Sharing data between LSDBs and central repositories.

Several Locus-Specific DataBases (LSDBs) have recently been approached by larger, more general data repositories (including NCBI and UCSC) with the request to share the DNA variant data they have collected. Within the Human Genome Variation Society (HGVS) a document was generated summarizing the issues related to these requests. The document has been circulated in the HGVS/LSDB community and was discussed extensively. Here we summarize these discussions and present the concluded recommendations for LSDB data sharing with central repositories.

Spectrum Sharing Models in Cognitive Radio

Spectrum scarcity demands thinking new ways tomanage the distribution of radio frequency bands so that its use is more effective. The emerging technology that can enable this paradigm shift is the cognitive radio. Different models fororganizing and managing cognitive radios have emerged, all with specific strategic purposes. In this article we review the allocation spectrum patterns of cognitive radio networks andanalyse which are the common basis of each model.We expose the vulnerabilities and open challenges that still threaten the adoptionand exploitation of cognitive radios for open civil networks.

Sharing Open Source License and Copyright Data with SPDX

Organizations across the globe are creating and distributing products that include open source software. To ensure compliance with the open source licenses, each company needs to evaluate exactly what open source licenses and copyrights are included - resulting in duplicated effort and redundancy. This talk will provide an overview of a new Software Package Data Exchange (SPDX) specification. This specification will provide a common format to share information about the open source licenses and copyrights that are included in any software package, with the goal of saving time and improving data accuracy. This talk will review the progress of the initiative; discuss the benefits to organizations using open source and share information on how you can contribute.

Balancing knowledge sharing and protection in collaborative innovation - The roles and dynamics of contracts, IPR's and trust

Pro-gradu tutkielman tavoitteena on tutkia, miten yritykset tasapainoilevat tiedon jakamisen ja suojaamisen välillä innovaatioyhteistyöprojekteissa, ja miten sopimukset, immateriaalioikeudet ja luottamus voivat vaikuttaa tähän tasapainoon. Yhteistyössä yritysten täytyy jakaa tarpeellista tietoa kumppanilleen, mutta toisaalta niiden täytyy varoa, etteivät ne menetä ydinosaamiseensa kuuluvaa tietoa ja kilpailuetuaan. Yrityksillä on useita keinoja tietovuodon estämiseen. Tutkielmassa keskitytään patenttien, sopimusten ja liikesalaisuuksien käyttöön tietoa suojaavina mekanismeina. Kyseiset suojamekanismit vaikuttavat luottamukseen kumppaneiden välillä, ja täten myös näiden halukkuuteen jakaa tietoa kumppaneilleen. Jos kumppanit eivät jaa tarpeeksi tietoa toisilleen, voi yhteistyö epäonnistua. Sopimusten, immateriaalioikeuksien ja luottamuksen rooleja ja vuorovaikutusta tutkitaan kahdenvälisissä yhteistyöprojekteissa. Tutkielmassa esitellään neljä case-esimerkkiä, jotka on koottu suomalaisen metsätoimialan yrityksen haastatteluista.

Supporting knowledge creation and sharing in the early phases of the strategic innovation process

The driving forces of technology and globalization continuously transform the business landscape in a way which undermines the existing strategies and innovations of organizations. The challenge for organizations is to establish such conditions where they are able to create new knowledge for innovative business ideas in interaction between other organizations and individuals. Innovation processes continuously need new external stimulations and seek new ideas, new information and knowledge locating more and more outside traditional organizational boundaries. In several studies, the early phases of the innovation process have been considered as the most critical ones. During these phases, the innovation process can emerge or conclude. External knowledge acquirement and utilization are noticed to be important at this stage of the innovation process giving information about the development of future markets and needs for new innovative businessideas. To make it possible, new methods and approaches to manage proactive knowledge creation and sharing activities are needed. In this study, knowledge creation and sharing in the early phases of the innovation process has been studied, and the understanding of knowledge management in the innovation process in an open and collaborative context advanced. Furthermore, the innovation management methods in this study are combined in a novel way to establish an open innovation process and tested in real-life cases. For these purposes two complementary and sequentially applied group work methods - the heuristic scenario method and the idea generation process - are examined by focusing the research on the support of the open knowledge creation and sharing process. The research objective of this thesis concerns two doctrines: the innovation management including the knowledge management, and the futures research concerning the scenario paradigm. This thesis also applies the group decision support system (GDSS) in the idea generation process to utilize the converged knowledge during the scenario process.

Information sharing in R&D collaboration - Context-dependency and means of governance

Tiedon jakaminen ja kommunikointi ovat tärkeitä toimintoja verkostoituneiden yritysten välillä ja ne käsitetäänkin yhteistyösuhteen yhtenä menestystekijänä ja kulmakivenä. Tiedon jakamiseen liittyviä haasteita ovat mm. yrityksen liiketoiminnalle kriittisen tiedon vuotaminen ja liiketoiminnan vaatima tiedon reaaliaikaisuus ja riittävä määrä. Tuotekehitysyhteistyössä haasteellista on tiedon jäsentymättömyys ja sitä kautta lisääntyvä tiedon jakamisen tarve, minkä lisäksi jaettava tieto on usein monimutkaista ja yksityiskohtaista. Lisäksi tuotteiden elinkaaret lyhenevät, ja ulkoistaminen ja yhteistyö ovat yhä kasvavia trendejä liiketoiminnassa. Yhdessä nämä tekijät johtavat siihen, että tiedon jakaminen on haastavaa eritoten verkostoituneiden yritysten välillä. Tässä tutkimuksessa tiedon jakamisen haasteisiin pyrittiin vastaamaan ottamalla lähtökohdaksi tiedon jakamisen tilanneriippuvuuden ymmärtäminen. Työssä vastattiin kahteen pääkysymykseen: Mikä on tiedon jakamisen tilanneriippuvuus ja miten sitä voidaan hallita? Tilanneriippuvuudella tarkoitetaan työssä niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat siihen, miten yritys jakaa tietoa tuotekehityskumppaneidensa kanssa. Tiedon jakamisella puolestaan tarkoitetaan yrityksestä toiselle siirrettävää tietoa, jota tarvitaan tuotekehitysprojektin aikana. Työn empiirinen aineisto on kerätty laadullisella tutkimusotteella case- eli tapaustutkimuksena yhdessä telekommunikaatioalan yrityksessä jasen eri liiketoimintayksiköissä. Tutkimusjoukko käsitti 19 tuotekehitys- ja toimittajanhallintatehtävissä toimivaa johtajaa tai päällikköä. Työ nojaa pääasiassa hankintojen johtamisen tutkimuskenttään ja tilanneriippuvuuden selvittämiseksi paneuduttiin erityisesti verkostojen tutkimukseen. Työssä kuvattiin tiedon jakaminen yhtenä verkoston toimintona ja yhteistyöhön liittyvättiedon jakamisen hyödyt, haasteet ja riskit identifioitiin. Tämän lisäksi työssä kehitettiin verkoston tutkimismalleja ja yhdistettiin eri tasoilla tapahtuvaa verkoston tutkimusta. Työssä esitettiin malli verkoston toimintojen tutkimiseksija todettiin, että verkostotutkimusta pitäisi tehdä verkosto, ketju, yrityssuhde- ja yritystasolla. Malliin on myös hyvä yhdistää tuote- ja tehtäväkohtaiset ominaispiirteet. Kirjallisuuskatsauksen perusteella huomattiin, että tiedon jakamista on aiemmin tarkasteltu lähinnä tuote- ja yrityssuhteiden tasolla. Väitöskirjassa esitettiin lisää merkittäviä tekijöitä, jotka vaikuttavat tiedon jakamiseen. Näitä olivat mm. tuotekehitystehtävän luonne, teknologia-alueen kypsyys ja toimittajan kyvykkyys. Tiedon jakamisen luonnetta tarkasteltaessa erotettiin operatiivinen, projektin hallintaan ja tuotekehitykseen liittyvä tieto sekä yleinen, toimittajan hallintaan liittyvä strateginen tieto. Tulosten mukaan erityisesti tuotekehityksen määrittelyvaihe ja tapaamiset kasvotusten korostuivat yhteistyössä. Empirian avulla tutkittiin myös niitä tekijöitä, joilla tiedon jakamista voidaan hallita tilanneriippuvuuteen perustuen, koska aiemmin tiedon jakamisen hallintakeinoja tai menestystekijöitä ei ole liitetty suoranaisesti eri olosuhteisiin. Nämä hallintakeinot jaettiin yhteistyötason- ja tuotekehitysprojektitason tekijöihin. Yksi työn keskeisistä tuloksista on se, että huolimatta tiedon jakamisen haasteista, monet niistä voidaan eliminoida tunnistamalla vallitsevat olosuhteet ja panostamalla tiedon jakamisen hallintakeinoihin. Työn manageriaalinen hyöty koskee erityisesti yrityksiä, jotka suunnittelevat ja tekevät tuotekehitysyhteistyötä yrityskumppaniensa kanssa. Työssä esitellään keinoja tämän haasteellisen tehtäväkentän hallintaan ja todetaan, että yritysten pitäisikin kiinnittää entistä enemmän huomiota tiedon jakamisen ja kommunikaation hallintaan jo tuotekehitysyhteistyötä suunniteltaessa.

Information Sharing in Drives Alliance Partner Concept

Työssä oli selkeästi kaksi tavoitetta. Ensimmäisenä tavoitteena oli tutkia, millaisesta kumppanuudesta Drives Alliance Partner -konsepti (DAP) muodostuu. Työn toisena tavoitteena oli selvittää ja analysoida DAP-konseptin informaation jakamiseen liittyvät tietotyypit, ja tehdä esitys siitä, mitä tietoa ABB:nja kumppaneiden välillä tulisi vaihtaa. Jotta kumppanuuden tila saatiin selville, tehtiin ABB:n sisäisiä haastatteluja sekä käytettiin hyväksi DAP-konseptista tehtyä dokumentaatiota. Informaation jakamiseen liittyvä tietotarpeiden kartoitus toteutettiin web-pohjaisen kyselyn avulla. Kysely toimitettiin osalle ABB:n nykyisistä kumppaneista sekä sellaisille ABB:n työntekijöille, jotka liittyvät DAP- konseptiin. Työssä luotiin malli kuvaamaan informaation vaihtoa partnereiden j a ABB :n välillä. Malliin otettiin mukaan ne tietotarpeet, jotka tehdyn kyselyn mukaan osoittautuivat tarpeellisiksi. Kumppanuuksiin syventymisen myötä tiedonvaihdon merkitys tulee entisestään korostumaan, mikä asettaa uusia haasteita ABB:lle.

Exploring Different Types of Sharing: A Proposed Segmentation of the Market for "Sharing Businesses"

Sharing instead of buying is regaining traction among today's consumers. This study aims at identifying segments of sharing consumers to unearth potentially viable clusters of a consumer behavior that is a market of growing economic relevance. By means of a qualitative study and a survey with a roughly representative sample of 1121 Swiss-German and German consumers, a set of trait-related, motivational, and perceived socioeconomic variables is identified that can be used to group individuals into segments that differ with regard to their approach to sharing. A cluster analysis based on these variables suggests four potential clusters of sharing consumers-sharing idealists, sharing opponents, sharing pragmatists, and sharing normatives. Two sets of testable propositions are derived that can guide further research in this domain and pave the way to a more targeted approach to the growing market of "sharing" businesses.

Cooperation versus competition effects on information sharing and use in group decision making

Information processing in groups has long been seen as a cooperative process. In contrast with this assumption, group members were rarely found to behave cooperatively: They withhold unshared information and stick to initial incorrect decisions. In the present article, we examined how group members' cooperative and competitivemotives impact on group information processing and propose that information sharing and use in groups could be seen as strategic behavior. We reviewed the latest developments in the literature investigating different forms of strategic information processing and their underlying mechanisms. This review suggests that explicit cooperative goals are needed for effective group decision-making.

The dynamics of coexistence: habitat sharing versus segregation patterns among three sympatric montane vipers

Contact zones of closely related and ecologically similar species constitute rare opportunities to study the evolutionary consequences of past speciation processes. They represent natural laboratories in which strong competition could lead to the exclusion of one species, or the various species may switch into distinct ecological niches. Alternatively, if reproductive isolation has not yet been achieved, they may hybridize. We elucidate the degree of taxon integrity by comparing genetics and habitat use of three similar-sized congeneric viper species, Vipera ammodytes, Viperaaspis, and Viperaberus, of Nadiza Valley in western Slovenia. No hybridization was detected for either mitochondrial or nuclear genomes. Similarly, external intermediacy by a single prestudy viper (probably V.ammodytesxV. aspis) indicates that hybridization occasionally occurs, but should be very rare. Populations of the three related viperids are partially allopatric in Nadiza Valley, but they also coexist in a narrow contact zone in the montane grassland along the south-exposed slope of Mount Stol (1673m a.s.l.). Here, the three species that occupy areas in or near patches of rocky microhabitats (e.g. stone piles, slides, and walls) live in syntopy. However, fine-scale measurements of structural components show partial habitat segregation, in which V.berus becomes more dominant at elevations above 1400m and occupies mostly the mountain ridge and north-exposed slopes of Mount Stol, V.aspis occurs below 1300m and is the only species to inhabit stoneless patches of grass and bushes around 1000m and lower, and V.ammodytes occurs at all elevations up to 1500m, but is restricted to a rocky microhabitat. We suggest that a high degree of microstructure divergence, slightly different environmental niches, and a generally favourable habitat for all three viper species, keep the pressure for mis-mating and hybridization low, although mechanisms such as reduced hybrid inferiority and temporal mating segregation cannot yet be excluded.

Accessibility, equity and the sharing of water resources

While the supply of water to dry or arid mountain regions has long been a major challenge, the on-going processes of climatic and socio-economic change currently affecting the hydrosystems of the Alps raise the spectre of renewed pressure on water resources and possible local shortages. In such a context, questions relating to fair distribution of water are all the more sensitive given the tendency to neglect the social dimension of sustainability. The present paper makes both a conceptual and empirical contribution to this debate by analysing a system of distribution that has a long experience of water scarcity management: the community governance models traditionally linked to the irrigation channels, or bisses, typical of the Swiss Alpine canton of Valais. More specifically, we evaluate these models in terms of accessibility and equity, characteristics that we use to operationalize the notion of 'fair distribution'. We examine these dimensions in three case studies with a view to highlighting the limitations of the aforementioned models. Indeed, despite their cooperative and endogenous nature, they tend to not only exclude certain members of the population, but also to reproduce rather than reduce social inequalities within the community. In general, these results challenge the rosy picture generally found in the literature relating to these community governance models.

Dépistage du cancer de la prostate: partager avec le patient les incertitudes [Sharing uncertainties of prostate cancer screening].

The decision of whether our patients should undergo prostate cancer screening with the prostate specifc antigen (PSA) test remains daunting. The role of the primary care doctor is to help men decide between a potential decrease in mortality from a slow evolving but sometimes lethal cancer, and the risk of diagnosing and treating cancers that would have otherwise been indolent and asymptomatic. We can structure our discussions with three steps: choice, option, and decision making. A decision aid, such as the one that we have adapted and simplifed from the Collège des médecins du Québec, can help with this complex decision.

Reciprocal preening and food sharing in colour-polymorphic nestling barn owls.

Barn owl (Tyto alba) siblings preen and offer food items to one another, behaviours that can be considered prosocial because they benefit a conspecific by relieving distress or need. In experimental broods, we analysed whether such behaviours were reciprocated, preferentially exchanged between specific phenotypes, performed to avoid harassment and food theft or signals of hierarchy status. Three of the results are consistent with the hypothesis of direct reciprocity. First, food sharing was reciprocated in three-chick broods but not in pairs of siblings, that is when nestlings could choose a partner with whom to develop a reciprocating interaction. Second, a nestling was more likely to give a prey item to its sibling if the latter individual had preened the former. Third, siblings matched their investment in preening each other. Manipulation of age hierarchy showed that food stealing was directed towards older siblings but was not performed to compensate for a low level of cooperation received. Social behaviours were related to melanin-based coloration, suggesting that animals may signal their propensity to interact socially. The most prosocial phenotype (darker reddish) was also the phenotype that stole more food, and the effect of coloration on prosocial behaviour depended upon rank and sex, suggesting that colour-related prosociality is state dependent.

Conflicting claims problem associated with cost sharing of a network

A minimum cost spanning tree (mcst) problem analyzes the way to efficiently connect individuals to a source when they are located at different places. Once the efficient tree is obtained, the question on how allocating the total cost among the involved agents defines, in a natural way, a confliicting claims situation. For instance, we may consider the endowment as the total cost of the network, whereas for each individual her claim is the maximum amount she will be allocated, that is, her connection cost to the source. Obviously, we have a confliicting claims problem, so we can apply claims rules in order to obtain an allocation of the total cost. Nevertheless, the allocation obtained by using claims rules might not satisfy some appealing properties (in particular, it does not belong to the core of the associated cooperative game). We will define other natural claims problems that appear if we analyze the maximum and minimum amount that an individual should pay in order to support the minimum cost tree. Keywords: Minimum cost spanning tree problem, Claims problem, Core JEL classification: C71, D63, D71.