Medical faculty and students, 1865

Standing in front of the class (from left) are Abram Sager, Alonzo Palmer, Corydon Ford, Moses Gunn, and Silas Douglas (source: Not Just Any Medical School by Horace W. Davenport). On verso: March 1865. Dr. J. Ballard, then at 20 ... Gift of Dr. Elmer Belt, Los Angeles, Calif.

Historia militar y política del General Juan Prim, Marqués de los Castillejos, Marqués de los Castillejos ... enlazada con la particular de la guerra civil en Cataluña y con la de África /

Mode of access: Internet.

Les origines diplomatiques de la querre de 1870-1871,

(cont.) t. 21 1er mars 1868--31 juillet 1868.-- t. 22. 1er août 1868-18 décembre 1868.-- t. 23. décembre 1868-8 mars 1869.--t. 24. 9 mars 1869-31 mai 1869.-- t. 25. 1er juin 1869-15 novembre 1869.-- t. 28. 1er-15 juillet 1870.-- t. 29. 16 juillet 1870-10 août 1870.

The life of John A. Andrew, governor of Massachusetts, 1861-1865,

Mode of access: Internet.

Note intorno alla distribuzione della fauna vertebrata nell'oceano : prese durante un viaggio intorno al globo 1865-68 /

Voyage of the Magenta.

Nuove illustrazioni della legge comunale e provinciale : del 20 marzo 1865 e del relativo regolamento desunte dalla giurisprudenza del Consiglio di Stato e dei Tribunali, dalle decisioni delle Amministrazioni Centrali, delle Autorita Governative, dei Consigli e delle Deputazioni Provinciali, e dalle leggi, regolamenti, istruzioni e circolari riguardanti l'amministrazione comunale e provinciale, emanate a tutto l'anno 1869 : in appendice alla guida amministrativa /

Mode of access: Internet.

La guerra de las mujeres : novela histórica /

Mode of access: Internet.

Missouri's memorable decade, 1860-1870 : an historical sketch, personal, political, religious /

Mode of access: Internet.

Anticipations of the future, to serve as lessons for the present time. In the form of extracts of letters from an English resident in the United States, to the London Times, from 1864 to 1870.

In this work of his imagination the writer pictures what he apprehends will be the result of the election of Republican candidates. Lincoln is to be succeeded by Seward in 1864 and the prospect of the latter's reelection in 1868 will bring on civil war.

'The war of Canudos: a Euclidean interpretation.' [Guerra de Canudos: uma leitura euclidiana]

The publication of the book The interior, in 1902, would change the course of thinking about the War of Canudos, who for many years, had been known simply as' the history of Euclid. President Getulio Vargas became interested in the backwoods bloodbath after reading the book avenger-Euclidean. Liked the work he visited the place of occurrence of war promising enjoy the river poured-Barris with the construction of the weir Cocorobo. Euclides da Cunha lived and produced his work in a time of great change in thought, politics and technology. Despite having worked in the press throughout his life, was best known as an engineer, for having exercised the office during the reconstruction of the bridge, in Sao Jose do Rio Pardo. This article aims to illuminate the event of war in light of the Euclidean work. We will examine the trajectory of Euclides da Cunha in journalism. Your learning process to execute the office newsreader and war correspondent, the newspaper O Estado de S. Paul, as well as their reports and work-monument the hinterlands. Resumo: A publicação da obra Os sertões, em 1902, mudaria os rumos do pensamento sobre a Guerra de Canudos, que, por muitos anos, ficara conhecida, simplesmente, como ‘história de Euclides’. O presidente Getúlio Vargas interessou-se pela hecatombe sertaneja após ter lido o livro-vingador euclidiano. Gostou tanto da obra que visitou o lugar de acontecimento da guerra prometendo aproveitar as águas do rio Vaza-Barris com a construção do açude de Cocorobó. Euclides da Cunha viveu e produziu a sua obra em um momento de grandes transformações no pensamento, na política e na tecnologia. Apesar de ter atuado na imprensa ao longo de toda a sua vida, ficou mais conhecido como engenheiro, por ter exercido o ofício, durante a reconstrução da ponte, em São José do Rio Pardo. O presente artigo visa iluminar o acontecimento da guerra à luz da obra euclidiana. Examinaremos a trajetória de Euclides da Cunha no jornalismo. O seu processo de aprendizagem para exercer o ofício de noticiarista e correspondente de guerra, pelo jornal O Estado de S. Paulo, bem como, as suas reportagens e obra-monumento Os sertões.

The genesis of 'the new geography and the new imperialism : 1870-1918', or 'how I came to Jamaica and joined the UWI Geography Department

In this article, Brian Hudson relates how he came to write the paper published in the journal Antipode, for which he gained recognition as a radical geographer in the late 1970's. It is a tale of a journey in which the loves of his life, geography, history, travel and his wife of over 40 years, came together through living in a number of different places: the United Kingdom, Ghana, Hong Kong, and Jamaica. After leaving UWI, Brian and his family settled in Brisbane, Australia where he taught at Queensland University of Technology until his retirement.

Luonto, tiede ja teknologia : Kansanvalistuksen Suomi-kuva 1870-1920

Nature, science and technology. The image of Finland through popular enlightenment texts 1870-1920 This doctoral thesis looks at how Finnish popular enlightenment texts published between 1870 and 1920 took part in the process of forming a genuine Finnish national identity. The same process was occurring in other Nordic countries at the time and the process in Finland was in many ways influenced by them, particularly Sweden. In Finland the political realities under Russian rule especially during the Russification years, and the fact that its history was considered to be short compared to other European countries, made this nation-building process unique. The undertaking was led by members of the national elite, influential in the cultural, academic as well as political arenas, who were keen to support the foundation of a modern Finnish identity. The political realities and national philosophy of history necessitated a search for elements of identity in nature and the Finnish landscape, which were considered to have special national importance: Finland was very much determined as a political entity on the basis of its geography and nature. Nature was also used as means of taking a cultural or political view in terms of, for example, geographical facts such as the nation s borders or the country s geographical connections to Western Europe. In the building of a proper national identity the concept of nature was not, however, static, but was more or less affected by political and economic progress in society. This meant that nature, or the image of the national landscape, was no longer seen only as a visual image of the national identity, but also as a source of science, technology and a prosperous future. The role of technology in this process was very much connected to the ability to harness natural resources to serve national interests. The major change in this respect had occurred by the early 20th century, when indisputable scientific progress altered the relationship between nature and technology. Concerning technology, the thesis is mainly interested in the large and at the time modern technological manifestations, such as railways, factories and industrial areas in Finland. Despite the fact that the symbiosis between national nature and international but successfully localized technology was in Finnish popular enlightenment literature depicted mostly as a national success story, concerns began to arise already in last years of the 19th century. It was argued that the emerging technology would eventually destroy Finland s natural environment, and therefore the basis of its national identity. The question was not how to preserve nature through natural science, but more how to conserve such natural resources and images that were considered to be the basis of national identity and thus of the national history. National parks, isolated from technology, and distant enough so as to have no economic value, were considered the solution to the problem. Methodologically the thesis belongs to the genre of science and technology studies, and offers new viewpoints with regard to both the study of Finnish popular enlightenment literature and the national development process as a whole.

Patterns in the distribution and abundance of female eastern king prawns, Melicertus plebejus (Hess, 1865), capable of spawning and reproductive potential in waters off

Linear mixed models were used to test the null hypothesis that there were no differences between seasons and locations in the reproductive potential of female eastern king prawns, Melicertus plebejus along the east coast of Australia. Three samples were collected in each season between autumn 1991 and winter 1992 (inclusive). Females capable of spawning were found at all locations but proportions were greater in lower than higher latitudes. Females capable of spawning were not found at the southern (highest latitude) most location in all seasons. There was a significant interaction in reproductive potential between seasons and locations suggesting that patterns among seasons differed between locations and vice versa. Reproductive potential was greatest amongst the northern (lower latitudes) most locations and was greatest in autumn at these locations. Seasonal patterns were less pronounced further south (higher latitudes). The length composition of females in catches differed between locations with more larger prawns found in samples from northern locations. The challenge that remains is to quantify the oceanic sources of larvae that contribute to recruitment in each nursery area and the estuarine sources of juveniles that contribute adults back to the effective spawning stock. Maintaining the effective spawning stock and important nursery areas are crucial to the sustainability of this resource.

Läksi puut ylenemähän : Metsien hoidon historia Suomessa keskiajalta metsäteollisuuden läpimurtoon 1870-luvulla

Tutkimuksen tavoitteena on historiantutkimuksen menetelmiä käyttäen selvittää metsänhoidon teorian sekä käytännön metsänhoidon kehitysvaiheet ja näihin vaikuttaneet tekijät, keskiajalta lähtien 1870-luvulla tapahtuneeseen metsäteollisuuden läpimurtoon saakka. Tutkimus tarkastelee Suomen metsiä, niiden käyttöä ja metsänhoidon alkuvaiheita Ruotsin ja Venäjän vallan aikoina. Vastauksia haetaan erityisesti seuraaviin pääkysymyksiin: - miten eri metsänkäyttömuodot ja -käyttäjät vaikuttivat metsiin ja metsänhoidon edistymiseen? - millä tavoin maanomistuksen kehitys vaikutti metsien käyttöön ja hoitoon? - millaisiin päämääriin ja yhteiskunnallisiin taustatekijöihin metsien käytön julkinen ohjaus perustui? - mitä käytännön vaikutuksia valtion metsäpolitiikalla ja ohjauksella oli metsänhoidon kehitykseen? - missä ja miten kehittyivät Suomessa sovellettu metsänhoidon teoria ja käytännön menetelmät? - mitkä tekijät säätelivät metsänhoidon teorioiden soveltamista käytäntöön? - mikä oli naapurimaiden metsänhoidon sekä kansainvälisten yhteyksien merkitys metsänhoidon kehitykselle Suomessa? - miten vuosisatainen pelko metsien ja puun loppumisesta vaikutti metsänhoidon kehitykseen? - millainen merkitys puun arvon kehityksellä oli metsänhoidon alkuun saattamiselle ja edistymiselle? Suomessa harjoitettiin 1870-luvulle saakka pääasiassa talonpoikaista metsänkäyttöä. Maaseudun väestö hankki toimeentulonsa metsistä eränkäynnin, kaskiviljelyn, laiduntamisen, rakennushirsien valmistamisen, tervantuotannon ja paikoin myös potaskan tai sysien valmistamisen avulla. Erityisesti rannikkoseuduilla tuotettiin "isorakennuksen puita", lehtereitä, mastopuita ja muuta erikoispuutavaraa. Lautojen ja lankkujen sahaus laajeni vähitellen, saavuttaen 1800-luvun lopulla hallitsevan aseman myyntiin tarkoitettujen metsäntuotteiden tuotannossa. Polttopuun sekä muun kotitarvepuun kulutus säilyi suurimpana puunkäytön ryhmänä pitkälle 1900-luvulle saakka. Mainituista metsänkäyttömuodoista erityisesti kaskeaminen ja sitä seuraava laiduntamisvaihe sekä tervaspuiden koloaminen "autioittivat" laajoja metsäalueita. Tiheimmin asutuilla seuduilla esiintyi pulaa poltto- ja rakennuspuusta myöhäiskeskiajalta alkaen. Nämä ongelmat sekä laivanrakennuksen ja vuoriteollisuuden puunsaannin turvaamisen tarve johtivat 1600-luvun puolivälissä pysyvään metsänkäytön julkiseen ohjaukseen. Tuolloin Ruotsin valtakunnan metsälainsäädännön kivijalaksi tuli kestävyyden periaate, josta kruunu kylläkin joutui tinkimään moneen otteeseen. Valtion jatkuva rahantarve oli käytännössä metsäpolitiikan tärkein taustavoima sekä Ruotsin vallan että autonomian aikana. Jo 1600-luvulla ruvettiin vaatimaan talonpoikien yhteismaiden jakamista omistajilleen vastuullisemman metsänkäytön nimissä. Isoajakoa saatiin Suomessa odottaa 1770-luvulle saakka. Etelä-Suomessa se valmistui melko nopeasti, 1800-luvun puoliväliin mennessä. Sillä olikin myönteinen, metsien säästävämpään käsittelyyn johtava vaikutus. Valtiosta tuli isonjaon myötä erityisesti Pohjois-Suomessa merkittävä metsänomistaja 1800-luvun jälkipuoliskolla. Valtion metsähallinto, jota maaherrat ja sivistyneistö vaativat perustettavaksi jo 1700-luvun puolivälissä, aloitti toimintansa maanlaajuisesti 1860-luvulla. Se oli ensimmäinen merkittävä metsänhoidon organisaatio, ja vasta sen myötä metsänkäyttöä ohjaavilla säädöksillä ja ohjeilla alkoi olla käytännön merkitystä. Yksityismetsiä varten ei tällaista organisaatiota vielä perustettu, niitä rasittivat pahoin nousevan sahateollisuuden määrämittahakkuut pitkälle 1900-luvun puolelle. Turun Akatemiassa tehtiin mittavaa metsänhoidon menetelmiä koskevaa sekä myös metsäpoliittista tutkimustyötä 1700-luvun jälkipuoliskolla. Tulokset eivät vielä sanottavasti siirtyneet käytäntöön, lähinnä puun alhaisen arvon ja tarvittavien organisaatioiden puuttumisen takia. Kun valtion metsähallintoa ja Suomen omaa metsäopetusta ryhdyttiin perustamaan 1800-luvun puolivälissä, haettiin metsänhoidon mallia alan johtavaksi maaksi kehittyneestä Saksasta. Tultaessa 1870-luvulle, oli Evolla jo käynnissä voimakas kehitystyö maamme olosuhteisiin soveltuvien menetelmien luomiseksi saksalaisen teorian pohjalta. Metsänhoidon tiedot ja taidot olisivat jo tässä vaiheessa riittäneet kestävän metsätalouden harjoittamiseen kaikkien omistajaryhmien metsissä, jos tarvittavat organisaatiot olisi kyetty perustamaan ja metsäammattilaisia olisi koulutettu tarpeeksi. Metsänhoidon kehitystä hidastivat 1800-luvun lopulla lähinnä valtion heikko talous ja poliittiset näkemyserot. Metsäteollisuuden 1870-luvulta alkanut voimakas kasvu ja lisääntyvä puuntarve pakottivat kuitenkin valtiovallan pitämään huolta puuntuotannon jatkuvuudesta. Metsäteollisuuden kasvavan viennin kautta lisääntyvät verotulot ja kan-santalouden myönteinen kehitys antoivat vähitellen mahdollisuuden metsänhoidon edistämiseen ammattilaisten koulutuksen, kansalaisten neuvonnan, lainsäädännön ja viranomaisten toiminnan kautta. Tämä tutkimus lähestyy aihettaan metsähistorian, taloushistorian, yhteiskuntahistorian ja ympäristöhistorian näkökulmista. Ajankohtaista merkitystä sillä on kehitysmaiden sekä Itä-Euroopan siirtymätalouksien metsänhoidon edistämiselle, missä suomalaiset metsäammattilaiset ovat mukana lukuisten kehityshankkeiden asiantuntijoina. Kymmenissä maissa metsätalous kamppailee samanlaisten ongelmien kanssa kuin Suomessa ja naapurimaissa 100 - 300 vuotta sitten. Meidän kokemuksistamme on näille kansantalouksille hyötyä valtion- ja yksityismetsätalouden metsänhoito-organisaatioita sekä metsälainsäädäntöä kehitettäessä.