markkinat muuttuvat nopeasti, eikä pelkkä tehokas resursointi enää riitä pitämään yllä yrityksen saavuttamaa kilpailuetua. Organisaation tulee olla innovatiivinen ja osata käyttää resurssejaan luovasti uusien tuotteiden sekä palveluiden kehittämiseen ja kannattavuuden varmistamiseen. Innovaatiokyvykkyys ei ole suoraan jokin fyysinen asia, joka yrityksellä on tai ei ole, vaan yritysten organisatoriset piirteet vaikuttavat siihen paljon. Työn tavoitteena on luoda työkalu, jonka avulla yritys voi tunnistaa omia innovaatiokyvykkyyttä tukevia ominaisuuksiaan ja paikallistaa mahdollisia haasteita jo innovaatiotoimintaa aloittaessaan. Työnkalun on tarkoitus kattaa laajasti eri organisaation osa-alueet ilman, että siitä tulee liian vaikeaselkoinen tai raskas käyttää. Työkalun onkin oltava tarpeeksi kevyt ja yksinkertainen, jotta sitä voivat käyttää kaikki organisaation edustajat. Mallin avulla pystyttiin tunnistamaan yrityksen organisaation vahvuudet ja heikkoudet. Kaaviota pystyi käyttämään myös organisaatiota ulkopuolelta tutkiva henkilö ja saadut tulokset olivat todenmukaisia myös yrityksen edustajan mielestä.

Näkövammainen oppilas perusopetuksen käsitöissä: opettajan kokemuksia

Tutkimuksen tarkoituksena on saada uutta tietoa näkövammaisen käsityön opetuksesta opettajien kokemuksien kautta, jotta opetusta pystytään kehittämään paikallisella ja valtakunnallisella tasolla. Tietoa haetaan seuraavaan päätutkimuskysymykseen: Millaisia kokemuksia opettajalla on näkövammaisen oppilaan opettamisesta perusopetuksen käsitöissä? Kysymykseen haettiin vastauksia haastattelemalla kymmentä näkövammaiselle oppilaalle käsitöitä opettavaa opettajaa. Teoreettisessa viitekehyksessä esitellään tutkimuksen keskeiset käsitteet, joita ovat näkövammainen oppilas, opettaja, käsityö perusopetuksessa, oppilaan integroiminen perusopetukseen sekä niihin liittyvät tukitoimet. Tutkimuksessa selvitetään opettajan kokemuksia, joten tutkimus toteutettiin fenomenologisen tutkimusstrategian mukaisesti kvalitatiivisella tutkimusotteella. Aineisto kerättiin teemahaastattelun keinoin. Litteroitu haastatteluaineisto analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tutkimustuloksena saatiin laaja kuvaus näkövammaisen oppilaan käsityönopettajan kokemuksista. Opettajat kokivat pärjänneensä työssään suhteellisen hyvin, vaikka heidän henkilökohtaiset resurssinsa eivät ole riittävät näkövammaisen käsityön opettamiseen. Resurssipuutteina voidaan esitellä koulutuksen, kokemuksen ja ajan puute. Koulunkäynninohjaajan rooli, kompetenssi ja kyvyt olivat merkittävässä asemassa opetuksen turvallisessa toteuttamisessa sekä opettajan työssä jaksamisessa. Näkövammainen oppilas koettiin käsitöiden opetuksen kannalta haasteena sekä rikkautena. Näkövammaiset oppilaat tekivät pääsääntöisesti samat työt kuin muut oppilaat. Käsityötilojen tulisi olla valoisat, esteettömät sekä tilavat. Moniammatillisessa yhteistyössä ilmeni puutteita näkövammaisen käsityön opetukseen liittyen. Näkövammaiselle käsityötä opettavat opettajat eivät olleet verkostoituneet, mutta sille koettiin olevan tarvetta. Tutkimuksella saadun tiedon perusteella näkövammaisen käsityön opetusta tulee kehittää paikallisella ja valtakunnallisella tasolla. Tämän työn aloittamiseksi tutkijat toteuttivat käytännönsovelluksen, jonka avulla opettaja voi aloittaa näkövammaisen opetukseen ja tukitoimiin tutustumisen, moniammatillisen yhteistyön ja verkostoitumisen.

ADHD:sta arkisesti

Kirjallisuusarvostelu

Ilmasota kansainvälisissä valtiosopimuksissa

Ilmasodankäynti on nykypäivän aseellisissa selkkauksissa hyvin merkittävässä roolissa. Ilmasodalle aselajina ei kuitenkaan ole osoitettu samanlaista oikeudellisesti pätevää kansainvälistä sopimuskokoelmaa kuten maa- ja merisodankäynnille. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että ilmasota olisi ilman oikeudellisesti toimintaa rajoittavaa normistoa. Ilmasotaa koskevia artikloita on sisällytetty useisiin kansainvälisiin valtiosopimuksiin. Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia ilmasodan oikeussääntöjä ilmapommituksissa. Tutkimuksen menetelmät liittyivät kansainvälisoikeudellisen oikeuspositivistiseen sääntöjen sisällön selvittämiseen ja soveltamiseen. Tutkimuksessa pyrittiin löytämään sopimusteksteistä merkityksiä, jotka vaikuttavat nykypäivän ilmasodankäyntiin. Tarkoituksena oli selkeän ja yhtenäisen informaation luominen hajanaisesta aineistosta. Tutkimuksessa kävi ilmi, että vaikka ilmasotaa koskevia välittömiä artikloita on vähän, niin kaikkia puolustushaaroja koskevien yleisten artikloiden ja periaatteiden sekä tapaoikeuden pohjalta on mahdollista rajoittaa ilmasodankäyntiä. Ilmasodankäynnissä tulee varmistua kohteen laillisuudesta ja määrittää mahdollisten siviiliuhrien määrä suhteessa saatavaan sotilaalliseen hyötyyn. Voimankäyttöön ryhtymisen kieltämiseksi, ehkäisemiseksi ja vastustamiseksi laadittujen normien lisäksi tulee huomioida sotatoimien, varsinaisen sodankäynnin, sääntelemiseksi laaditut normit. Taktiikan ja mahdollisten keinojen käytön tulee olla laillisia ja suojella siviilejä sekä siviilikohteita, jotta ilmasodan harjoittamista voidaan pitää laillisena.

Uuden asuinalueen kaksisuuntaisen kaukolämpöratkaisun asiakastarveselvitys

Rakennusten energiatehokkuustoimet, lähes nollaenergiarakentaminen sekä uusiutuvien lähienergiamuotojen markkinakasvu muuttavat kaukolämpöliiketoimintaa. Kaukolämpöyhtiön on pyrittävä kehittämään liiketoimintaansa energian tuotantorakenteiden muutoksessa ja rakennusten energiankulutuksen pienentyessä. Tätä vastaamaan Turku Energia Oy on kehittänyt ilmastoystävällisen energiapaketin, jonka yhtenä osa-alueena on matalalämpötilainen ja kaksisuuntainen kaukolämpöverkko. Skanssin uudelle asuinalueelle valmistuvassa kaukolämpöverkossa kaukolämmön asiakkailla on mahdollisuus myydä ylijäämälämpöä energiayhtiölle. Yksi Skanssin energiahankkeen tavoitteista on kehittää Turku Energia Oy:lle uudenlainen hankintamenettely, johon sisältyy tässä diplomityössä toteutettu asiakastarveselvitys. Selvityksessä kartoitetaan paikallisten rakennus- ja kiinteistöyhtiöiden toiveita sekä heidän näkemiään haasteita liittyen kaksisuuntaiseen kaukolämpöverkkoratkaisuun, lähienergian tuotantoon ja kaupunkisuunnitteluun. Tavoitteena on löytää uusia teknologioita sekä valita ja kehittää Skanssin asukkaita parhaiten palvelevat energiatehokkuutta lisäävät tuotteet ja palvelut. Asiakastarveselvityksen tuloksena todettiin, että rakennuttajien näkökulmasta rakentamismääräyskokoelmasta poikkeavien uusien energiaratkaisujen sisällyttäminen rakennuksen investointiin on erittäin haastavaa. Asunnon ostajan näkökulmasta määrääviä valintakriteerejä ovat edelleen asunnon hinta ja sijainti. Lisäinvestoinnin tekemiseen eivät riitä perusteluiksi ainoastaan vihreät attribuutit, mutta tulevaisuudessa niiden asema rakentamisessa tulee korostumaan. Rakennus- ja kiinteistöyhtiöt kaipaavat rakentamisen erityishankkeisiin asiantuntevia ja sitoutuneita osapuolia sekä riittävää neuvotteluvaraa kaikille osapuolille.

Maaston hyväksikäyttö joukkueen taistelussa : havainnoista mahdollisuuksiin

Tutkielmassa selvitetään maaston hyväksikäytön kehittymistä ja mahdollisuuksia taistelussa menestymisessä. Tutkimus liittyy maavoimien taistelutavan kehittämiseen. Työn tarkoituksena on havaintojen kautta tuoda esille kehitysideoita maaston hyväksikäytöstä taktiikan ja taistelukoulutuksen kehittämiseksi. Tutkielmassa maaston hyväksikäyttöä tutkitaan taistelutekniikan näkökulmasta maaston yksityiskohtaisena tarkasteluna joukkueen taistelussa. Tutkimusotteena käytetään monitapaustutkimusta, jossa aineisto on tuotettu sekä määrällisin että laadullisin keinoin neljästä eri tapauksesta. Tutkimuksen pääkysymyksenä on: Miten maastoa tulisi käyttää hyväksi joukkueen taistelussa? Pääkysymykseen haetaan vastausta seuraavilla alakysymyksillä: 1) Mitä ovat hyödynnettävät maasto-olosuhteet joukkueen taistelussa? 2) Poikkeaako maaston-olosuhteiden hyväksikäyttö toisistaan hyvin ja huonosti menestyneissä taisteluissa? 3) Tuottaako paikkatietoaineisto lisäarvoa taktiseen päätöksentekoon maasto-olosuhteiden hyväksikäyttämiseksi? Määrällisen aineiston tuottaminen perustui teoreettisen tarkastelun perusteella valittujen ja Paikkatiedot Suomi -aineistossa esitettyjen maastotekijöiden mittaamiseen. Määrällisen aineiston tueksi tuotettiin laadullinen aineisto tutkimustapausten kokonaishavaintojen ja haastatteluihin perustuen. Mitattavat maastotekijöiden analysoitiin tilastollisilla menetelmillä vastemuuttujana käytettyä taistelun hyvyysarvoa vasten. Tuloksen esittäminen perustui määrälliseen aineistoon. Laadullinen aineisto toimi määrällisille tuloksille sekä selittävänä että täydentävänä osana. Tavoitteena oli tunnistaa menestyneisiin taisteluihin yhdistettäviä maastotekijöitä. Tutkimustulokset osoittavat, että mahdollisuudet maaston hyväksikäytölle ovat lisääntyneet toiminta-alueiden kasvaessa sekä pyrittäessä aiempaa monipuolisempaan vaikuttamisen keinovalikoimaan. Paikkatietoaineiston hyödyntämisellä lisätään maastoarvion luotettavuutta taktisessa päätöksenteossa. Kehitettäessä taistelutekniikkaa, maaston tarjoamia mahdollisuuksia tulee tarkastella yksityiskohtaisesti ja joustavasti, jolloin taktiset ratkaisut monipuolistuvat. Tämä lisää maaston merkitystä taistelussa menestymisessä ja alivoimaisen mahdollisuuksia.

Taistelumuonien käyttö tiedusteluharjoituksissa : "maistuu hyvältä myös oksennettuna"

Taistelumuonaa syödään puolustusvoimissa yli 100 000 pakkausta vuodessa, mutta lähes puolet tarjotusta energiasta jää käyttämättä. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, kuinka paljon tiedusteluharjoituksissa nautitaan ja kulutetaan energiaa, kuinka suuri osa taistelumuonapakkausten energiasta käytetään ja mitkä ovat yleisimmät syyt jättää taistelumuonaa syömättä. Tutkimus toteutettiin kahdessa tiedusteluharjoituksessa, koehenkilöinä olivat Reserviupseerikoulun Sissikomppanian varusmiehet (n=101). Energiansaantia selvitettiin ruokapäiväkirjalla, joka toimi samalla asiakastyytyväisyyskyselynä. Energiankulutusta mitattiin sykevaihteluun perustuvalla menetelmällä ja kehonkoostumuksen muutoksia tarkasteltiin kehonkoostumusmittauksen avulla. Aineisto analysoitiin SPSS-ohjelmistolla. Tiedustelijoiden toimialaharjoituksessa nautitaan energiaa 3396 ± 637 kcal vuorokaudessa, ja energiankulutus on 4978 ± 1135 kcal/vrk. Tarjotusta energiasta käytetään 80 ± 15 %. Tähystystiedusteluharjoituksessa energiaa nautitaan 3178 ± 574 kcal/vrk, ja kulutetaan 4667 ± 1132 kcal/vrk. Tarjotusta energiasta käytetään 79 ± 12 %. Energiavajeen seurauksena kehon paino laskee (1.8–2.2 %), rasvamassa vähenee ja rasvaprosentti pienenee (p<0.001). Tämän tutkimuksen mukaan taistelumuona on kehittynyt positiiviseen suuntaan, mikä on johtanut tehokkaampaan ruoankäyttöön ja lisääntyneeseen energiansaantiin vanhaan taistelumuonaan verrattuna. Yleisimmät syyt jättää ravintoa käyttämättä ovat huono maku ja se, että ei ole nälkä/jano. Asiakastyytyväisyyden parantamiseksi taistelumuonapakkauksiin tulee valita hyvänmakuisia ja miedosti maustettuja pääaterioita, jotka eivät jaa voimakkaasti käyttäjien mielipiteitä. Sopiva energiamäärä taistelumuonapakkaukseen on 3400–3700 kcal, kun sitä käytetään sotaharjoituksessa, jossa energiankulutus on alle 5000 kcal/vrk. Käyttäjä on taistelumuonaan tyytyväinen silloin, kun tuotteiden maku on hyvä, ja tarjolla on sopivasti energiaa ja riittävästi nestettä.

Reseptikeskuksen lääkekohtaisen tiedon laadun kartoitus toiminnallisesta näkökulmasta

Diplomityössä kartoitetaan tiedon laatuun vaikuttavia tekijöitä kirjallisuuden pohjalta sekä tutkitaan empiirisesti sähköisen reseptin tietosisällön laatua toiminnallisuuden näkökulmasta tarkasteltuna. Tutkimuksen tavoitteena on tuottaa esiselvitys Reseptikeskuksen tietosisällön toiminnallisesta laadusta käytettäväksi lähtötietona tiedon laadun arviointiin ja seurantaan. Tutkimuksen empiirinen osuus toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena analysoimalla Reseptikeskuksen tietosisällöstä poimittua n. 600 potilaan otosta. Tutkitussa tietosisällössä havaittiin joitain poikkeamia tietosisältöä koskeviin määrityksiin verrattuna, mutta merkittäviä eroja terveydenhuollon eri toimijaryhmien apteekeissa, julkisella ja yksityisellä sektorilla kirjaamien reseptien tietosisällön laadussa ei havaittu. Tiedon kontekstisidonnaisuus on keskeinen tekijä tiedon toiminnallisen laadun määrittämisessä, arvioinnissa ja kehittämisessä. Toiminnan kannalta merkityksellinen tieto rakentuu dataan liitettyjen merkitysten, tiedon käyttäjien kokemusten sekä teknisen ja sosiaalisen käyttöympäristön muodostamana kokonaisuutena. Tiedon laadun parantaminen on jatkuva prosessi, jota tulee ylläpitää arvioimalla ja kehittämällä käytettäviä laatumittareita ja analysointimalleja. Reseptikeskuksen tietosisällön laatua voidaan edelleen kehittää ja nyt tehdyn esikartoituksen pohjalta voidaan jatkossa seurata tietosisällön laadun kehittymistä uusien tutkimusten avulla