Pari rajausta : kommentti Olli Perheentuvalle

Nimekkeen selitys: Vastaus Olli Perheentuvan artikkelille Rajat "marxismille" Tiede & edistys -lehdessä 3/86.

Yläsävelsarjan ja psykoakustiikan rooli musiikkianalyysissa : kommentti Olli Väisälälle

Kolme mallia yläsävelsarjaa koskevien väitteiden sijoittumisesta musiikkianalyysiin ; Mihin psykoakustiikkaa käytetään?.

Urheilijan rikosoikeudellinen vastuu urheiluloukkauksessa

Tutkielman tarkoituksena oli selvittää urheilijan rikosoikeudellista vastuuta toiselle urheilijalle urheilun aikana aiheuttamastaan ruumiillisen koskemattomuuden loukkauksesta eli urheiluloukkauksesta. Urheilijan teko saattaa urheilutilanteessa täyttää rikoslaissa säädetyn pahoinpitelyn, vammantuottamuksen tai kuolemantuottamuksen tunnusmerkistön, mutta vain harvoin teko johtaa rikosoikeudelliseen vastuuseen. Koska urheiluloukkausten oikeuttaminen ei perustu lakiin, urheilijan rikosoikeudellista vastuuta koskeva kysymys urheiluloukkauksessa on jäänyt oikeustieteellisen tutkimuksen haasteeksi. Tutkielmassa vastuukysymystä lähestyttiin kolmen tutkimusongelman avulla. Ensinnäkin selvitettiin, miten urheiluloukkausten legitimiteetti olisi perusteltavissa. Toiseksi selvitettiin, millä perusteella urheiluloukkausta olisi pidettävä rikoslainopillisesti sallittuna. Kolmanneksi tarkasteltiin, miten rikosoikeudellisesti sallitun ja kielletyn urheiluloukkauksen raja olisi määritettävissä. Menetelmällisesti tutkielma oli oikeusdogmaattinen ja määritettävissä ongelmakeskeiseksi lainopiksi. Lainopillisesti tutkielma perustui oikeuskirjallisuuteen, lainsäädäntöön, lainvalmisteluaineistoihin ja virallisjulkaisuihin. Empiirisenä tutkimusaineistona käytettiin Suomen ja Ruotsin korkeimpien oikeuksien, hovioikeuksien ja käräjäoikeuksien antamia ratkaisuja. Tutkielmassa urheiluloukkausten legitimiteettiperusteita tarkasteltiin kontekstisidonnaisesti selvittämällä, millaiset determinantit olivat urheiluloukkausten yleisen hyväksyttävyyden taustalla. Urheiluloukkausten legitimiteetti organisoiduissa ja vakiintuneissa urheilulajeissa systematisoitiin kolmen erillisen mutta yhtä aikaa vaikuttaneen perusteen varaan, jotka olivat yhteiskunnan hyväksyntä, urheilun autonomia sekä urheilijan yksilöautonomia ja riskitietoisuus. Rikoslainopillisesti urheiluloukkausten oikeuttamista on oikeuskirjallisuudessa perusteltu yleisimmin suostumusopilla, sosiaaliadekvanssilla ja riskinottoon perustuvilla teorioilla. Tutkielmassa tehdyn analyysin perusteella urheiluloukkausten oikeuttamista ei voitu tyydyttävästi perustella suostumusopilla eikä sosiaaliadekvanssilla, koska urheiluloukkausten oikeuttamisessa oppien soveltamiseen liittyi avoimeksi jääneitä ongelmia ja heikkouksia. Tutkielmassa päädyttiin kannattamaan mallia, jossa urheiluloukkausten rikoslainopillinen oikeuttaminen tapahtui riskinoton alaisuudessa ja jossa riskinotto jäsennettiin rikoksen rakenteessa suoraan tunnusmerkistötekijäksi. Rikosoikeudellisesti sallitun ja kielletyn urheiluloukkauksen erottamiseksi tutkielmassa systematisoitiin kolme rajanvetokriteeriä, jotka olivat urheiluloukkauksen ajallinen yhteys urheilutilanteeseen, urheiluloukkauksen luonne ja urheiluloukkauksen urheilullinen tarkoitus. Tutkielmassa systematisoitiin jäsennysmallit urheiluloukkausten legitimiteettiperusteiksi, urheiluloukkausten rikoslainopilliseksi oikeuttamiseksi sekä sallitun ja kielletyn urheiluloukkauksen rajanvetokriteereiksi. Tällä tavoin tutkielma pyrkii selkeyttämään urheilijan rikosoikeudellista vastuuta koskevaa oikeustilaa urheiluloukkauksessa.

Tilintarkastajan kurinpidollinen vastuu

Tutkielman tavoitteena oli tutkia, millaista on tilintarkastajan kurinpidollinen vastuu ja kuinka tällainen vastuu voi realisoitua käytännössä. Alkuosa käsittelee tilintarkastusjärjestelmää teoreettiselta kannalta, vastaavasti jälkimmäisessä osassa on tutkittu tilintarkastajille langetettuja sanktioita ja niiden määriä. Näiden perusteella on pyritty tekemään johtopäätöksiä rangaistuskäytännöistä ja niiden mahdollisista muutoksista. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että tilintarkastusjärjestelmä on juuri nyt voimakkaan muutoksen alaisena. Vuoden 2007 lakiuudistuksen jälkeen kansainvälistyminen ja EU:n tasoiset säännökset tullevat muokkaamaan tilintarkastusjärjestelmää entisestään. Kaiken kaikkiaan säännökset ovat tilintarkastajilla kuitenkin melko hyvin hallinnassa, sillä keskimäärin 5-10 tapauksessa vuosittain tutkitaan tilintarkastajan toimintaa, mutta vain muutama johtaa kurinpidollisiin toimenpiteisiin.

Vastuu matkassa: erikoistuneet matkatoimistot ekomatkailun edistäjinä

Yhä useampi kuluttaja vaatii tavaran- ja palveluntarjoajia huomioimaan kestävän kehityksen ulottuvuudet toiminnassaan. Tämä vaatimus on luonut vaihtoehtoisen matkailun, jonka yksi muoto ekomatkailu on. Ekomatkailussa huomioidaan kestävän kehityksen ympäristö-, sosiaalinen ja taloudellinen ulottuvuus. Myönteiset vaikutukset näihin ulottuvuuksiin pyritään maksimoimaan ja kielteiset minimoimaan. Ekomatkailun kehitystä ohjaa sekä kuluttajien että matkailualan toimijoiden halu toimia vastuullisesti. Matkatoimistoilla on tärkeä rooli ekomatkailun toteuttamisessa, sillä ne voivat vaikuttaa sekä matkapalvelujen kysyntään että tarjontaan. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää ekomatkailun merkitystä ekomatkailuun erikoistuneiden matkatoimistojen liiketoiminnassa. Tutkimuksen pääongelmana tutkittiin sitä, millainen merkitys ekomatkailulla on erikoistuneiden matkatoimistojen toiminnassa. Tutkimusongelmaa tarkennettiin tutkimalla, miten erikoistuneet matkatoimistot määrittelevät ekomatkailun, miten erikoistuneet matkatoimistot toteuttavat ekomatkailua ja miksi erikoistuneet matkatoimistot toteuttavat ekomatkailua. Tutkimuksessa toteutettiin viiden matkatoimiston edustajan teemahaastattelut. Osa tutkimukseen valituista valittiin internet-hakujen perusteella. Lisäksi valintamenetelmänä käytettiin lumipallo-otantaa. Haastateltavat valittiin harkinnanvaraisesti sen perusteella, että heidän edustamansa matkatoimiston koettiin erikoistuneen ekomatkailuun. Matkatoimistojen ekomatkailun määritelmät ja käytännön toimet liittyivät hyvin vahvasti paikallisväestön ja ympäristön huomioimiseen. Matkatoimistojen edustajat kokivat, että ekomatkailun kysyntä on toistaiseksi melko vähäistä, mutta he ennustivat sen lisääntyvän tulevaisuudessa. Haastateltavat kokivat ekomatkailun suurimmaksi haasteeksi vastuullisuuden ristiriidan eli ekomatkailusta aiheutuvien hyötyjen ja ongelmien konfliktin. Etenkin Suomen kaukainen sijainti pakottaa kaukomatkaajat käyttämään useimmiten matkustusvälineenä lentokonetta. Ekomatkailun toteuttamisen tärkeimmiksi motiiveiksi nousivat eettisyys ja toiminnan jatkumisen varmistaminen, jotka ovat molemmat hyvin inhimillisiä syitä. Erona näissä on se, että eettisyys saa alkunsa toimijan omasta ajatusmaailmasta ja moraalikäsityksistä, kun taas toiminnan jatkumisen varmistamiseen vaikuttaa myös ulkoinen paine. Ekomatkailu erikoistuneiden matkatoimistojen liiketoiminnassa tarkoittaa sitä, että matkatoimistot huomioivat toimintaansa liittyvän paikallisväestön ja ympäristön. Haastateltavien vastaukset noudattelivat tämän tutkimuksen linjaa siinä, että myönteisten vaikutusten maksimointi käsiteltiin sekä ympäristön että paikallisväestön osalta. Tutkimuksessa esitetystä määritelmästä poiketen haastateltavat käsittelivät kielteisten vaikutusten minimointia vain ympäristön kannalta eli paikallisväestöä ei huomioitu. Tämä saattaa johtua siitä, että kielteisten asioiden minimoiminen on niin sisäänrakennettu tutkittujen matkatoimistojen toimintamalleihin, että sitä ei osata ajatella erillisenä osana. Toisaalta voi olla, että matkailun kielteisten vaikutusten ja oman toiminnan välillä ei nähdä yhteyttä.

Pankin notariaattipalvelut – asiantuntijan vastuu sivullista kohtaan

Pro gradu -tutkimuksen keskeisin tavoite on selvittää perusteita pankin notariaattipalveluiden tarjoajan vastuun laajenemiselle yli välittömän toimeksiantosopimussuhteen. Tutkimus on rajattu vain Suomen oikeuteen ja tutkimusasetelmasta seuraa, että vastuun henkilöllisen ulottuvuuden laajentumisen tilanteista tutkimuksessa perehdytään nimenomaisesti sivullisintressitilanteisiin. Tutkimus on toteutettu lainopillisesti. Suomen laissa ei säädetä suoraan välittömän sopimussuhteen ylittävästä vastuusta, joten lainsäädännön jäädessä vähemmälle korostuvat tutkimuksessa sopimusoikeuden yleiset periaatteet sekä korkeimman oikeuden tulkintakäytäntö ja oikeustieteellinen tutkimus. Tämä johtaa etsimään ja jäsentämään tutkimusongelman kannalta merkityksellisiä oikeusperiaatteita ja reaalisia argumentteja tarkkojen tulkintasuositusten tarjoamisen sijaan. Tutkimus osoittaa, että välittömän sopimussuhteen ylittävää vastuuta tulee arvioida sopimusvastuun normien mukaisesti deliktivastuun sijaan, ja sitä voidaan pitää eräänä sopimusvastuun erityistapauksena. Tutkimuksen pohjalta voidaan todeta, että pankin notariaattipalveluiden tarjoajan vastuu voi ulottua yli toimeksiantosopimussuhteen, jos vastuun syntymistä voidaan puoltaa riittävillä reaalisilla argumenteilla. Tällaisia perusteita ovat muun muassa pankin notariaattipalvelun tarjoajan ja sivullisen välinen erityissuhde ja pankin notariaattipalvelun tarjoajan mahdollisuus ennakoida vahinkoriski. Lisäksi kaksiasianosaissuhteen rajoituksesta poikkeamista voidaan perustella vaihdannan reaalisen rakenteen huomioonottamisella sekä sivulliselle syntyneellä perustellun luottamuksen suojaamisella.

Arkistoluettelo 758: Olli Kortekangas

Luettelo Kansalliskirjastossa olevan Olli Kortekankaan arkiston sisällöstä

Olli Rehn ja talouskuripolitiikan pitkä linja

1/2014 on lehden EU-erikoisnumero.