Ilmasota kansainvälisissä valtiosopimuksissa

Ilmasodankäynti on nykypäivän aseellisissa selkkauksissa hyvin merkittävässä roolissa. Ilmasodalle aselajina ei kuitenkaan ole osoitettu samanlaista oikeudellisesti pätevää kansainvälistä sopimuskokoelmaa kuten maa- ja merisodankäynnille. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, että ilmasota olisi ilman oikeudellisesti toimintaa rajoittavaa normistoa. Ilmasotaa koskevia artikloita on sisällytetty useisiin kansainvälisiin valtiosopimuksiin. Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia ilmasodan oikeussääntöjä ilmapommituksissa. Tutkimuksen menetelmät liittyivät kansainvälisoikeudellisen oikeuspositivistiseen sääntöjen sisällön selvittämiseen ja soveltamiseen. Tutkimuksessa pyrittiin löytämään sopimusteksteistä merkityksiä, jotka vaikuttavat nykypäivän ilmasodankäyntiin. Tarkoituksena oli selkeän ja yhtenäisen informaation luominen hajanaisesta aineistosta. Tutkimuksessa kävi ilmi, että vaikka ilmasotaa koskevia välittömiä artikloita on vähän, niin kaikkia puolustushaaroja koskevien yleisten artikloiden ja periaatteiden sekä tapaoikeuden pohjalta on mahdollista rajoittaa ilmasodankäyntiä. Ilmasodankäynnissä tulee varmistua kohteen laillisuudesta ja määrittää mahdollisten siviiliuhrien määrä suhteessa saatavaan sotilaalliseen hyötyyn. Voimankäyttöön ryhtymisen kieltämiseksi, ehkäisemiseksi ja vastustamiseksi laadittujen normien lisäksi tulee huomioida sotatoimien, varsinaisen sodankäynnin, sääntelemiseksi laaditut normit. Taktiikan ja mahdollisten keinojen käytön tulee olla laillisia ja suojella siviilejä sekä siviilikohteita, jotta ilmasodan harjoittamista voidaan pitää laillisena.