Pyhä Kolminaisuus vai pilven reunalla istuva partasuu? : Jumalakuva evankelisluterilaisissa ja ortodoksissa 1.–4.-luokan uskonnon oppikirjoissa 1970–80- ja 2000-luvuilla

A concept of god is a wholeness that an individual experiences as God. The Christian concept of god is based on triune God: Father, Son, and the Holy Spirit. The concept of god is examined in different kinds of contexts particularly between the 1940's and the 1970's. Many researches of school books have widely been made in Finland, but, however, only a few from the point of view of the concept of god. Considering this, the concept of god in the school books of Evangelical Lutheran and Orthodox religion from first to fourth grade in 1970–80 and 2000 is examined in this survey. Additionally, the concept of god in curricula between years 1970 and 2004 is studied. The perspective on the concept of god is the change in the course of time and denominational emphasis. As a first hypothesis, God the Father is represented in books in 21st century as a kind and loving figure. As a second hypothesis, the Trinity and the Holy Spirit get more space in Orthodox books comparing with the Lutheran books. Twelve school books of Evangelical Lutheran and Orthodox religion from first to fourth grade were used as a research material. The books were from four different series between the years 1978 and 2005. Teacher's guidebooks and student's exercise books were left outside of this survey. The research material was analyzed by using abductive content analysis and methodological triangulation. This study included both qualitative and quantitative aspects. The classification system which defined the classifying of concept of god from the research material was consisted of the basis of research material, former reseach, and subtext of used theories. The number of mentions in concept of god was higher in books from the 21st century. In Lutheran books, the change was seen as a growth of the category of God the Father. In Orthodox books, the trend was opposite: the category of Jesus the Son had grown. Differing from the presupposition, the features of loving God in new books had less emphasis than in older books in both churces. The mentions of the Holy Spirit and Trinity were marginal. In the Orthodox books, the categories were bigger, as it was presupposed. It could be seen, that the books confirmed the legalistic period of the concept of god on 3rd and 4th grades. The mentions of concept of god in curriculas have diminished and generalized. The diminution was seen most radically in the curriculum from the year 1994. The results tell something about social changes and views of innovation in curricula. In books the change was not perceived that bright. The idea of the concept of god getting shrank and decreased during the time can be refused.

Jumalakuvalla tarkoitetaan kokonaisuutta, joka merkitsee yksilölle Jumalaa. Kristillisen jumalakuvan perustuu kolmiyhteiseen Jumalaan: Isään, Poikaan ja Pyhään Henkeen. Jumalakuvaa on tutkittu erilaisissa yhteyksissä etenkin 1940–1970-luvuilla. Oppimateriaalitutkimuksia on tehty Suomessa melko runsaasti, jumalakuvan näkökulmasta kuitenkin vähän. Tätä taustaa vasten tutkimuksessa tarkastellaan 1.–4.-luokkien evankelisluterilaisten ja ortodoksisten uskonnon oppikirjojen välittämää jumalakuvaa 1970–80- sekä 2000-luvuilla. Lisäksi tarkastellaan vuosina 1970–2004 laadittujen opetussuunnitelmien jumalakuvaa. Näkökulmina ovat ajallinen muutos ja kirkkokuntien painotukset. Tutkimuksen hypoteesina oli, että 2000-luvun oppikirjoissa Isä Jumala tuodaan ilmi erityisesti lempeänä ja rakastavana hahmona. Toiseksi oletettiin, että ortodoksisissa oppikirjoissa Kolminaisuus ja Pyhä Henki saavat enemmän sijaa kuin luterilaisissa kirjoissa. Tutkimusaineistona tutkimuksessa oli kaksitoista luterilaisen ja ortodoksisen uskonnon oppikirjaa vuosiluokille 1–4. Kirjat olivat neljästä eri sarjasta aikaväliltä 1978–2005. Tutkimus käsitteli pelkästään oppilaan kirjoja ja aineiston ulkopuolelle jäivät opettajanoppaat ja tehtäväkirjat. Aineiston analysointi tapahtui abduktiivisen sisällönanalyysin ja metodologisen triangulaation kautta. Tutkimus sisälsi sekä kvalitatiivisia että kvantitatiivisia vaiheita. Aineiston, aiempien tutkimusten ja teoriataustan pohjalta muotoutui luokitusrunko, jonka perusteella luokiteltiin aineiston jumalakuvapiirteet. Jumalakuvailmausten määrä oli uusissa kirjoissa vanhoja pienempi. Luterilaisissa kirjoissa muutos näkyi etenkin kasvaneena Isä Jumala -luokkana. Ortodoksisissa kirjoissa kehitys oli päinvastaista ja Poika Jeesus -luokka oli suurentunut. Ennakko-oletuksesta poiketen rakastavan Jumalan piirteillä oli molempien kirkkokuntien uusissa kirjoissa vanhempia kirjoja vähäisempi painotus. Maininnat Pyhästä Hengestä ja Kolminaisuudesta jäivät marginaalisiksi. Ortodoksissa kirjoissa luokat olivat kuitenkin asetettujen hypoteesien mukaisesti luterilaisia suuremmat. Oppikirjojen voitiin nähdä jopa vahvistavan lapsen legalistista jumalakuvavaihetta luokilla 3–4. Opetussuunnitelmien vuosikymmenien saatossa vähentyneet jumalakuvamaininnat olivat muuttuneet yleisluontoisemmiksi. Mainintojen väheneminen näkyi radikaaleimmin vuoden 1994 opetussuunnitelmassa. Tulokset kertovat opetussuunnitelmien kohdalla yhteiskunnallisista muutoksista ja uudistusnäkemyksistä, oppikirjojen kohdalla muutosta ei voida yhtä suoraviivaisesti havaita. Ajatus jumalakuvassa ajan saatossa tapahtuneesta kaventumisesta ja typistymisestä voidaan tulosten valossa kuitenkin hylätä.