Infrastruktuurin toimitusprojektoinnin hallinta

IT projektien hallinta on nykyään entistä haastavampaa aina muuttuvan ympäristön vuoksi. Siksi yritykset haluavatkin panostaa projektien hallinnan kehittämiseen yhdenmukaistamalla ohjeistusta. Lisäksi IT projektipäälliköiden huono saatavuus on tuonut yrityksille lisähaasteita, jolloin ohjeistus on entistä tärkeämpi. Tässä työssä toteutetaan projektijohtamisen kasikirja. Tämä käsikirja antaa projektipäällikölle selkeän projektinhallintaohjeistuksen infrastruktuurin toimitusprojektoinnissa. Toteutettava käsikirja sisältää kuvaukset infrastniktuuriprojektin osa alueista ja tarkistuspisteistä. Lisäksi ohjeistuksessa selvennetään projektipäällikön työhön liittyvien prosessien mukaisia työvaiheita. Tämän diplomityön aikana on Logica Finlandille toteutettu sovellettu projektiohjekirja ICT infrastruktuuriprojekteihin.

Web-sovellus Google App Engine alustalle

App Engine on lyhenne englanninkielisistä termeistä application, sovellus ja engine, moottori. Kyseessä on Google, Inc. -konsernin toteuttama kaupallinen palvelu, joka noudattaa pilvimallin tietojenkäsittelyn periaatteita ja mahdollistaa asiakkaan oman sovelluskehityksen. Järjestelmään on mahdollista ohjelmoida itse ideoitu palvelu Internet - verkon välityksellä käytettäväksi, joko yksityisesti tai julkisesti. Kyse on siis hajautetusta palvelinjärjestelmästä, jonka tarjoaa dynaamisesti kuormitukseen sopeutuvan sovellusalustan, jossa asiakas ei vuokraa virtuaalikoneita. Myös järjestelmän tarjoama tallennuskapasiteetti on saatavilla joustavasti. Itse kandidaatintyössä syvennytään yksityiskohtaisemmin sovelluksen toteuttamiseen palvelussa, rajoitteisiin ja soveltuvuuteen. Alussa käydään läpi pilvikäsite, joista monilla tietokoneiden käyttäjillä on epäselvä käsitys. Erilaisia kokonaisuuksia voidaan luoda erittäin monella tavalla, joista rajaamme käsittelyn kohteeksi toteuttamiskelpoiset yleiset ratkaisut.

Markkinatutkimustiedon hyödyntäminen yrityksen myynnin ja markkinoinnin tarpeisiin

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten yrityksessä käytetään markkinatutkimustietoa ja -työkaluja sekä miten markkinatutkimustiedon käyttöä yrityksessä voisi kehittää tukemaan myynnin ja markkinoinnin tarpeita. Tutkimus suoritettiin laadullisena case-tutkimuksena. Tutkimuksen teoreettinen lähdeaineisto kerättiin kirjallisuudesta sekä tieteellisistä artikkeleista ja empiirinen aineisto suorittamalla haastatteluja sekä kysely yrityksen työntekijöille. Tutkimuksen teoreettisena pohjana käytettiin liiketoimintatiedon, markkinatiedon ja kilpailijatiedon hallintaa sekä markkinatietoprosessia erityisesti tiedon käytön ja hyödyntämisen näkökulmasta. Empiirinen aineisto tutkimukseen kerättiin haastattelemalla sekä suorittamalla kysely yrityksen myynnin ja markkinoinnin parissa toimiville henkilöille. Niin teorialähteiden kuin kohdeyrityksessä kerätyn empiirisen materiaalin pohjalta voidaan todeta, että markkinatietoa käytetään asiakasrajapinnassa sekä yrityksen sisäisessä strategiatyössä. Markkinatutkimustyökalujen ja -tiedon käyttöön organisaatiossa kannustavat tiedon helppo saatavuus ja käyttö sekä ajankäytön resurssointi uuden oppimiseen. Myös tiedon tuoreus ja lyhyet yhteenvedot koettiin tärkeiksi tekijöiksi tiedon tehokkaamman hyödyntämisen edesauttajaksi.

Apteekkien kannattavuuden kehittäminen toimintolaskentaa soveltaen

Apteekkiliiketoiminta eroaa tavallisesta liiketoiminnasta erilaisten lakisääteisten velvoitteiden vuoksi. Alan regulaation viimeaikainen kehitys, kuten lääkevaihto, viitehintajärjestelmä sekä näiden tuoma lääkkeiden tiukentunut hintakilpailu, ovat tuoneet haasteita apteekkien kannattavuuteen. Tuotevalikoima- ja varastonhallinta ovat nousseet yhä tärkeämpään rooliin. Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää apteekkien kannattavuutta toimintolaskentaa soveltaen. Toimintolaskennalla kahdelle apteekille tuotettiin kustannus- sekä tuotekannattavuustietoa. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostui toimintolaskennan sekä apteekkiliiketoiminnan aikaisemmasta tutkimuksesta. Tutkimuksesta kävi ilmi, että kummassakin apteekissa oli erittäin laaja tuotesortimentti. Itsehoito- sekä vapaan kaupan tuotteiden tuotesortimenttia järkeistämällä kannattavuutta voitaisiin parantaa. Monesti tuotekategorioissa on useita saamaa vaikuttavaa ainetta sisältävää valmistetta usealta eri toimittajalta mikä heikentää kannattavuutta. Tuloksista kävi ilmi myös, että tulevaisuudessa vapaan kaupan tuotteet tulevat olemaan tärkeässä roolissa, mikä korostaa markkinointi- ja myyntiosaamisen tärkeyttä. Reseptilääkkeissä kate ei näyttäisi kattavan kustannuksia, minkä vuoksi varastonhallintaan on kiinnitettävä huomiota.

Vammaisuus ja epäreilu etu urheilussa

Oscar Pistorius on eteläafrikkalainen vammaisurheilija, jonka molemmat jalat on amputoitu polven alapuolelta. Hänen lajinaan on 400 metrin juoksu. Juoksemaan Pistorius kykenee hiilikuituproteeseilla, ja hän on kilpaillut sekä vammaisurheilijoita että terveitä urheilijoita vastaan. Pistoriuksen osallistumista tavalliseen urheiluun on kuitenkin vastustettu. On väitetty, että proteesit antavat epäreilua etua. Tarkastelen, mitä epäreilu etu tarkoittaa. Menetelmänä on filosofinen käsiteanalyysi. Tutkielma edustaa samalla kulttuurista terveys- ja hyvinvointitutkimusta. Arvioin aluksi, saako Pistorius etua. Käsittelen sen jälkeen erilaisia kriteerejä, joiden perusteella etua voitaisiin pitää epäreiluna. Näitä ovat epätasainen saatavuus, ansaitsemattomuus, epäluonnollisuus, sääntöjen rikkominen, sopimuksen rikkominen, paheellisuus, huijaaminen ja käytännön tarkoituksesta poikkeaminen. Pohdittuani epäreiluudelle esitettyjä kriteereitä kiinnitän huomioni epäreilun etuun laajemmassa yhteydessä. Tarkastelen, mitä seuraisi, jos Pistorius saisi epäreilua etua. Olisiko se riittävä peruste kieltää häntä kilpailemasta terveitä urheilijoita vastaan? Johtopäätökseni on, että epäreilun etuun liittyy Pistoriuksen tapauksessa monia ongelmia. Pelkästään sen perusteella Pistoriukselta ei tule kieltää kilpailemista.

Paarmuskoista koulutettuihin kätilöihin. Kunnankätilön työ sekä raskauden seurannan ja synnytyksen medikalisoituminen Pohjois-Suomessa vuosina 1900–1960

Pro gradu –tutkielmani aiheena ovat kunnankätilöt ja heidän työnsä Pohjois-Suomessa 1900-luvun alusta 1960-luvun alkuun. Naiset synnyttivät varsinkin maaseudulla yleensä kotona lähes 1900-luvun puoliväliin asti. Vuosisadan alusta lähtien kuntiin alettiin palkata koulutettuja kätilöitä, mutta Pohjois-Suomen kunnissa itseoppineet kätilöt hoitivat synnytyksiä koulutettujen kätilöiden rinnalla vielä usean vuosikymmenen ajan. Minua kiinnosti, miten siirtymävaihe paarmuskoiden hoitamista kotisynnytyksistä kätilöiden hoitamiin yleensä sujui. Lisäksi keskityn kätilöiden työskentelyolosuhteisiin, jotka olivat usein vaikeat huonojen kulkuyhteyksien sekä kotien köyhyyden takia. Kotisynnytysten ohella kätilöiden työhön kuului äitiys- ja ehkäisyneuvonta, joka useilla paikkakunnilla alkoi 1900-luvun ensimmäisinä vuosikymmeninä. Tutkielmani toinen teema on raskauden ja synnytyksen medikalisoituminen. Oppi hygieniasta ja muu siisteysvalistus olivat keskeisiä synnytyksen medikalisoitumisessa; perinteinen synnytyksen jälkeinen puhdistautumisperinne, kirkottaminen, alkoi hiipua samoihin aikoihin, kun kätilöt alkoivat huolehtia äidin puhdistamisesta synnytyksen jälkeen. Lääketieteellistyminen näkyi myös käytettävien lääkkeiden ja välineiden määrän lisääntymisessä. Kouluttamattomilla synnytysavustajilla ei yleensä ollut käytettävissään lääkkeitä eikä saksia parempia instrumentteja, kun taas kätilöt pystyivät seuraamaan äidin vointia esimerkiksi virtsanäyttein. Myös synnytyksen kulkuun voitiin vaikuttaa käyttämällä esimerkiksi pihtejä tai kohdun supistuksiin vaikuttavia lääkkeitä. Kotisynnytyksiä hoitavien kätilöiden työolosuhteet olivat kuitenkin huomattavasti alkeellisemmat kuin samaan aikaan heidän sairaaloissa työskentelevillä kollegoillaan. Kätilöt eivät useinkaan olleet vain kodeissa synnytyksiä hoitavia henkilöitä, vaan tarvittaessa he olivat myös perheistä huolehtivia sosiaalityöntekijöitä, talonmiehiä ja jopa eläinlääkäreitä. Aineistona olen käyttänyt Museoviraston vuonna 1978 järjestämän ”Lääkintää ja potilaita” -kirjoituskeruun vastauksia. Näiden lisäksi kätilöiden kirjoittamat muistelmat ja Kätilölehden artikkelit ovat olleet tärkeitä. Vastaukset ovat Pohjois-Suomesta, joka tässä työssä tarkoittaa Kainuun, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin maakuntia.

Laatutavoiteteoria kodin pienten sähkötöiden opetusohjelman tuottamiseksi

Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena oli tuottaa opetusohjelma kodin pienistä sähkötöistä laatutavoiteteoreeman avulla. Oppimateriaalilla pyrittiin lisäämään peruskoulun seitsemasluokkalaisten teknisen tyon oppilaiden mahdollisuuksia tehdä itse tavalliselle sähkönkäyttäjälle sallittuja kodin pieniä sähkötöitä ja edistamaan tätä kautta heidän elämänhallintaansa. Tutkielman tavoitteena oli selvittää, onko oppimateriaalilla yhteys oppilaiden tietämykseen, uskoon omiin kykyihinsä sekä itse tekemisen valmiuksiin ja täyttyvätkö näin ollen tuotteelle laatutavoiteteoreemassa asetetut laatuehdot. Tuotettu opetusohjelma on PowerPoint-esitys, joka on saatavilla seka pps- että pdf-tiedostoina. Nailla tiedostomuodoilla pystyttiin takaamaan verkkooppimateriaalin mahdollisimman laaja laitteistoista riippumaton saatavuus. Tutkielmassa käytettiin kvantitatiivista tutkimusotetta selvittämään alku- ja loppumittauksen välisiä eroja. Mittauskertojen välissä oppilaille esitettiin tuotettu opetusohjelma, jota pyrittiin pitämään ainoana mittauskertojen välisenä muuttujana. Alkumittaus, opetusohjelman esitys ja loppumittaus tapahtuivat kaikki yhdella pidennetylla oppitunnilla. Tutkimustuloksista voitiin päätellä etta laatutavoiteteoreeman avulla tuotettu opetusohjelma edistää oppilaiden mahdollisuuksia tehdä kodin pieniä sahkö- ja elektroniikkatöita itse. Samalla saatiin ratkaistua tutkielman pääongelma, joten laatutavoiteteoreemasta voitiin muodostaa laatutavoiteteoria.

Lääkevaihdon ja viitehintajärjestelmän vaikutukset patenttisuojattujen lääkevalmisteiden kohtuullisen tukkuhinnan vahvistamismenettelyyn

Pro gradu-tutkielman ensisijaisena tavoitteena oli selvittää, millaisia muutoksia lääkevaihto ja lääkkeiden viitehintajärjestelmä ovat aiheuttaneet patenttisuojattujen lääkevalmisteiden kohtuullisen tukkuhinnan vahvista-mismenettelyyn. Tätä menettelyä koskevat säännökset sisältyvät sairausvakuutuslain 6. lukuun, joten tutkimuksessa pyrittiin selvittämään kyseisen luvun soveltamista ja siinä mahdollisesti tapahtuneita muutoksia. Lääkevaihto otettiin Suomessa käyttöön 1.4.2003 ja viitehintajärjestelmä 1.4.2009. Lääkevalmisteiden hinnat ovat laskeneet niiden myötä merkittävästi. Tutkimusaineiston muodostivat 241 lääkkeiden hintalautakunnan sairausvakuutuskorvattavuutta ja kohtuullista tukkuhintaa koskevaa päätöstä vuosilta 2000-2010. Lisäksi käytössä oli muita päätöksiin liittyviä dokumentteja. Tutkimusaineisto lääkevaihdon käyttöönottoa edeltäneeltä ajalta jäi niukaksi. Tutkimuksen keskeiset havainnot liittyvätkin nimenomaan viitehintajärjestelmän käyttöönottoon. Nämä havainnot kuvaavat sitä, millaiset muutokset kohtuullisen tukkuhinnan vahvistamisessa ovat johtaneet patenttisuojattujen lääkevalmisteiden hintojen laskuun.

Nopeaan pyrolyysiin perustuvan bioöljyn tuotantolaitoksen liiketoiminnallinen malli ja kannattavuuslaskenta Savonlinnan seudulla

Pyrolyysiöljy on biomassasta nopealla hapettomalla lämpökäsittelyprosessilla valmistettavaa nestemäistä polttoainetta. Kasvavien uusiutuvan energian käyttötavoitteiden myötä pyrolyysiöljystä on tullut varteenotettava vaihtoehto fossiilisille polttoöljyille. Suurimmat käytön haasteet ovat alhainen lämpöarvo, happamuus ja korkeahkot kiintoainepitoisuudet verrattuna fossiilisiin polttoöljyihin. Nämä haasteet ovat kuitenkin ratkaistavissa. Työssä tarkasteltiin bioöljyn tuotantolaitoksen liiketoiminnallista mallia ja kannattavuutta Savonlinnan seudulle sijoitettuna. Tätä varten selvitettiin alueellinen raaka-aineen saatavuus ja hinta, sekä potentiaaliset markkinat pyrolyysiöljylle. Kannattavuuslaskentaa varten luotiin exel – pohjainen laskentatyökalu, jolla laskettiin pyrolyysiöljyn tuotannon omakustannushinnat ja kannattavuudet eri laitosvaihtoehdoille. Saaduille tuloksille tehtiin herkkyysanalyysi, jolla selvitettiin merkittävimmät kannattavuuteen vaikuttavat tekijät. Laskettujen tulosten perusteella pienemmät 100 BDMTPD (Bone Dry Metric Ton per Day) tuotantolaitokset eivät ole kannattavia investointeja. Suuremmat 400 BDMTPD tuotantolaitokset ovat kannattavia, kunhan raaka-aine saadaan kohtuulliseen hintaan ja investointikustannukset pysyvät kurissa.

Pharmacokinetics of Oxycodone and Paracetamol in the Elderly. Clinical Pharmacokinetic Study on Orthopaedic Surgical Patients and Healthy Volunteers

The proportion of elderly people over 65 years of age in Finland is expected to grow to over 25% by the 2025. It has been estimated that elderly people today consume nearly 40% of all drugs. Age brings about number of physiological changes that may affect the disposition, metabolism and excretion of drugs. The function of heart, lungs, liver and kidneys decreases even in healthy people, as they get older. The proportion of total body water decreases and the relative fat percentage increases. Also several other factors such as concurrent diseases, concomitant medication and nutritional factors have an effect on drug therapy in elderly. Age increases the risk of adverse drug reactions, which most often are dose-dependent. Despite all this there are not enough studies involving the elderly people and the elderly are most often excluded from clinical trials. Oxycodone is a strong opioid analgesic, which is used to treat moderate or severe pain. Paracetamol is a widely used nonopioid analgesic, which has become popular in the treatment of pain in many patient groups. In this series of studies the pharmacokinetics of oral and intravenous oxicodone as well as intravenous paracetamol in the elderly and young adult patients were investigated. Also a study investigating the interaction of oral antibiotic clarityhromycin, a known cytochrome P450 (CYP) 3A4 inhibitor, with oxycodone pharmacokinetics and pharmacodynamics in elderly and young healthy volunteers was carried out. The pharmacokinetics of oxycodone showed a clear age depency. Patients over 70 years had 50-80% higher mean exposure to oral oxycodone and a twofold greater plasma concentration than young adults 12 h after ingestion of the drug. Elderly patients had 40-80% greater exposure to intravenous oxycodone and patients over 80 years had over twofold greater plasma concentrations 8 h post dose than the young adults. The elderly patients had also greater exposure to intra venous paracetamol compared to young adults. Clarithromycin increased the exposure to oral oxycodone in both young and elderly volunteers. The elderly had marked interindividual variation in the pharmacokinetics and pharmacodynamics when clarithromycin was given concomitantly with oxycodone. Because the pharmacokinetics of oxycodone and intravenous paracetamol depend on the age of the subject, it is important to titrate the analgesic dose individually in the elderly.

Transcriptional Profiling of Organ‐Specific Autoimmunity in Human

Our understanding of the pathogenesis of organ‐specific autoinflammation has been restricted by limited access to the target organs. Peripheral blood, however, as a preferred transportation route for immune cells, provides a window to assess the entire immune system throughout the body. Transcriptional profiling with RNA stabilizing blood collection tubes reflects in vivo expression profiles at the time the blood is drawn, allowing detection of the disease activity in different samples or within the same sample over time. The main objective of this Ph.D. study was to apply gene‐expression microarrays in the characterization of peripheral blood transcriptional profiles in patients with autoimmune diseases. To achieve this goal a custom cDNA microarray targeted for gene‐expression profiling of human immune system was designed and produced. Sample collection and preparation was then optimized to allow gene‐expression profiling from whole‐blood samples. To overcome challenges resulting from minute amounts of sample material, RNA amplification was successfully applied to study pregnancy related immunosuppression in patients with multiple sclerosis (MS). Furthermore, similar sample preparation was applied to characterize longitudinal genome‐wide expression profiles in children with type 1 diabetes (T1D) associated autoantibodies and eventually clinical T1D. Blood transcriptome analyses, using both the ImmunoChip cDNA microarray with targeted probe selection and genome‐wide Affymetrix U133 Plus 2.0 oligonucleotide array, enabled monitoring of autoimmune activity. Novel disease related genes and general autoimmune signatures were identified. Notably, down‐regulation of the HLA class Ib molecules in peripheral blood was associated with disease activity in both MS and T1D. Taken together, these studies demonstrate the potential of peripheral blood transcriptional profiling in biomedical research and diagnostics. Imbalances in peripheral blood transcriptional activity may reveal dynamic changes that are relevant for the disease but might be completely missed in conventional cross‐sectional studies.

Kaatumisvaaraa lisäävät lääkkeet; Porissa toteutettu iäkkäiden monitekijäinen kaatumisten ehkäisy

Kaatumiset ovat ikääntyvien yleisimpiä tapaturmia. Niiden seuraukset voivat olla vakavia. Yksilöllisesti toteutetut ehkäisyohjelmat ovat vähentäneet kaatumisvaarassa olevien iäkkäiden kaatumisia. Psyykenlääkkeiden on osoitettu lisäävän kaatumisia ja murtumia. Niiden lopettaminen on vähentänyt kaatumisvaaraa. Monitekijäiset ehkäisyohjelmat kuvaavat harvoin psyykenlääkkeiden vähentämisen menetelmiä ja tuloksia. Satunnaistettuun, kontrolloituun kaatumisten moneen vaaratekijään kohdistettuun ehkäisytutkimukseen osallistui 591 porilaista. Tässä tutkimuksessa selvitettiin kotona asuvien 65 vuotta täyttäneiden, tutkimusta edeltäneiden 12 kuukauden aikana ainakin kerran kaatuneiden henkilöiden psyykenlääkkeiden käyttö, niiden vähentämisen onnistuminen ja vaikutus sekä ehkäisyohjelman merkitys kaatumisten ilmaantumiseen. Lisäksi tutkittiin kaatumisvamman takia hoitoon hakeutuneiden kaatumisvaaratekijöiden tunnistamista ja uusien kaatumisten ja murtumien ehkäisemiseksi suunniteltuja toimenpiteitä perusterveydenhuollossa ja erikoissairaanhoidossa. Joka neljäs osallistuja käytti säännöllisesti psyykenlääkkeitä. Kertaneuvonta niiden vähentämisestä, johon sisältyi kirjalliset ohjeet lääkemuutoksista ja luento lääkkeiden vaikutuksista kaatumisvaaraan, vähensi säännöllisten psyykenlääkkeiden käyttäjien lukumäärää 22 % ja bentsodiatsepiineja tai niiden kaltaisia lääkkeitä käyttävien lukumäärää 35%. Kaatumisen vuoksi terveyskeskukseen ja keskussairaalaan hakeutuneiden iäkkäiden kaatumisvaaratekijöiden selvittelyyn ja uusien kaatumisten tai murtumien ehkäisyyn kiinnitettiin erittäin vähän huomiota. Toimenpiteet keskittyivät syntyneiden vammojen tutkimiseen ja hoitoon. Monitekijäinen ehkäisyinterventio vähensi masentuneiden ja monikaatuilijoiden kaatumisia, mutta ei kaikkien osallistujien kaatumisten määrää 12 kuukauden ehkäisyohjelman aikana. Erityisesti bentsodiatsepiiniryhmän lääkkeitä käyttävät verrokkiryhmän jäsenet joutuivat herkemmin kaatumisen vuoksi lääkärinhoitoon ehkäisyohjelman jälkeisen vuoden aikana kuin nämä lääkkeet lopettaneet koeryhmän jäsenet. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että psyykenlääkkeiden tunnistaminen kaatumisten vaaratekijäksi oli puutteellista. Niiden käyttöön tulisi kiinnittää enemmän huomiota, ja niiden käyttö tulisi purkaa aina, kun se on lääketieteellisesti mahdollista. Kaatumisten ehkäisy pitäisi kuulua terveydenhoitoon. Kohdennettuja ehkäisyohjelmia erilaisille kaatumisvaarassa oleville iäkkäille tulee kehittää edelleen.

Painetun aineiston hankinta ja käyttö korkeakoulukirjastoissa

Markku Laitisen esitys Painetun aineiston saatavuus -seminaarissa 2.11.2011 Helsingissä

Kirjan elinkaari

Ari Muhosen esitys Painetun aineiston saatavuus -seminaarissa 2.11.2011 Helsingissä

Painetun aineiston saatavuuden turvaaminen erikoiskirjastoissa

Tuija Siimeksen esitys Painetun aineiston saatavuus -seminaarissa 2.11.2011 Helsingissä