Konstteoretikern och livet : Mikael Lybecks Breven till Cecilia i nietzscheansk belysning

I avhandlingen analyseras den finlandssvenska författaren Mikael Lybecks (1864-1925) verk Breven till Cecilia. Denna brevroman hör till Lybecks senare produktion och utkom 1920. Verket har kommit att betraktas som en klassiker inom den finlandssvenska litteraturen. Av författarensövriga produktion är det strängt taget endast Tomas Indal (1911) som haft en jämförbar genomslagskraft. Trots detta har romanen inte varit föremål för en enda mer omfattande studie. l sin Lybeckbiografi relaterar Erik Kihlman i första hand verket till det biografiska och till samhällssituationen vid tiden för romanens tillkomst. Vetenskapen, konsten och livet bildar tillsammans den triangel som utgör romanens stomme. Antiken är starkt närvarande i romanen och med begrepp som härrör från denna era kan man tala om det sokratiska, det apollinska och det dionysiska. Detta är begrepp som Friedrich Nietzsche utgår i från i sitt ungdomsverk Tragedins födelse (Die Geburt der Tragödie aus dem Geiste der Musik) från 1872. Nietzsches vetenskapskritik och hans syn på den högsta konsten som ett brödraförbund mellan Dionysos och Apollon står i förvånansvärt hög grad i samklang med den övergripande tematiken i Lybecks verk. När Nietzsche därtill framhäver musiken som grunden förall konst får många inslag i romanen sin förklaring. l Breven till Cecilia skildras en vändpunkt i huvudpersonen Sven Ingelets liv. Därför ligger tyngdpunkten i den tematiska analysen vid det som gör att verket kan betraktas som en utvecklingsroman. Även om romanen skildrar en tidsperiod på endast ett och ett halvt år så hinnerhuvudpersonen ändå undergå en betydande personlighetsförändring. Nietzsches Tragedinsfödelse med dess ovannämnda grundläggande begrepp lämpar sig ypperligt som referensram för en analys av denna förändring. Avhandlingen har också strukturerats utgående från de nietzscheanska begreppen sokratiskt, dionysiskt och apollinskt vilka alltså återspeglar huvudpersonens utvecklingsfaser. Från att ha varit en renodlad förnuftsmänniska väcks Sven Ingelet genom ett kortvarigt kärleksförhållande till det dionysiska med allt vad det innebär av känslorus och lidande. Att Ingelet nästan helt uppgått i sin roll som konstteoretiker har medfört att hans förhållningssätt till omvärlden utmärks av intresselös betraktelse. Till följd av sin viljesvaghet och bristande handlingskraft måstehan försöka behålla sin älskades gunst genom magiska pseudohandlingar. Detta leder in Ingelet i myternas värld. Hans verklighetsuppfattning får andra dimensioner än den vetenskapliga. Det dionysiska uppvaknandet medför tillsammans med det efterföljande brevskrivandet att Ingeletnår fram till en självkännedom och upphör att vara en främling i tillvaron. Ingelet utvecklar ocksåen ny konstsyn som förutsätter ett samband mellan konsten och livet. Detta apollinska utvecklingsstadium kännetecknas också av sanningsförmedlande drömmar, och av en tilltagande resignation som till slut utmynnar i ett självmord. Nyckelord: brevroman, Dionysos, Apollon, främlingskap, verklighetsflykt

Ei sanat salahan joua : fennistiikan murteenkeruun historiaa 1868 - 1925

Pro gradu -tutkielmani käsittelee Suomen murteiden sanakirjan taustaksi kerätyn Suomen murteiden sana-arkiston kartuttamisen historiaa; fennistisen murteenkeruun alkuvaiheita. Lähestyn murresanakirjan pitkää hanketta tutkimus- ja kulttuurihistoriallisesta näkökulmasta. Kansankielen sanakirja on fennistiikan merkittävimpiä tutkimushankkeita. Suo-men kielen vanhojen pitäjänmurteiden sanasto on ällistyttävän laaja aineisto, jonka keräämiseen ja julkaisemiseen on kulunut toista vuosisataa, ja sanakirjan toimitustyö jatkuu edelleen. Kansanmurteemme sisältävät paitsi kielitieteellisesti mielenkiintoista aineistoa myöskin runsaasti tietoa agraarisen elinkeinorakenteen aikakaudelta. Dialektologia ja kansatiede kulkevat käsikkäin. Murresanakirja on niin ollen merkittävä kansallinen omaisuus, jonka arvo koko suomalaiselle yhteiskunnalle on eittämättä suuri. Murteiden sanakirjan syntysanat on ajoitettavissa vuoteen 1868, vaikka toki fennistiikassa oli leksikografisia pyrintöjä jo ennen sitä (mm. Lönnrotin Suomalais-ruotsalainen sanakirja). Sanakirjahankkeessa on hahmotettavissa kolme vaihetta, joita kutsun ryhdistäytymisiksi. Nämä tapahtuivat noin vuosina 1896, 1916 ja 1925. Valotan työni aluksi hieman kansallisten tieteiden ja 1800-luvun alun aatehistoriallista taustaa (luku 2), jonka jälkeen tutkin murresanakirjahankkeen alkuvaiheita ja ensimmäisten sanastonkeruiden käynnistymistä (luku 3). Käsittelen kutakin hankkeen organisatorista muutosvaihetta ja hallinnollisten puitteiden kehittymistä luvuissa 4-6. Lopuksi pohdin murresanakirjan ja murteenkeruun historiallista merkitystä fennistiikalle ja yhteiskunnalle (luku 7). Tutkimukseni lähteinä on oppihistoriallista kirjallisuutta sekä murteiden keruusta vastanneiden yhteisöjen asiakirjoja. Erityisen kiinnostaviksi osoittautuivat Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksessa säilytettävät sanakirjahankkeen hallinnolliset asiakirjat 1916-1925. Tuon esiin varhaisempiakin pöytäkirjamainintoja. Hankkeen alussa Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kielitieteellinen Osakunta ja Kotikielen Seura keräsivät ensimmäisiä sanastokokoelmia. Tämän jälkeen ensimmäinen ryhdistäytyminen tapahtui vuodesta 1896 lähtien, jolloin Suomalaisen Kirjallisuuden Seura otti vastuun hankkeesta, E. N. Setälän tunnettua sanakirjaohjelmaa ja E. A. Ekmanin Suomen kielen keräilysanastoa noudattaen. Keruu oli kuitenkin liian hidasta, joten 1916 perustettiin Suomen kielen sanakirjaosakeyhtiö, jotta toimintaan saataisiin enemmän varoja. Ensimmäinen maailmansota ja sisällissota kuitenkin romahduttivat rahan arvon, ja kolmannen kerran hanke jouduttiin organisoimaan uudelleen vuonna 1925, Sanakirjasäätiön muodossa. Vuonna 1976 Sanakirjasäätiö liittyi Kotimaisten kielten tutkimuskeskukseen. Kansanmurteiden keräämisessä korostuu kaikissa keruun vaiheissa kaksi asiaa. Ensinnäkin sanastuksella oli aina kiire. Vanhat murteet olivat katoamassa, ja ne piti saada nopeasti talteen. Tähän kiinnitettiin huomiota jo varhain, ja vielä 1900-luvun loppupuoliskollakin, kun keruuhanke hiljalleen saatiin loppuunviedyksi. Toiseksi sanakirjahanke on aina joutunut elämään kädestä suuhun, toisin sanoen taloudelliset puitteet ovat sanelleet keruumahdollisuudet. Vakaalle taloudelliselle pohjalle hanke pääsi vasta 1930-luvulla Sanakirjasäätiön aikana, jolloin siihen alettiin saada valtion rahoitusta. Murresanakirjahankkeen läpi kulkee punaisena lankana kansallisromanttinen innostus ja isänmaallis-tieteellinen pyrkimys suomen kirjakielen kehittämiseen, joka vielä 1800-luvun puolivälissä oli meneillään. Kansalliset tieteet lujittivat itsenäistymistä ja suoma-laistumista. Aatehistorian kautta sanakirjahanke asettuu laajempaan yhteyteen. Avainsanat: tutkimushistoria, suomen kielen murteet, murteenkeruu, dialektologia, suomen murteiden sanakirja, fennistiikan oppihistoria, leksikografia, kansalliset tieteet, Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Kotikielen Seura, Suomen kielen sanakirjaosakeyhtiö, Sanakirjasäätiö

Coastal Wetlands Resources Investigation of the Burdekin Delta for declaration as fisheries reserves. Report to Ocean Rescue 2000

A project to investigate the coastal wetland resources of the Burdekin Delta, north Queensland, was undertaken as part of the long-term assessment of the coastal fisheries resources of Queensland. Extending from November 1993 to May 1995, fieldwork was undertaken in November 1993 and August 1994. The scope of the coastal wetlands resources investigation of the Burdekin Delta for declaration as a Fish Habitat Area was: 1. To document and map the marine wetland vegetation communities in the Burdekin River delta. 2. To document levels of existing disturbance to wetlands, existing recreational and commercial fisheries resources, and existing fishing activities. 3. To evaluate the conservation values of the areas investigated from the viewpoint of fisheries productivity and as habitat for important/threatened species. 4. To initiate Fish Habitat Area declaration under Section 120 of the Queensland Fisheries Act 1994 with formal consultation to all stakeholders. This report concentrates on Points 1 and 3, the documentation of the marine wetland vegetation communities and the evaluation of conservation values from a fisheries viewpoint. Dataset URL Link: Queensland Coastal Wetlands Resources Mapping data. [Dataset]

Resource Assessment of the Tidal Wetland Vegetation of Western Cape York Peninsula, North Queensland, Report to Ocean Rescue 2000

A project to allow the resource assessment of tidal wetland vegetation of western Cape York Peninsula, in north Queensland, was undertaken as part of the longterm assessment of the coastal fisheries resources of Queensland. The project incorporated a littoral invertebrate fauna component. Extending from May 1993 to December 1994, fieldwork was undertaken in May 1993, November 1993 and April 1994. The aims of this project were to: • obtain baseline information on the distribution of marine plants of western Cape York Peninsula; • commence a preliminary assessment of the littoral invertebrate fauna and their habitat requirements with a view to extending knowledge of their biogeographic affinities; • perform biogeographic classification of the tidal wetlands at a meso and local scale for marine conservation planning; • evaluate the conservation values of the areas investigated from the viewpoint of fisheries productivity and as habitat for important/threatened species. Dataset URL Link: Queensland Coastal Wetlands Resources Mapping data. [Dataset]

Pyhä Kolminaisuus vai pilven reunalla istuva partasuu? : Jumalakuva evankelisluterilaisissa ja ortodoksissa 1.–4.-luokan uskonnon oppikirjoissa 1970–80- ja 2000-luvuilla

A concept of god is a wholeness that an individual experiences as God. The Christian concept of god is based on triune God: Father, Son, and the Holy Spirit. The concept of god is examined in different kinds of contexts particularly between the 1940's and the 1970's. Many researches of school books have widely been made in Finland, but, however, only a few from the point of view of the concept of god. Considering this, the concept of god in the school books of Evangelical Lutheran and Orthodox religion from first to fourth grade in 1970–80 and 2000 is examined in this survey. Additionally, the concept of god in curricula between years 1970 and 2004 is studied. The perspective on the concept of god is the change in the course of time and denominational emphasis. As a first hypothesis, God the Father is represented in books in 21st century as a kind and loving figure. As a second hypothesis, the Trinity and the Holy Spirit get more space in Orthodox books comparing with the Lutheran books. Twelve school books of Evangelical Lutheran and Orthodox religion from first to fourth grade were used as a research material. The books were from four different series between the years 1978 and 2005. Teacher's guidebooks and student's exercise books were left outside of this survey. The research material was analyzed by using abductive content analysis and methodological triangulation. This study included both qualitative and quantitative aspects. The classification system which defined the classifying of concept of god from the research material was consisted of the basis of research material, former reseach, and subtext of used theories. The number of mentions in concept of god was higher in books from the 21st century. In Lutheran books, the change was seen as a growth of the category of God the Father. In Orthodox books, the trend was opposite: the category of Jesus the Son had grown. Differing from the presupposition, the features of loving God in new books had less emphasis than in older books in both churces. The mentions of the Holy Spirit and Trinity were marginal. In the Orthodox books, the categories were bigger, as it was presupposed. It could be seen, that the books confirmed the legalistic period of the concept of god on 3rd and 4th grades. The mentions of concept of god in curriculas have diminished and generalized. The diminution was seen most radically in the curriculum from the year 1994. The results tell something about social changes and views of innovation in curricula. In books the change was not perceived that bright. The idea of the concept of god getting shrank and decreased during the time can be refused.

A systematic literature review of alcohol education programmes in middle and high school settings (2000-2014)

Purpose Social marketing benchmark criteria were used to understand the extent to which single-substance alcohol education programmes targeting adolescents in middle and high school settings sought to change behaviour, utilised theory, included audience research and applied the market segmentation process. The paper aims to discuss these issues. Design/methodology/approach A systematic literature review retrieved a total of 1,495 identified articles; 565 duplicates were removed. The remaining 930 articles were then screened. Articles detailing formative research or programmes targeting multiple substances, parents, families and/or communities, as well as elementary schools and universities were excluded. A total of 31 articles, encompassing 16 qualifying programmes, were selected for detailed evaluation. Findings The majority of alcohol education programmes were developed on the basis of theory and achieved short- and medium-term behavioural effects. Importantly, most programmes were universal and did not apply the full market segmentation process. Limited audience research in the form of student involvement in programme design was identified. Research limitations/implications This systematic literature review focused on single-substance alcohol education programmes targeted at middle and high school student populations, retrieving studies back to the year 2000. Originality/value The results of this systematic literature review indicate that application of the social marketing benchmark criteria of market segmentation and audience research may represent an avenue for further extending alcohol education programme effectiveness in middle and high school settings.

Erinnerungen 1861-1925

Fragment of author's mother's (born 1861) memories; author's father came from Hungary and attended Pressburg Yeshiva; orthodox Jewish family; main part of childhood in Mesingwerk near Eberswalde in orthodox Jewish milieu; Hirsch, Rosenblueth and Calvary families in Messingwerk and Berlin; recreational travel; move to Berlin in 1911; father's house was center for Zionist youth in Berlin.

When time ran out : Coming of age in the Third Reich 1925-1982

Memoir based on diaries kept by sculptor Zeller as a boy; Nazi periods in Berlin; primary and secondary school; pogrom (November 1938); emigration to England via Holland; visit to Berlin in 1982

Seasonal Greeting token 2000

Obverse: Emblem of the Israel Government Coins and Medal Corporation. Reverse: Map from the15th century with Jerusalem as a center of the world.

Selma's saga [1916-1948]

The memoirs were written in 1982 in Sydney, Australia and include excerpts of letters from various relatives during the years 1938-1941. Early childhood recollections of World War One. The family was living in the 6th district of Vienna. Description of domestic life with maids, laundresses and a French governess. Death of her mother in 1918. Trip with her stepmother Ida Plohn to Prague. Recollections of a stay in the countryside at their maid's family, where Selma and her older sister Martha awaited the birth of their younger sister Trude. Memories of Christmas celebrations. Summer vacations in the mountains. Description of the extended family. Inflation and economic depression in the 1920s. Strict upbringing by her stepmother. Children recreation trip to Grado, Italy in 1925. Selma was accepted at the "Bundeserziehungsanstalt" for gifted students. Only few fellow Jewish students. Religious education with beloved rabbi Diamant. Recovery from tonsilitis in a senatorium in Aflenz, Austria. Celebration of Jewish holidays and visits at the Synagogue on Yom Kippur. Transfer to Realschule. Due to a sudden onset of various illnesses Selma was unable to continue school and had put an end to her father's dream of an university education for her. Difficult to find a position in the depression times of the early 1930s. Only few working options for a Jewish woman. Position as a secretary in a Jewish firm. Outings in the Vienna Woods. Membership in the Zionist group Betar.

Vykopirovka plana Melitopol'skogo okruga Genicheskovo raiona poluostrova Chongar otgranichennogo v poriadke ustroistva Kolfonda s obrazovaniem posëlkov i rozbivkoiu na polia sevooborota goni, sogliasno plana zemleustraitelnykh rabot po 1925-1926 gg.; plan sostavlen 9 partiei po ustroistvu kolfonda

Digital image