Frank and Stein : from research scientist to creative writer (a screenplay and exegesis)

The screenplay, “Perfect Blood” (Frank and Stein), is the first two-hour episode of a two-part television miniseries Frank and Stein. This creative work is a science fiction story that speculates on the future of Western nations in a world where petroleum is scarce. A major theme that has been explored in the miniseries is the tension between the advantages and dangers of scientific progress without regard to human consequences. “Perfect Blood” (Frank and Stein) was written as part of my personal creative journey, which has been the transformation from research scientist to creative writer. In the exegetical component of this thesis, I propose that a key challenge for any scientist writing science fiction is the shift from conducting empirical research in a laboratory-based situation to engaging in creative practice research. During my personal creative journey, I found that a predominant difficulty in conducting research within a creative practice-led paradigm was unleashing my creativity and personal viewpoint, practices that are frowned upon in scientific research. The aim of the exegesis is to demonstrate that the transformative process from science to art is not neat and well-structured. My personal creative journey was fraught with many ‘wrong’ turns. However, after reflecting on the experience, I realise that every varied piece of research that I undertook allowed me to progress to the next stage, the next draft of Frank and Stein. And via the disorder of the creative process, a screenplay finally emerged that was both structured and creative, which are equally essential elements in screenwriting.

Replication of the Frank-Starling response in a Mock Circulation loop

Mock circulation loops (MCLs) are used to evaluate cardiovascular devices prior to in-vivo trials; however they lack the vital autoregulatory responses that occur in humans. This study aimed to develop and implement a left and right ventricular Frank-Starling response in a MCL. A proportional controller based on ventricular end diastolic volume was used to control the driving pressure of the MCL’s pneumatically operated ventricles. Ventricular pressure-volume loops and end systolic pressure-volume relationships were produced for a variety of healthy and pathological conditions and compared with human data to validate the simulated Frank-Starling response. The non-linear Frank-Starling response produced in this study successfully altered left and right ventricular contractility with changing preload and was validated with previously reported data. This improvement to an already detailed MCL has resulted in a test rig capable of further refining cardiovascular devices and reducing the number of in-vivo trials.

Frank-starling control of a left ventricular assist device

A physiological control system was developed for a rotary left ventricular assist device (LVAD) in which the target pump flow rate (LVADQ) was set as a function of left atrial pressure (LAP), mimicking the Frank-Starling mechanism. The control strategy was implemented using linear PID control and was evaluated in a pulsatile mock circulation loop using a prototyped centrifugal pump by varying pulmonary vascular resistance to alter venous return. The control strategy automatically varied pump speed (2460 to 1740 to 2700 RPM) in response to a decrease and subsequent increase in venous return. In contrast, a fixed-speed pump caused a simulated ventricular suction event during low venous return and higher ventricular volumes during high venous return. The preload sensitivity was increased from 0.011 L/min/mmHg in fixed speed mode to 0.47L/min/mmHg, a value similar to that of the native healthy heart. The sensitivity varied automatically to maintain the LAP and LVADQ within a predefined zone. This control strategy requires the implantation of a pressure sensor in the left atrium and a flow sensor around the outflow cannula of the LVAD. However, appropriate pressure sensor technology is not yet commercially available and so an alternative measure of preload such as pulsatility of pump signals should be investigated.

The genesis of 'the new geography and the new imperialism : 1870-1918', or 'how I came to Jamaica and joined the UWI Geography Department

In this article, Brian Hudson relates how he came to write the paper published in the journal Antipode, for which he gained recognition as a radical geographer in the late 1970's. It is a tale of a journey in which the loves of his life, geography, history, travel and his wife of over 40 years, came together through living in a number of different places: the United Kingdom, Ghana, Hong Kong, and Jamaica. After leaving UWI, Brian and his family settled in Brisbane, Australia where he taught at Queensland University of Technology until his retirement.

Luonto, tiede ja teknologia : Kansanvalistuksen Suomi-kuva 1870-1920

Nature, science and technology. The image of Finland through popular enlightenment texts 1870-1920 This doctoral thesis looks at how Finnish popular enlightenment texts published between 1870 and 1920 took part in the process of forming a genuine Finnish national identity. The same process was occurring in other Nordic countries at the time and the process in Finland was in many ways influenced by them, particularly Sweden. In Finland the political realities under Russian rule especially during the Russification years, and the fact that its history was considered to be short compared to other European countries, made this nation-building process unique. The undertaking was led by members of the national elite, influential in the cultural, academic as well as political arenas, who were keen to support the foundation of a modern Finnish identity. The political realities and national philosophy of history necessitated a search for elements of identity in nature and the Finnish landscape, which were considered to have special national importance: Finland was very much determined as a political entity on the basis of its geography and nature. Nature was also used as means of taking a cultural or political view in terms of, for example, geographical facts such as the nation s borders or the country s geographical connections to Western Europe. In the building of a proper national identity the concept of nature was not, however, static, but was more or less affected by political and economic progress in society. This meant that nature, or the image of the national landscape, was no longer seen only as a visual image of the national identity, but also as a source of science, technology and a prosperous future. The role of technology in this process was very much connected to the ability to harness natural resources to serve national interests. The major change in this respect had occurred by the early 20th century, when indisputable scientific progress altered the relationship between nature and technology. Concerning technology, the thesis is mainly interested in the large and at the time modern technological manifestations, such as railways, factories and industrial areas in Finland. Despite the fact that the symbiosis between national nature and international but successfully localized technology was in Finnish popular enlightenment literature depicted mostly as a national success story, concerns began to arise already in last years of the 19th century. It was argued that the emerging technology would eventually destroy Finland s natural environment, and therefore the basis of its national identity. The question was not how to preserve nature through natural science, but more how to conserve such natural resources and images that were considered to be the basis of national identity and thus of the national history. National parks, isolated from technology, and distant enough so as to have no economic value, were considered the solution to the problem. Methodologically the thesis belongs to the genre of science and technology studies, and offers new viewpoints with regard to both the study of Finnish popular enlightenment literature and the national development process as a whole.

Ilse Goldschmidt nee Molling with her sons Ernest and Frank Goldschhmidt on her 80th birthday; Laguna Hills, California.

Left to Right: Ernest Goldschmidt, Ilse Goldschmidt born Molling, and Frank Goldschmidt. The picture was taken on the occasion of Ilse's 80th birthday party 22 Dec 1989 Laguna Hills, CA.

Ilse Goldschmidt nee Molling with her sons Ernest and Frank Goldschhmidt on her 80th birthday; Laguna Hills, California.

Left to Right: Ernest Goldschmidt, Ilse Goldschmidt born Molling, and Frank Goldschmidt. The picture was taken on the occasion of Ilse's 80th birthday party 22 Dec 1989 Laguna Hills, CA.

Outdoor group portrait of Marga Abel, Franzche Wolf, Miss Mahler, Margot Frank and Else Hirschfeld; Bad Kissingen Portraits Groups Women

Handwritten caption: Wir tragen nur Bemberg-Seidenstruempfe! (We wear only Bemberg silk stockings!)

Ilse Goldschmidt nee Molling with her sons Ernest and Frank Goldschhmidt on her 80th birthday; Laguna Hills, California.

Left to Right: Ernest Goldschmidt, Ilse Goldschmidt born Molling, and Frank Goldschmidt. The picture was taken on the occasion of Ilse's 80th birthday party 22 Dec 1989 Laguna Hills, CA.

Ilse Goldschmidt nee Molling with her sons Ernest and Frank Goldschhmidt on her 80th birthday; Laguna Hills, California.

Left to Right: Ernest Goldschmidt, Ilse Goldschmidt born Molling, and Frank Goldschmidt. The picture was taken on the occasion of Ilse's 80th birthday party 22 Dec 1989 Laguna Hills, CA.

Läksi puut ylenemähän : Metsien hoidon historia Suomessa keskiajalta metsäteollisuuden läpimurtoon 1870-luvulla

Tutkimuksen tavoitteena on historiantutkimuksen menetelmiä käyttäen selvittää metsänhoidon teorian sekä käytännön metsänhoidon kehitysvaiheet ja näihin vaikuttaneet tekijät, keskiajalta lähtien 1870-luvulla tapahtuneeseen metsäteollisuuden läpimurtoon saakka. Tutkimus tarkastelee Suomen metsiä, niiden käyttöä ja metsänhoidon alkuvaiheita Ruotsin ja Venäjän vallan aikoina. Vastauksia haetaan erityisesti seuraaviin pääkysymyksiin: - miten eri metsänkäyttömuodot ja -käyttäjät vaikuttivat metsiin ja metsänhoidon edistymiseen? - millä tavoin maanomistuksen kehitys vaikutti metsien käyttöön ja hoitoon? - millaisiin päämääriin ja yhteiskunnallisiin taustatekijöihin metsien käytön julkinen ohjaus perustui? - mitä käytännön vaikutuksia valtion metsäpolitiikalla ja ohjauksella oli metsänhoidon kehitykseen? - missä ja miten kehittyivät Suomessa sovellettu metsänhoidon teoria ja käytännön menetelmät? - mitkä tekijät säätelivät metsänhoidon teorioiden soveltamista käytäntöön? - mikä oli naapurimaiden metsänhoidon sekä kansainvälisten yhteyksien merkitys metsänhoidon kehitykselle Suomessa? - miten vuosisatainen pelko metsien ja puun loppumisesta vaikutti metsänhoidon kehitykseen? - millainen merkitys puun arvon kehityksellä oli metsänhoidon alkuun saattamiselle ja edistymiselle? Suomessa harjoitettiin 1870-luvulle saakka pääasiassa talonpoikaista metsänkäyttöä. Maaseudun väestö hankki toimeentulonsa metsistä eränkäynnin, kaskiviljelyn, laiduntamisen, rakennushirsien valmistamisen, tervantuotannon ja paikoin myös potaskan tai sysien valmistamisen avulla. Erityisesti rannikkoseuduilla tuotettiin "isorakennuksen puita", lehtereitä, mastopuita ja muuta erikoispuutavaraa. Lautojen ja lankkujen sahaus laajeni vähitellen, saavuttaen 1800-luvun lopulla hallitsevan aseman myyntiin tarkoitettujen metsäntuotteiden tuotannossa. Polttopuun sekä muun kotitarvepuun kulutus säilyi suurimpana puunkäytön ryhmänä pitkälle 1900-luvulle saakka. Mainituista metsänkäyttömuodoista erityisesti kaskeaminen ja sitä seuraava laiduntamisvaihe sekä tervaspuiden koloaminen "autioittivat" laajoja metsäalueita. Tiheimmin asutuilla seuduilla esiintyi pulaa poltto- ja rakennuspuusta myöhäiskeskiajalta alkaen. Nämä ongelmat sekä laivanrakennuksen ja vuoriteollisuuden puunsaannin turvaamisen tarve johtivat 1600-luvun puolivälissä pysyvään metsänkäytön julkiseen ohjaukseen. Tuolloin Ruotsin valtakunnan metsälainsäädännön kivijalaksi tuli kestävyyden periaate, josta kruunu kylläkin joutui tinkimään moneen otteeseen. Valtion jatkuva rahantarve oli käytännössä metsäpolitiikan tärkein taustavoima sekä Ruotsin vallan että autonomian aikana. Jo 1600-luvulla ruvettiin vaatimaan talonpoikien yhteismaiden jakamista omistajilleen vastuullisemman metsänkäytön nimissä. Isoajakoa saatiin Suomessa odottaa 1770-luvulle saakka. Etelä-Suomessa se valmistui melko nopeasti, 1800-luvun puoliväliin mennessä. Sillä olikin myönteinen, metsien säästävämpään käsittelyyn johtava vaikutus. Valtiosta tuli isonjaon myötä erityisesti Pohjois-Suomessa merkittävä metsänomistaja 1800-luvun jälkipuoliskolla. Valtion metsähallinto, jota maaherrat ja sivistyneistö vaativat perustettavaksi jo 1700-luvun puolivälissä, aloitti toimintansa maanlaajuisesti 1860-luvulla. Se oli ensimmäinen merkittävä metsänhoidon organisaatio, ja vasta sen myötä metsänkäyttöä ohjaavilla säädöksillä ja ohjeilla alkoi olla käytännön merkitystä. Yksityismetsiä varten ei tällaista organisaatiota vielä perustettu, niitä rasittivat pahoin nousevan sahateollisuuden määrämittahakkuut pitkälle 1900-luvun puolelle. Turun Akatemiassa tehtiin mittavaa metsänhoidon menetelmiä koskevaa sekä myös metsäpoliittista tutkimustyötä 1700-luvun jälkipuoliskolla. Tulokset eivät vielä sanottavasti siirtyneet käytäntöön, lähinnä puun alhaisen arvon ja tarvittavien organisaatioiden puuttumisen takia. Kun valtion metsähallintoa ja Suomen omaa metsäopetusta ryhdyttiin perustamaan 1800-luvun puolivälissä, haettiin metsänhoidon mallia alan johtavaksi maaksi kehittyneestä Saksasta. Tultaessa 1870-luvulle, oli Evolla jo käynnissä voimakas kehitystyö maamme olosuhteisiin soveltuvien menetelmien luomiseksi saksalaisen teorian pohjalta. Metsänhoidon tiedot ja taidot olisivat jo tässä vaiheessa riittäneet kestävän metsätalouden harjoittamiseen kaikkien omistajaryhmien metsissä, jos tarvittavat organisaatiot olisi kyetty perustamaan ja metsäammattilaisia olisi koulutettu tarpeeksi. Metsänhoidon kehitystä hidastivat 1800-luvun lopulla lähinnä valtion heikko talous ja poliittiset näkemyserot. Metsäteollisuuden 1870-luvulta alkanut voimakas kasvu ja lisääntyvä puuntarve pakottivat kuitenkin valtiovallan pitämään huolta puuntuotannon jatkuvuudesta. Metsäteollisuuden kasvavan viennin kautta lisääntyvät verotulot ja kan-santalouden myönteinen kehitys antoivat vähitellen mahdollisuuden metsänhoidon edistämiseen ammattilaisten koulutuksen, kansalaisten neuvonnan, lainsäädännön ja viranomaisten toiminnan kautta. Tämä tutkimus lähestyy aihettaan metsähistorian, taloushistorian, yhteiskuntahistorian ja ympäristöhistorian näkökulmista. Ajankohtaista merkitystä sillä on kehitysmaiden sekä Itä-Euroopan siirtymätalouksien metsänhoidon edistämiselle, missä suomalaiset metsäammattilaiset ovat mukana lukuisten kehityshankkeiden asiantuntijoina. Kymmenissä maissa metsätalous kamppailee samanlaisten ongelmien kanssa kuin Suomessa ja naapurimaissa 100 - 300 vuotta sitten. Meidän kokemuksistamme on näille kansantalouksille hyötyä valtion- ja yksityismetsätalouden metsänhoito-organisaatioita sekä metsälainsäädäntöä kehitettäessä.

Adolph Frank sitting for an unidentified artist who is sculpting a portrait bust of Frank.

Digital Image

Bishop Lewis Hartman, Reverend Dr. Isaac Higginbotham, Leo Baeck, Bishop Norman B. Nash, and Reverend Frank Jennings Portraits; Groups; Men

Page 57 of the "American Jewish Cavalcade" scrapbook of Leo Baeck in New York found in ROS 10 Folder 3

Es war einmal 1882-1902

Childhood in Berlin; cultural life in fin-de-siecle Berlin; voyages and travels; marriage with physician Ernst Gustav Levin; contains newspaper clippings on author's mother, the social worker Hermine Lesser, copies of letter by the author from 1942, poems by Ernst Ludwig Levin