995 resultados para Kaegi, Adolf, 1849-1923.


Relevância:

20.00% 20.00%

Publicador:

Resumo:

Lumometsän syli, Anni Swanin satusymbolismi 1896-1923 on suomenkielisen satukirjallisuuden poetiikkaa ja 1900-luvun alun modernia naiseutta selvittävä feministiseen tutkimustraditioon liittyvä tutkimus. Sen kohteena ovat lasten- ja nuortenkirjailija Anni Swanin (1875-1958) satukokoelmat vuosilta 1901-1923 ja Uusi Suometar -lehden sadunomaiset novellit vuosilta 1896-1904. Tutkimus tuo uutta tietoa lastenkirjallisuuden osalta 1900-luvun alun modernin ihmisen problematiikasta. Se sisältää naissubjektin kehityskaaren ja sisäisen kasvun kohti naistaiteilijuutta. Yksityiskohtaisen tarkastelun kohteina ovat sadut Veli ja sisar (1917), Ihmekukka (1905), Marjaanan helmikruunu (1912), Aaltojen salaisuus (1901), Jääkukka (1905), Tyttö ja kuolema (1917), Merenkuningatar ja hänen poikansa (1905), Lumolinna (1905) ja Tarina Kultasirkasta (1901). Tutkimuksessa tarkastellaan Swanin satujen poeettista kieltä ja naiseuden tematiikkaa ranskalaisen postmodernin ajan feministisen viitekehyksen valossa. Siinä keskeisiä ovat Julia Kristevan psykoanalyyttispohjaiset näkemykset ja Hélène Cixous´n sekä Luce Irigarayn ajatukset feminiinisestä kirjoituksesta. Sadut kontekstualisoidaan ajankohdan symbolistiseen taidevirtaukseen ja Suomen taiteen kultakauteen. Satuja tulkitaan naiskirjailijan lajina ja erityisenä naisen metaforisen ilmaisun muotona. Satujen feministinen lukutapa purkaa perinteisiä lukemiskonventioita ja merkitsee satutekstin lukemista "toisin". Se avaa varhaista modernia naiseutta ja sille ominaista naisen ilmaisukielen erityisyyttä sekä mykkää ei-kielellistä, melankolian ilmaisua. Tutkimus tuo esiin uudenlaisen naiskirjailijan aistimusvoimaisen kielen. Swanin satusymbolismi on luonnon kauneuden synesteettista ja aistimusvoimaista kerrontaa, jolle on luonteenomaista aistiestetiikka, metaforisuus, metonymisyys ja metamorfoosit. Swan vahvistaa osaltaan naisen sankaruutta, omaa ilmaisukieltä ja ääntä. Tuloksena paljastuu satuperinteeseen verrattuna uudenlaisia tyttöyden, äitiyden, naistaiteilijuuden ja perheen malleja ja niiden representaatioita. Satumallit osoittautuvat aikanaan moderneiksi tyttösankareiksi, osin ambivalenteiksi uudenlaista naiseutta ja suhteessa oloa heijastaviksi ja ovat siten varhaisia feministisen sadun tunnusmerkkejä. Tutkimus selvittää, miten Swan rakentaa omaperäisen satusymboliikan. Satumetsä on luonnonkauniin suomalaismetsän symbolinen mielenmaisema ja samanaikaisesti sadun myyttis-symbolinen topos. Swanin luontokäsitys sisältää luonnonsuojelun ja varhaisen ekokriittisen näkemyksen. Tutkimus osoittaa Swanin satujen kytkeytyvän 1900-luvun alun modernismiin ja Suomen taiteen kultakauteen. Swan on suomenkielisen symbolistisen taidesadun kehittäjä ja feministisen sadun aloittaja.

Relevância:

20.00% 20.00%

Publicador:

Resumo:

Digital Image

Relevância:

20.00% 20.00%

Publicador:

Resumo:

From left to right, standing: Ilse, Adolf, Grete and Lepold Meyerhof; from left to right, sitting: Joel Meyerhof and Therese Mayerhof nee Molling

Relevância:

20.00% 20.00%

Publicador:

Resumo:

Photograph taken shortly before they left Hannover for England on the Kindertransport

Relevância:

20.00% 20.00%

Publicador:

Resumo:

Left to right: Therese Godshaw (Gottschalk) nee Molling, Walter, Freddy, Grandmother Henriette Gottschalk nee Rothschild, Ursula, Hal and Kurt

Relevância:

20.00% 20.00%

Publicador:

Resumo:

From left to right, standing: Ilse, Adolf, Grete and Lepold Meyerhof; from left to right, sitting: Joel Meyerhof and Therese Molling

Relevância:

20.00% 20.00%

Publicador:

Resumo:

Temperature: 117 F

Relevância:

20.00% 20.00%

Publicador:

Resumo:

Back row against wall, left to right: Josef Molling, Margaret Molling nee Benjamin, Werner Wolff, Miss Hermann (called "Ferna", Peter Molling's governess), " Selma" (partially hidden, Anna Marianne/Berthold Nathan's cook), "Lisbeth" (Anna Marianne/Berthold's maid), Ilse Joachim, Ernst Joachim, Annemarie Nathan (3rd wife of Julius Nathan), Julius Nathan (brother of Berthold Nathan), Ernst Kallmes (son of Ceilchen nee Wolff, Helene's sister). Very tall against the wall: Max Benjamin (son of Helene). Third row, left to right: Mathilde Kaufmann nee Benjamin, Adolf Molling, Paul Nathan (son of Anna Marianne/Berthold), Marianne Rasmussen (daughter of Waldemar), Hildegard Weinberger (friend of bride), Herta Albrecht (friend of bride), Dr. Franz Gruenberg (friend of groom), Leonie Wolff nee Simon (wife of Werner Wolff), Lina Molling nee Marx (wife of Richard), Waldemar Benjamin-Rasmussen (son of Helene/David), Luzi's Husband, Minka Bernard nee Nathan (sister of Berthold Nathan), Richard Molling (brother of Claerchen), Albert Wolff (brothter of Moritz Wolff). Second row, seated, left to right: Helene Benjamin nee Wolff, Berthold Nathan, Anna Marianne Nathan nee Benjamin, bride Eva Wolff nee Nathan, groom Adolf Wolff, Claerchen Wolff nee Molling, Moritz Wolff, standing Luzi Rasmussen nee Gruen (wife of Waldemar). Front row, children on floor, left to right: Peter Molling, Elizabeth Benjamin-Rasmussen mar. Engel, Louis Peter Wolff, Helmut Benjamin Rasmussen (became Henry)

Relevância:

20.00% 20.00%

Publicador:

Resumo:

Text on the back: Zur Erinnerung an den Sommer in Schoenau-Koenigsee 1921. Mollings.

Relevância:

20.00% 20.00%

Publicador:

Resumo:

Postcard written to Therese Gottschalk nee Molling at Norderney