Studio portrait of Hedwig, Annie, Grete and Lise Arens; Vienna.

Digital Image

Incredible but true 1921-2005

The memoir was subtitled "A Collection of recollections", and is a collection of various, all but two previously published, essays and articles which cover different aspects of Mr. Brown's life. They are organized in 4 main chapters, "From cradle to crash" (1921-1938), "Exile and Exhaustion" (1938-47), "Life and Liberty" (1947-87), and "Retired and Retried" (1987-2005). As Mr. Brown states, his stories are "true in essence but not in form".

My First 6701 Days : July 31 1921 to December 1939 /

The memoirs contain photocopies of documents and photos as well as extracts from letters and were written in October 1989 in the United States. Description of life in Baden, a famous health resort near Vienna. The family lived in Vienna in the second district (Leopoldstadt). Recollections of schoolteachers and childhood friends. Occasional Friday night services in the Leopoldstadt temple. Theater and opera visits and cultural life in Vienna. Private piano and music lessons. Description of the family apartment and Jewish life in the Leopoldstadt. The family celebrated Christmas and observed the high Jewish holidays. Recollections of the author's bar mitzvah celebration. His mother Charlotte, nee Schwadron, was an artistic woman, who studied painting at the Frauenakademie with Tina Blau. Walter's father Leo Schaffir was born in Byalistock, Russia and studied in Berlin. He was a travelling businessmen. His family lived in Lemberg, Galicia. Leo and Charlotte Schaffir got married in 1919 in Vienna by rabbi Dr. Grunwald. Recollections of a family trip to Poland and to the World Fair in Posen in 1930. Suicide of the author's father due to business failure in 1930. Schaffir and Schwadron family history. Both families originated in Galicia, Poland. Family and social life. Summer vacation at the Semmering. Austrian politics in the 1930's and rising National Socialism. Life in Vienna after the "Anschluss" in 1938. Walter had to leave school and took lessons in graphic arts with the artist Heinrich Koerner. Preparations to emigrate. Walter was picked up in the streets in the days after Kristallnacht and released due to his mother's intervention. He was sent with his brother Kurt on a "Kindertransport" to Holland. They were sent to a quarantine camp at Heyplaat. Reunition with their mother in the United States in December 1939. Reflections on life as an emigre.

The Autobiography of a Jewish Refugee 1921-1998

Charles Leigh, 1992, 1994, 1999

Joseph A. Rosen Papers 1921-1938

With few exceptions, the bulk of the collection pertains to the work of the Agro-Joint. Records of the Agro-Joint Director General. Agreements of the American Relief Administration (ARA) and the Joint Distribution Committee with the Soviet government, 1922-1923. Agreements between the Agro-Joint and the Soviet government, 1924, 1927, 1928. Agreements of the Agro-Joint and the American Society for Jewish Farm Settlements (ASJFS) with the Soviet government, 1929, 1930, 1933, 1938. Materials relating to relief work of the JDC within the framework of the American Relief Administration, 1922, including the appointment of J. Rosen as the JDC representative at the ARA. Statistics, reports, miscellaneous correspondence relating to JDC activities in Russia. Minutes, memos, reports, legal documents, certificate of incorporation, and general correspondence relating to the ASJFS, its formation, fund-raising activities, 1927-1939. Records of the Agro-Joint Main Office, Moscow. Annual and periodi c reports of the Agro-Joint including statistics, financial estimates, financial reports, analyses of expenditures, relating to Agro-Joint work, 1924-1937. General correspondence files: incoming and outgoing letters, reports, and memoranda. Materials relating to land surveys and allocations in the Crimea: statistics, surveys, memos, correspondence, relating to the Salsk district, Chernomor district, Changar peninsula, Azov, Kuban, Odessa district, Samara district, Povolzhe, Krivoy Rog, Kherson, The Far East, Siberia. Materials relating to contacts with KOMZET. Correspondence, minutes of KOMZET meetings, statistical information, reports. By-laws of the OZET (Obshchestvo po Zemleustroystvu Trudyachtchikhsya Evreev - Association For the Settlement of Toiling Jews On Land) and AGRO-KUSTBANK (Evreysky Agrarno-Kustarny Bank - Jewish Agricultural and House Workers Bank). Register of Agro-Joint assets transferred to KOMZET. Records of the Agro-Joint Agricultural Department. Materials

Judah P. Benjamin collection, undated, 1838-1942.

The collection consists of 25 letters written by Benjamin between 1838 and 1881 on a variety of subjects, four Confederate notes and two bonds bearing his picture, miscellaneous items about Benjamin (1893-1942), nine issues of the Congressional globe with speeches by Benjamin, as well as separate copies of his printed speeches, and a photostatic copy of the "Diary of Events" (400 pp.) kept by Benjamin, the original of which is in the Library of Congress (1862-1864).

American Jewish Committee. Office of Jewish War Records, undated, 1918-1921, 1962.

The records consist of documentation of the American Jewish Committee's project to describe Jewish participation in the United States Armed Forces during World War I. The bulk of the material consists of questionnaires that the AJC sent to servicemen to determine Jewish identity, which contain information on personal identification and details of military service. Responses to the questionnaire come from both Jews and non-Jews. In addition, the collection contains office papers concerning the project and a ledger of manuscripts. The manuscripts document the distribution of records the Office of Jewish War Records collected, as well as list Jews who died or were given military honors.

Raphael Lemkin collection undated, 1763, 1915-1919, [c.1921], 1933, 1941-1952, 1983, 1989.

Lemkin is the individual primarily responsible for adoption of the United Nations Convention for the Prevention and Punishment of Genocide. The collection is arranged according to the following subject areas: personal material, material on the Genocide Convention, material on genocide.

Flying-foxes in the Australian urban environment - community attitudes and opinions

The urban presence of flying-foxes (pteropid bats) in eastern Australia has increased in the last 20 years, putatively reflecting broader landscape change. The influx of large numbers often precipitates community angst, typically stemming from concerns about loss of social amenity, economic loss or negative health impacts from recently emerged bat-mediated zoonotic diseases such as Hendra virus and Australian bat lyssavirus. Local authorities and state wildlife authorities are increasingly asked to approve the dispersal or modification of flying-fox roosts to address expressed concerns, yet the scale of this concern within the community, and the veracity of the basis for concern are often unclear. We conducted an on-line survey to capture community attitudes and opinions on flying-foxes in the urban environment to inform management policy and decision-making. Analysis focused on awareness, concerns, and management options, and primarily compared responses from communities where flying-fox management was and was not topical at the time of the survey. While a majority of respondents indicated a moderate to high level of knowledge of both flying-foxes and Hendra virus, a substantial minority mistakenly believed that flying-foxes pose a direct infection risk to humans, suggesting miscommunication or misinformation, and the need for additional risk communication strategies. Secondly, a minority of community members indicated they were directly impacted by urban roosts, most plausibly those living in close proximity to the roost, suggesting that targeted management options are warranted. Thirdly, neither dispersal nor culling was seen as an appropriate management strategy by the majority of respondents, including those from postcodes where flying-fox management was topical. These findings usefully inform community debate and policy development and demonstrate the value of social analysis in defining the issues and options in this complex human - wildlife interaction. The mobile nature of flying-foxes underlines the need for a management strategy at a regional or larger scale, and independent of state borders.

1838-1839 documents relating to Jacques Judah Lyons and his service to K.K. Beth Shalome, Richmond, Virginia

Digital image

Some Unique Features of Egg Laying and Reproduction in Ichthyophis Malabarensis (Taylor) (Apoda:Amphibia)

The paper describes egg laying and reproduction in ICHTHYOPHIS MALABARENSIS. 100 eggs, the largest ever in Apoda, are laid in a single string and manipulated by the female into a massive clutch. The reproductive strategies in the species are discussed.

The effect of viscosity and surface tension on the Taylor instability of the surface of a cavitation bubble*

This paper is devoted to a consideration of the following problem: A spherical mass of fluid of density varrho1, viscosity μ1 and external radius R is surrounded by a fluid of density varrho2 and viscosity μ2.The fluids are immiscible and incompressible. The interface is accelerated radially by g1: to study the effect of viscosity and surface tension on the stability of the interface. By analyzing the problem in spherical harmonics the mathematical problem is reduced to one of solution of the characteristic determinant equation. The particular case of a cavity bubble, where the viscosity μ1 of the fluid inside the bubble is negligible in comparison with the viscosity μ2 of the fluid outside the bubble, is considered in some detail. It is shown that viscosity has a stabilizing role on the interface; and when g1 > T(n − 1) (n + 2)/R2(varrho2 − varrho1) the stabilizing role of both viscosity and surface tension is more pronounced than would result when either of them is taken individually.

The Far Eastern Question at the Washington Conference (1921-1922) with an outline of its implications for internal politics in China

This dissertation is a narrative account of the negotiations concerning the question of the Far East and the Shandong issue at the Washington Conference, leading to treaties, agreements and resolutions. In this dissertation, a certain stress is laid on the interaction between the Conference and the internal situation in China, particularly concerning the question of the implications of the Conference for Cabinet politics in Peking. Through the narrative account of the Conference, the general aim is an attempt to reassess the achievements of the Washington Conference. Too often the Washington Conference has been viewed negatively. The political aim behind the legal framework was to open the door to China as a sovereign State member of the international community whose territorial integrity was internationally recognized, despite its chaotic internal situation. It is undeniable that the Washington Conference opened a new chapter in modern Chinese history. The violations of the agreements concerning China that occurred in the 1930s should not lead to the belief that these agreements were of no value. Peace may not be lasting and evolves according to circumstances; agreements are transitory, and new situations need new arrangements. This dissertation tries to demonstrate that the agreements in themselves were not the cause of their failure, but the failure was due to the lack of determination on the part of the Signatories Powers to defend them.

"Helvetti on kiistaton, mutta taivas on suhteellinen." : Uskonnollisten ihanteiden ja kokemuksen välinen ristiriita L. M. Montgomeryn elämässä vuosina 1921 1927

Tässä tutkimuksessa tutkittiin kanadalaisen kirjailijan L. M. Montgomeryn (1874 1942) elämää vuosina 1921 1927. Kyseisinä vuosina Montgomery eli presbyteeripapin vaimona maaseutuseurakunnissa, ensin Leaskdalessa ja sitten Norvalissa Kanadan Ontariossa. Tutkimus keskittyi tarkastelemaan kirjailijan elämää hallinnutta ristiriitaa, joka muodostui uskonnollisten ihanteiden ja yksilöllisen kokemuksen välisistä eroavaisuuksista. Primäärilähteinä olivat Montgomeryn toimitetut ja julkaistut päiväkirjat The Selected Journals of L. M. Montgomery 1 5 (1985 2004), joista käytettiin etenkin tutkimusvuosiin keskittyvää kolmatta osaa, Montgomeryn neljä romaania Emily of New Moon (1923), Emily Climbs (1925), Blue Castle (1926) ja Emily's Quest (1927) sekä Montgomeryn toimitettu ja julkaistu kirjeenvaihto After Green Gables: L. M. Montgomery's Letters to Ephraim Weber , 1916 1941 (2006) ja My Dear Mr. M.: Letters to G. B. MacMillan (1980). Lisäksi lähteinä oli Leaskdalen seurakuntalaisten kokoama muistelmateos Montgomerysta. Kirjallisuutta käytettiin kirkkohistorian, kirjallisuudentutkimuksen ja naistutkimuksen alalta. Suositusta kirjailijasta on tehty useampia elämäkertoja ja niitä hyödynnettiin tutkimuksessa. Tutkimus jakautui kahteen päälukuun, jotka toimivat toistensa vastaparina. Ensimmäinen tutkimusluku keskittyi tarkastelemaan uskonnollisia ja viktoriaanisia ihanteita, joiden mukaisesti Montgomery oli saanut kasvatuksen. Hän pyrki täyttämään näitä ihanteita myös pappilan emäntänä. Toinen tutkimusluku tarkasteli kirjailijan elämää, uskonnollisia ajatuksia ja avioliittoa julkisivun takana, jolloin kävi selvästi ilmi kirjailijan kahtiajakautunut elämä. Montgomery sai presbyteerisen ja viktoriaanisen kasvatuksen ja oppi jo lapsena huomioimaan sen, mitä muut ihmiset ajattelevat hänestä. Hän eli pienissä maaseutuyhteisöissä, joissa juoruilu oli yksi kontrollin väline. Papin vaimolla oli velvollisuuksia seurakunnassa ja pappilan hoidossa, ja Montgomery hoiti ne tarmokkaasti ja velvollisuudentuntoisesti. Hänellä oli apulainen pappilassa, jossa arki sujui viikkoaikataulun mukaisesti. Papin vaimon roolin lisäksi Montgomery jatkoi omaa kirjoittamistyötään ja hänen runsaat tulonsa mahdollistivat nelihenkisen perheen monet hankinnat. Hänen avioliittonsa oli vaikea, sillä aviomies kärsi uskonnollisesta melankoliasta ja asia piti salata seurakuntalaisilta. Montgomery käsittelee uskonnollisia teemoja romaaneissaan ja päiväkirjassaan. Hänen uskonnolliset ajatuksensa erosivat presbyteerikirkon opista useassa kohdin. Hän ei uskonut moneenkaan opinkappaleeseen, kohtasi Jumalan ennemmin luonnossa ollessaan yksin kuin kirkossa seurakunnan keskellä sekä ajatteli kristinuskon olevan jäännös menneestä ja tieteen ottaneen sen paikan Jumalan toiminnan kanavana. Kirjailijan ajattelussa on yhtymäkohtia transsendentalismiin, teosofiaan ja darwinismiin. Hän oli innokas psykologisen kirjallisuuden lukija ja sovelsi oppejaan käytäntöön. Hän uskoi unien välittävän viestejä. Kirkkokunta oli hänelle kuitenkin merkittävä identiteetin rakentaja. Papin vaimon roolin ja yksityisesti kriittisen ajattelijan roolin yhteensovittaminen aiheutti Montogmerylle ongelmia ja väsymystä. Hän kätki uskonnolliset ajatuksensa ja yksinäisyyden aiheuttaman kivun päiväkirjaansa, jonka hän toivoi julkaistavan viimeistään kuolemansa jälkeen. Kaikenlainen kirjoittaminen oli hänelle pakoa todellisuudesta ja auttoi häntä jaksamaan. Otsikon sitatti kuvaa Montgomeryn suhdetta kristinuskoon: hän käytti kristillisiä ilmauksia, mutta muokkasi niiden sisältöä omaa uskoaan vastaavaksi. Taivas ja helvetti kuvasivat usein hänen henkistä olotilaansa sanojen uskonnollisen merkityksen sijasta.

Oppineiden talossa : Helsingin yliopiston slavistien kansainväliset verkostot Suomen Yliopistollisen Avustuskomitean toiminnan yhteydessä vuosina 1921-1925.

Tutkimuksessani tarkastelen kolmen Helsingin yliopiston slavistin, kirjastonhoitaja Andrei Igelströmin, kansan-runoudentutkija Viljo Johannes Mansikan ja kielentutkija Jooseppi Julius Mikkolan, kansainvälisiä tieteellisiä ja poliittisia verkostoja. Nämä verkostot muodostuivat venäläisten tiedemiesten avustamiseksi perustetun Suomen Yliopistollisen Avustuskomitean kansainvälisen toiminnan ja siihen keskeisesti liittyneiden venäläisten tieteellisten julkaisujen välityksen ja Helsingin yliopiston konsistorin alaisen Venäläisten kirjaston ostohankkeen ympärille vuosina 1921-1925. Tutkimuksessani olen pyrkinyt vastamaan kysymyksiin: Millaista kansainvälistä tieteellistä ja poliittista yh-teistyötä suomalaiset slavistit Avustuskomitean yhteydessä harjoittivat? Millaisia tavoitteita Igelström, Mansikka ja Mikkola asettivat Suomen Yliopistollisen Avustuskomitean toiminnalle? Millaisia poliittisia ja tieteellisiä toimintamuotoja Avustuskomitea slavistien ohjaamana sai, mitä ulkopuolisia tavoitteita avustustoimintaan liittyi, ja lopulta miten Avustuskomitean toiminta heijasteli kansainvälisen tieteellisen yhteistyön muutosta uudessa valtiollisessa tilanteessa 1920-luvun alussa? Aihettani olen jäsentänyt verkosto-käsitteen ja verkostoteorian mallien avulla. Keskeisiä lähteitä ovat olleet Igelströmin, Mansikan ja Mikkolan Avustusko-miteaa käsittelevä kirjeenvaihto, Avustuskomitean kirjanpito ja avustustoimintaan osallistuneiden yhteisöjen julkaisemattomat ja julkaistut raportit sekä muistiot. Tutkimuksessa on käytetty historiantutkimuksen mene-telmiä, ja se liittyy Helsingin yliopiston slaavilaisen filologian oppiaineen ja Venäläisen kirjaston historiaan. Tutkimus osoitti Igelströmin, Mansikan ja Mikkolan kansainvälisten tieteellisten verkostojen olleen ratkaisevassa asemassa Suomen Yliopistollisen Avustuskomitean muodostamisessa ja kansainvälisen avustustoiminnan järjestämisessä. Tieteellisistä verkostoista keskeisessä asemassa oli Pietarin Tiedeakatemian tieteellisten julkaisuiden myynti ja vaihto. Painotuotteiden vaihto länsimaisten tieteellisten instituuttien kanssa järjestettiin Venäläisen kirjaston ja sen kirjastonhoitajan Andrei Igelströmin välityksellä. Vuosina 1921 1923 Igelströmin hallinnoima vaihtokeskus oli kansainvälisesti ainutlaatuinen ja rakensi uudelleen tieteellisen yhteistyön Suomen ja Venäjän välille sekä loi edellytyksiä kansainvälisen tiedeyhteistyön elvyttämiselle venäläisen tiedeyhteisön kanssa. Poliittisten verkostojen näkökulmasta suomalaisten slavistien kontaktit T ekkoslovakian ulko-asianhallinnon kanssa paljastuivat läheisiksi ja yhteistyö ulottui avustustoiminnan lisäksi myös Suomen kau-pallisten etujen edistämiseen ja kysymykseen venäläisten emigranttien asemasta T ekkoslovakiassa 1920-luvun alkuvuosina. Venäläisten emigranttien asema Prahassa ja Suomen Yliopistollisen Avustuskomitean välinen yhteys konkretisoitui Venäläisen kirjaston ostohankkeessa. Kirjastonostohankkeen syyksi on tässä tutkimuksessa osoitettu T ekkoslovakian ulkoasianhallinnon action russe -politiikka ja T ekkoslovakian valtion pyrkimys luoda edellytyksiä uudelle tieteelliselle orientaatiolle, johon slavistisen tutkimuksen ja kielitieteiden kehitys 1920-luvun Prahassa liittyivät. Aloitteentekijöiksi kirjastonostohankkeeseen on osoitettu Helsingissä ja Prahassa toiminut ukrainalainen emigrantti Vladimir Tukalevski, joka yhdessä Igelströmin ja T ekkoslovakian varaulkoasiain-ministerin Václav Girsan kanssa suunnitteli Venäläisen kirjaston ostamista ja sen siirtämistä Prahaan.