Mikroaaltouunin soveltuvuus fiksaatioon ja kudosprosessointiin sekä J.F.C-reagenssin sopivuus fiksaatioaineeksi mikroaaltouunimenetelmässä

Vastauksen saaminen patologian laboratoriosta kestää jopa viikkoja, joten histologisten näytteiden käsittelyprosessia on tarpeen kehittää nopeammaksi. Työskentely patologian laboratoriossa automatisoituu koko ajan ja laitteiden valmistajilla on kaupallisia reagensseja, joita voisi mahdollisesti käyttää myös fiksaatioaineina. Tässä työssä tutkimme, voisiko sekä fiksaation että kudoskäsittelyn suorittaa mikroaaltouunilla, jolloin näytteen käsittely nopeutuisi huomattavasti. Kokeilimme myös kaupallisen J.F.C-reagenssin toimivuutta fiksaatioaineena. Tarkastelun kohteena olivat morfologian säilyminen hematoksyliini-eosiini -värjäyksen perusteella arvioituna sekä immunohistokemiallisten värjäysten toimivuus. Arvioimme myös vaikuttaako erilainen käsittelytapa kudoksen leikkautuvuuteen mikrotomilla. Tutkimus suoritettiin Patologian keskuslaboratoriossa. Näytemateriaalina oli 50 tuoretta kudospalaa, joista 14 oli tuumorikudosta. Jokaisesta näytteestä leikkasimme kolme palaa. Pala A fiksoitiin J.F.C:llä, palat B ja C formaliinilla. Palojen A ja B fiksointi ja kudosprosessointi tehtiin mikroaaltouunissa ja pala C fiksoitiin huoneenlämmössä ja prosessoitiin yön yli -menetelmällä. HE-värjäyksen perusteella J.F.C ei sovi fiksaatioaineeksi. Mutta mikroaaltouunin käyttö formaliinifiksaatiossa ja kudosprosessoinnissa osoittautui lähes yhtä hyväksi kuin perinteinen menetelmä. Leikkautuvuuteen ja immunohistokemiallisiin värjäyksiin ei näytteen käsittelytavalla näyttäisi olevan vaikutusta.

Oppimistyyli harkitsevuus vs. impulsiivisuus ja tiedonhankintatyylit: Tyylien yhteys koulutyöskentelyyn, koulumenestykseen ja ammatilliseen suuntautumiseen

Lectio praecursoria

Production of calves following nonsurgical transfer of fresh and refrigerated bovine demi-embryos

Selostus: Vasikoiden tuottaminen tuoreilla ja kylmäsäilytetyillä halkaistuilla alkioilla

A mouse model for improving cell survival of bisected cattle embryos

Selostus: Hiiren alkio mallina solukestävyyden parantamiseksi naudan alkioiden halkaisussa

Relationship of breast fillet deboning time to shear force, pH, cooking loss and color in broilers stunned by high electrical current

Selostus: Korkealla virranvoimakkuudella tainnutettujen broilereiden rintafileen irroitushetken vaikutus lihaksen leikkausvoiman vastukseen, pH:hon, keittohävikkiin ja väriin

CityCab taka-akselin ohjauselektroniikka

Tämä insinöörityö tehtiin Helsingin ammattikorkeakoulun CityCab-kaupunkitaksiautoprojektin osana. CityCab on Helsingin ammattikorkeakoulun ja Taideteollisen korkeakoulun yhteinen projekti, jonka tarkoituksena oli kehittää asiakasläheinen ja kuljettajaystävällinen moderni kaupunkitaksi. CityCabissa on monia moderneja teknisiä yksityiskohtia, joita ei ole vastaavissa taksiautoissa. Näistä edistyksellisimpinä voidaan pitää ilmajousitusta, hiilikuitukoria ja kääntyvä taka-akselia. Tämän insinöörityön tarkoitus oli kehittää taka-akselin ohjausjärjestelmän elektroniikka, jolla on mahdollisuus toimia turvallisesti ja luotettavasti yleisessä tieliikenteessä. Suunnittelu aloitettiin käymällä läpi huolellisesti aiemmat kehitysversiot ja miettimällä CityCab- suunnitteluryhmän jäsenten kanssa, mitä uusia vaatimuksia järjestelmälle asetettaisiin. Järjestelmä päätettiin rakentaa kokonaan uudelleen ja muuttaa taka-akselin asennon mittaustapaa varmemmaksi. Järjestelmä rakennettiin täysin käsityönä alkaen komponenttien valinnasta päätyen piirilevyn valmistukseen Helsingin ammattikorkeakoulun laitteistolla. Valmis järjestelmän koteloitiin ja asennettiin ajoneuvoon. Ajoneuvon johtosarjat suunniteltiin taka-akselin osalta myös vaatimusten mukaisiksi. Rakentamisen eri vaiheissa järjestelmää testattiin osa-alueittain, jotta vältyttiin hankalilta vikatilanteilta järjestelmän käyttöönottovaiheessa. Valmiin järjestelmän tuli olla toimintakuntoinen kesällä 2007. Tavoite saavutettiin hyvin ja projekti jatkui Mikko Niemelän insinöörityössä, jossa ohjainlaitteeseen kehitettiin ohjelmakoodi.

Materiaalitietokanta prosessilaitetoimituksen laitevalintojen tukena

In this master's thesis, material characteristics which includes material database will be developed, through which will be managed process device deliveries device selections. The analysed bulk materials exact values serve as basic data when choosing glass- and dried product industry raw material equipment solutions. In this study, the material database function structure will be divided into classified bulk materials characteristics and process device guidelines and planning which they are based on. In order to achieve the best possible advantage in use of the material database, the raw material handling with the process equipment has to be controlled with the help of database bulk material information. With the help of material database, the personnel of the company will find the needed material and device information to implement the processes. The structure of the database enables adding of information, and hence the database will be always kept updated. The material database uses free PhpOpenDatabase software programme, which adapts itself flexibly with the software and requirements of the company. The material frame and considered features of the material database were determined by the requirements of the company's device technology. National and international classifications were used as help. The collected material information was analysed and the correspondence between internal study results and found classifications were determined. As presented before, on the grounds of chosen and specified material features, also the controllability of device selecting and solutions was improved with device-specific screening and planning guidelines. As material frame of the material database was chosen ANSI/CEMA Standard 550. Its almost 1000 bulk materials form an extensive database frame. Over 600 of these raw materials have been determined according to classification. However, the most important ones are the materials of glass- and dried material plants, which consist of the last part of material frame. The analysis will be sustained and material information will be completed primarily of material part with test run in one's own material laboratory.

Multi-site -sertifikaatin vaatimukset ympäristöjohtamisjärjestelmän rakentamisessa

Diplomityö muodostuu kahdesta kokonaisuudesta. Työn teoriaosa kertoo mitä ympäristöjohtaminen on, millaisia ovat multi-site -organisaatio ja multi-site -johtamisjärjestelmä sekä mitä vaatimuksia nämä asettavat yritykselle. Työssä esitetään malli, jota käyttämällä kansainvälisten johtamisjärjestelmästandardien mukaan rakennetut laatu-, ympäristö-, terveys- ja turvallisuusjärjestelmät voidaan yhdistää yhdeksi kokonaisuudeksi, multi-site - johtamisjärjestelmäksi. Malli rakentuu kolmesta tasosta, joita ovat paikallinen, maakohtainen ja konsernitaso. Esimerkkien avulla kerrotaan miteneri lähtökohdista voidaan näiden tasojen kautta edetä kohti yhtä johtamiskokonaisuutta. Esille tuodaan myös multi-site -johtamisjärjestelmän käyttöönottoa puoltavat ja vastustavat näkökohdat. Työn konkreettinen osa on johtamisjärjestelmämallin paikallisen tason toteuttaminen. Ympäristöjohtamisjärjestelmän rakentaminen standardin EN ISO 14001:2004 vaatimusten mukaiseksi Kvaerner Power Oy:n Suomen toimipaikoille sekä tämän järjestelmän yhdistäminen sertifioituun EN ISO 9001 -standardin mukaiseen laatujärjestelmään. Työssä kerrotaan miten ympäristöjohtamisjärjestelmä on rakennettu ja miten laatu- ja ympäristöjärjestelmät on liitetty yhdeksi kokonaisuudeksi. Työn tuloksena syntyi malli johtamisjärjestelmien yhdistämisestä sekä sertifioitu ympäristöjohtamisjärjestelmä, jonka yhdistäminen laatujärjestelmään toteutettiin tavoitteiden mukaisesti.

Taajuusmuuttajiakoskevat EMC-standardit

Taajuusmuuttajat aiheuttavat toimintansa seurauksena runsaasti laajakaistaisia sähkömagneettisia häiriöitä. Häiriöt etenevät sekä johtumalla että säteilemällä ja ne ovat seurausta pääasiassa taajuusmuuttajien toimintaan perustuvista nopeista kytkentäilmiöistä sekä puolijohdekomponenttien epälineaarisuuksista. Sähkömagneettisille häiriöille määritellään suurimmat sallitut tasot useissa EMC-standardeissa. Taajuusmuuttajia koskevia EMC-standardia on neljä; tuotestandardi EN 61800-3, harmonisia virtoja pienjänniteverkoissa käsittelevä EN 61000-3-12 sekä yleiset standardit EN 61000-6-1, -6-2 ja EN 61000-6-3, -6-4. Tämän diplomityön tarkoituksena on tutkia ja koota yhteen edellä mainittujen standardien sisältämät vaatimukset. Työn pääpaino on kohdistettu häiriöpäästöille asetettuihin vaatimuksiin, sillä häiriöiden sietoon liittyvien vaatimusten täyttäminen ei taajuusmuuttajien kohdalla yleensä tuota ongelmia.

Monipolttoainekattilan päästöjen tarkkailu ja raportointi

Suurten polttolaitosten päästöjen tarkkailu- ja raportointivaatimukset ovat uudistuneet viime vuosina paljon. Suurimpia muutosten aiheuttajia ovat Valtioneuvoston asetus 1017/2002 ja standardi EN-14181. Tässä työssä kuvataan uudet vaatimukset täyttävän päästöjen tarkkailu- ja raportointijärjestelmän rakentaminen monipolttoainekattilalle. Aluksi esitellään mitä uusia vaatimuksia päästöjen tarkkailulle ja raportoinnille on tullut viime aikoina. Lisäksi selvitetään vaatimusten mahdolliset ristiriidat ja ristiriitatilanteiden ratkaisutavat. Seuraavaksi esitellään vaatimukset täyttävän järjestelmän määritelmät. Erityisestiselvitetään kattilan erityispiirteiden vaatimia ratkaisuja. Lopuksi esitellään päästöjen tarkkailu- ja raportointijärjestelmän käyttökokemuksia ja parantamismahdollisuuksia. Kaikki tarkastelut tehdään ensisijaisesti toiminnanharjoittajan näkökulmasta. Järjestelmä toteutettiin Stora Enso Oyj:n Heinolan Flutingtehtaan voimalaitoksen pääkattilalle, jossa käytetään laajaa polttoainevalikoimaa. Toteutuspaikan valinta tehtiin sillä perusteella, että uudet päästöjen tarkkailu- ja raportointivaatimukset ovat erityisen haasteellisia monipolttoainekattiloiden tapauksessa. Työssä selvitetään järjestelmän soveltamismahdollisuuksia myös kahdella muulla Stora Enson tehtaalla. Käyttöönottovaiheen johtopäätöksenä todettiin päästöjen tarkkailu- ja raportointijärjestelmän täyttävän sille asetetut vaatimukset. Lisäksi havaittiin, että toiminnanharjoittajan kannattaa panostaa erityisesti järjestelmän joustavuuteen, luotettavuuteen, helppokäyttöisyyteen ja vikasietoisuuteen. Toiminnanharjoittaja pystyy määrittelyvaiheessa vaikuttamaan järjestelmän ominaisuuksiin helpommin ja edullisemmin kuin käyttöönoton jälkeen. Toiminnanharjoittajalta vaadittu työtuntimäärä arvioitiin Heinolan Flutingtehtaan tapauksen perusteella. Lopuksi selvitettiin mahdollisia tulevaisuuden kehityskohteita vastaavissa järjestelmissä.

Implementation of an Integrated Activity-Based Costing in a Holistic Database Management System and its Implications for Operations Management

Diplomityössä on tutkittu reaaliaikaisen toimintolaskennan toteuttamista suomalaisen lasersiruja valmistavan PK-yrityksen tietojärjestelmään. Lisäksi on tarkasteltu toimintolaskennan vaikutuksia operatiiviseen toimintaan sekä toimintojen johtamiseen. Työn kirjallisuusosassa on käsitelty kirjallisuuslähteiden perusteella toimintolaskennan teorioita, laskentamenetelmiä sekä teknisessä toteutuksessa käytettyjä teknologioita. Työn toteutusosassa suunniteltiin ja toteutettiin WWW-pohjainen toimintolaskentajärjestelmä case-yrityksen kustannuslaskennan sekä taloushallinnon avuksi. Työkalu integroitiin osaksi yrityksen toiminnanohjaus- sekä valmistuksenohjausjärjestelmää. Perinteisiin toimintolaskentamallien tiedonkeruujärjestelmiin verrattuna case-yrityksessä syötteet toimintolaskentajärjestelmälle tulevat reaaliaikaisesti osana suurempaa tietojärjestelmäintegraatiota.Diplomityö pyrkii luomaan suhteen toimintolaskennan vaatimusten ja tietokantajärjestelmien välille. Toimintolaskentajärjestelmää yritys voi hyödyntää esimerkiksi tuotteiden hinnoittelussa ja kustannuslaskennassa näkemällä tuotteisiin liittyviä kustannuksia eri näkökulmista. Päätelmiä voidaan tehdä tarkkaan kustannusinformaatioon perustuen sekä määrittää järjestelmän tuottaman datan perusteella, onko tietyn projektin, asiakkuuden tai tuotteen kehittäminen taloudellisesti kannattavaa.