Veroriskien hallinta siirtohinnoittelussa

Tutkimukseni käsittelee siirtohinnoitteluun liittyvien veroriskien hallintaa erilaisten kansallisten ja kansainvälisten prosessien avuin. Tutkin, mitä menettelyjä kansainvälisellä konserniyrityksellä on voimassa olevan Suomen sisäisen lainsäädännön, EU-vero-oikeuden ja verosopimusoikeuden mukaan käytettävissään, miten menettelyt etenevät ja mitkä ovat niiden edut ja ongelmakohdat. Lisäksi pohdin mahdollisia tulevaisuuden kehityssuuntia kyseisten prosessien osalta. Viime vuosien aikana kansainvälisten konsernien siirtohinnoittelusta on käyty paljon julkista keskustelua. Siirtohinnoittelun valvontaan on jo useassa maassa lisätty huomattavasti resursseja. Lisääntyneiden verotarkastusten seurauksena myös siirtohinnoitteluoikaisujen määrä on selkeästi kasvanut. Yritysten tulee toimia jatkossa siirtohinnoitteluasioissa entistä huolellisemmin. Tutkimukseni tavoitteena oli ensinnäkin selvittää, mitä menetelmiä verovelvollinen voi hyödyntää kotimaisella ja kansainvälisellä tasolla varmistaakseen siirtohinnoittelunsa markkinaehtoisuuden. Ennen säännönmukaisen verotuksen toimittamista yritys voi saada siirtohinnoittelukysymykseen sitovan ratkaisun veroviranomaiselta. Kotimaassa yritys voi tukeutua ennakkoratkaisumenettelyyn. Kansainvälisellä tasolla niin sanottu ennakkohinnoittelusopimus on koettu tehokkaaksi menetelmäksi estää veroriskien toteutuminen. Nostan esiin myös siirtohinnoittelun dokumentointiprosessin, sillä se on erittäin tärkeä osa siirtohinnoittelun markkinaehtoisuuden analysointia ja todentamista. Näitä ennakoivia menettelyjä tulee jatkossa hyödyntää entistä aktiivisemmin, jotta siirtohinnoitteluoikaisu voidaan tehokkaasti välttää. Tutkimukseni toinen tavoite oli selvittää, mitä menetelmiä kansainvälisellä konsernilla on käytettävissään taloudellisten seuraamusten ja kansainvälisen taloudellisen kahdenkertaisen verotuksen poistamiseksi, mikäli siirtohinnoitteluoikaisu toteutuu. Kun verotarkastuksen ja siirtohinnoitteluoikaisun riski on viimeaikaisen kehityksen myötä kasvanut, tulee yrityksen tuntea myös eri muutoksenhakukeinot. Kotimaisen verovalitusprosessin lisäksi yritys voi hyödyntää myös verosopimuksiin perustuvaa vastaoikaisumenettelyä ja keskinäistä sopimusmenettelyä. Tehokkain menettely kahdenkertaisen verotuksen poistamisessa on kuitenkin Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä sovellettava keskinäinen sopimusmenettely, joka perustuu jäsenvaltioiden solmimaan arbitraatiosopimukseen.

Johtajan jäljillä – Johtaminen varhaiskasvatuksen hajautetuissa organisaatioissa laadun ja pedagogisen tuen näkökulmasta

Tutkimus sijoittuu varhaiskasvatuksen hajautetun organisaation kontekstiin, mutta tulokset ovat siirrettävissä muihinkin suomalaisiin kasvatus- ja opetustoimen organisaatioihin. Hajautettujen organisaatioiden tutkimus on ollut varhaiskasvatuksen kentällä vielä vähäistä, vaikka organisaatiomallin vaikutukset johtajuuden toteuttamiselle ovat merkittävät. Hajautetulla organisaatiolla varhaiskasvatuksessa tarkoitetaan sitä, että yhden johtajan alaisuudessa on monta eri päiväkotia tai erilaisia päivähoitomuotoja. Tämä organisaatiomalli on yhä enenevässä määrin kasvava suomalaisessa varhaiskasvatuksessa. Varhaiskasvatuksen hajautettujen organisaatioiden tutkimuksessa on aiemmin tarkasteltu johtajan ja työntekijöiden ja työntekijöiden keskinäisiä ammatillisia suhteita. Tässä tutkimuksessa näkökulma painottuu johtamiseen ja työskentelyyn hajautetuissa organisaatiossa sinänsä sekä myös laadunarviointiin sekä pedagogiikkaan. Viitekehyksenä tutkimuksessa on LMX-teoria (leader-member-exchange, johtajuuden vaihtoteoria), jossa tarkastellaan esimies-alaissuhdetta ja siihen kiinteästi liittyvää luottamuksen käsitettä. Luottamuksen merkitys hajautetuissa organisaatioissa korostuu, koska esimies ei ole fyysisesti päivittäin läsnä työntekijöiden arjessa. Tutkimuksessa tarkastellaan hajautetuissa varhaiskasvatuksen organisaatioissa työskentelyä seuraavien tutkimuskysymysten avulla: 1) Mitkä ovat varhaiskasvatuksen hajautettujen organisaatioiden johtamisen erityispiirteet? 2) Miten eri työntekijäryhmät kokevat hajautetussa organisaatiossa työskentelyn? 3) Millaisia kokemuksia esimiehillä ja työntekijöillä on heidän yksiköissään toteutetusta laadunarvioinnista? 4) Millaiseksi työntekijät ja esimiehet kokevat esimieheltään saadun tuen? Tutkimuksessa oli kolme eri aineistoa. Ensimmäinen aineisto koostui 11 hajautetun organisaation johtajan haastattelusta. Toinen aineisto (n = 223) sisälsi haastateltujen esimiesten lomakevastausten lisäksi heidän alaisuudessaan toimivien työntekijöiden, 10 esimieskoulutukseen osallistuneen johtajan sekä kolmen erillisyksikön työntekijöiden vastaukset. Kolmas aineisto oli kerätty pääkaupunkiseudulta varhaiskasvatuksen johtajilta lomakekyselynä (n = 112). Aineistoa on analysoitu teorialähtöisen ja aineistolähtöisen sisällönanalyysin ja tilastollisten analyysien avulla Tulokset osoittavat, että johtajat kokivat hallinnollisten töiden vievän paljon aikaa. Esimiehen kanssa eri työpaikassa työskentelevät työntekijät hahmottivat koko organisaation selkeämmin kuin esimiehen kanssa fyysisesti samassa paikassa työskentelevät. Esimiesten käsitysten mukaan laadunarviointia suoritettiin enemmän kuin mitä työntekijöiden mukaan. Työntekijät kaipasivat esimiehiltään tukea yhteistyöhön ja vuorovaikutukseen, pedagogiseen ohjaukseen, kehittämiseen ja toiminnan resursseihin liittyen. Erillisyksikössä työskentelevät kokivat saavansa enemmän tukea kuin esimiehen kanssa fyysisesti samassa yksikössä työskentelevät työntekijät. Sekä esimieheltä saadun pedagogisen tuen että luottamuksen kokemukset kiinnittävät tämän tutkimuksen tulosten mukaan huomion rakenteiden merkitykseen hajautetuissa organisaatioissa. Arviointiin, pedagogiseen tukeen ja tiedonkulkuun liittyvien rakenteiden huomioiminen helpottaa hajautetussa organisaatiossa johtamista. Edellisten lisäksi johtajan selkeä visio omasta johtamistyöstään ja jaetun johtajuuden hyödyntäminen edesauttavat työn hallinnan kokemuksia.

Uusi avaus sukupuolen, kulttuurin ja kansalaisuuden tutkimukseen

Kirjallisuusarvostelu

Tienviittoja taistelevaan tutkimukseen

Kirjallisuusarvostelu

Laaja katsaus toiseuden tutkimukseen

Kirjallisuusarvostelu

Monipuolinen johdatus kansainvälisen muuttoliikkeen tutkimukseen

Kirjallisuusarvostelu

RDA, osio 8: Teosten, ekspressioiden, manifestaatioiden ja kappaleiden suhteiden kuvailu (luvut 24-28 ja liite J)

RDA-kuvailuohjeet aineistojen välisten suhteiden kuvailuun.

Malignant Transformation Of An Odontogenic Cyst In A Period Of 10 Years.

Primary intraosseous carcinoma of the jaws (PIOSCC) might arise from odontogenic epithelium, more commonly from a previous odontogenic cyst. The aim of this case is to illustrate that the clinician should consider that an apparent benign dentigerous cyst can suffer malignant transformation and that all material removed from a patient must be evaluated histologically. A 44-year-old man presented in a routine periapical X-ray an impacted lower left third molar with radiolucency over its crown. Ten years later, the patient complained of pain in the same region and the tooth was extracted. After one month, the patient still complained of pain and suffered a fracture of the mandible. A biopsy was performed and carcinoma was diagnosed. The patient was treated surgically with adjuvant radio- and chemotherapy and after 8 years, he is well without signs of recurrences. This report describes a central mandibular carcinoma probably developed from a previous dentigerous cyst.

Frequency Of The Allelic Variant C.1150t > C In Exon 10 Of The Fibroblast Growth Factor Receptor 3 (fgfr3) Gene Is Not Increased In Patients With Pathogenic Mutations And Related Chondrodysplasia Phenotypes.

Mutations in the FGFR3 gene cause the phenotypic spectrum of FGFR3 chondrodysplasias ranging from lethal forms to the milder phenotype seen in hypochondroplasia (Hch). The p.N540K mutation in the FGFR3 gene occurs in ∼70% of individuals with Hch, and nearly 30% of individuals with the Hch phenotype have no mutations in the FGFR3, which suggests genetic heterogeneity. The identification of a severe case of Hch associated with the typical mutation c.1620C > A and the occurrence of a c.1150T > C change that resulted in a p.F384L in exon 10, together with the suspicion that this second change could be a modulator of the phenotype, prompted us to investigate this hypothesis in a cohort of patients. An analysis of 48 patients with FGFR3 chondrodysplasia phenotypes and 330 healthy (control) individuals revealed no significant difference in the frequency of the C allele at the c.1150 position (p = 0.34). One patient carrying the combination `pathogenic mutation plus the allelic variant c.1150T > C' had a typical achondroplasia (Ach) phenotype. In addition, three other patients with atypical phenotypes showed no association with the allelic variant. Together, these results do not support the hypothesis of a modulatory role for the c.1150T > C change in the FGFR3 gene.

[factors Impacting The Growth And Nutritional Status Of Cystic Fibrosis Patients Younger Than 10 Years Of Age Who Did Not Undergo Neonatal Screening.]

The aim of this study was to evaluate by clinical and laboratory parameters how cystic fibrosis (CF) affects growth and nutritional status of children who were undergoing CF treatment but did not receive newborn screening. A historical cohort study of 52 CF patients younger than 10 years of age were followed in a reference center in Campinas, Southeast Brazil. Anthropometric measurements were abstracted from medical records until March/2010, when neonatal screening program was implemented. Between September/2009 and March/2010, parental height of the 52 CF patients were also measured. Regarding nutritional status, four patients had Z-scores ≤ -2 for height/age (H/A) and body mass index/age (BMI/A). The following variables were associated with improved H/A ratio: fewer hospitalizations, longer time from first appointment to diagnosis, longer time from birth to diagnosis and later onset of respiratory disease. Forced vital capacity [FVC(%)], forced expiratory flow between 25-75% of FVC [FEF25-75(%)], forced expiratory volume in the first second [FEV1(%)], gestational age, birth weight and early respiratory symptoms were associated with IMC/A. Greater number of hospitalizations, diagnosis delay and early onset of respiratory disease had a negative impact on growth. Lower spirometric values, lower gestational age, lower birth weight, and early onset of respiratory symptoms had negative impact on nutritional status. Malnutrition was observed in 7.7% of cases, but 23% of children had nutritional risk.

Limiar anaerobio (4 mM de lactato sanguineo), velocidade critica determinada a partir de diferentes distancias e performance aerobia em nadadores e nadadoras de 10 a 15 anos

Universidade Estadual de Campinas . Faculdade de Educação Física