Six Sigman soveltamisedellytysten ja -apuvälineiden luominen

Diplomityön tavoitteena oli luoda soveltamisedellytyksiä ja -apuvälineitä Six Sigma -parannusprojektien läpiviennille Perlos Oyj Connectorsin meistoprosessissa. Työn teoriaosassa käsitellään Six Sigman perusteoriaa, organisointia ja soveltamista sekä suorituskykymittariston ja tiedonkeruumenetelmien luomista. Kirjallisuuden tarjoaman teorian jälkeen työssä tutustuttiin meistoprosessiin ja Perloksen tapaan soveltaa Six Sigmaa prosessien parantamiseen. Tämän perusteella kehitettiin tiedonkeruu-, dokumentointi- ynnä muita apuvälineitä parantamisprojektien tueksi. Lopuksi koekäytettiin luotuja välineitä meistoon tehdyn osittaisen Six Sigma -projektin yhteydessä. Luotettavan tiedon saaminen prosesseista on perusedellytys Six Sigma -projektien läpiviennille. Menetelmän kouluttaminen työntekijöille on myös tärkeää. Erilaiset dokumentointi- ja laskentakaavakkeet toimivat projektien läpiviennin ja seurannan tukena. Työssä luotuja tiedonkeruu-, koulutus-, dokumentointi- ynnä muita apuvälineitä voidaan käyttää jatkossa apuna Perloksella tehtävissä Six Sigma -projekteissa. Mittaristoa ja tiedonkeruuta tulee kehittää edelleen, jotta prosessien toimintaa voidaan analysoida tehokkaasti. Työn lopussa on ajatuksia Six Sigman käytöstä sekä tiedonkeruujärjestelmien jatkokehityksestä.

RAAKAPUUKULJETUKSET VENÄJÄN RAUTATEILLÄ, SEKÄ SUOMEN JA VENÄJÄN VÄLISESSÄ YHDYSLIIKENTEESSÄ

Työssä on aluksi tarkasteltu Venäjän raakapuukuljetuksiin vaikuttavia tekijöitä siten, että ne selittäisivät parhaalla mahdollisella tavalla raakapuukuljetuksien tulevaisuutta sekä niissä käytettävän liikkuvan kaluston kehitystä Venäjällä. Lopuksi työssä on keskitytty raakapuukuljetuksissa käytettävän liikkuvan kaluston tämän hetkiseen tilaan ja ongelmiin. Reformi, joka on saanut alkunsa tarpeesta sopeutua markkinatalouden asettamiin vaatimuksiin, poistaa MPS:ltä kaksinaisroolin rahoittajana ja viranomaistahona sekä tuo mukanaan suuria muutoksia nykyiseen tariffipolitiikkaan. Tariffipolitiikka määrittelee Venäjällä mitä kuljetusmuotoa kannattaa käyttää ja millä kalustolla kuljetuksia suorittaa. Venäjän MPS:n uudistuksen kautta kuljetukset ovat avautuneet vuonna 2001 ensimmäistä kertaa yksityisille operaattoriyrityksille. Liikkuvan kaluston puute on Venäjällä rautatietoimialan tämän hetkisistä ongelmista suurin. Venäjän MPS:llä ei ole varaa tehdä riittäviä investointeja liikkuvaan kalustoon, jotta kaikki kuljetukset saataisiin suoritettua. Nykyinen raakapuun kuljetuskalusto on erittäin huonokuntoista. Puutavaravaunuista on jo tällä hetkellä jatkuva pula. Puutavarakuljetuksissa käytettävät vaunut ovat Vok-vaunuja, pankkovaunuja ja puutavaran erikoiskuljetusvaunuja. Vaikka pankkorakenteiset Vo-vaunut ovat kasvattaneet suosiotaan itäisessä yhdysliikenteessämme on niissä huomattavia rakenteellisia ongelmia. Nämä ongelmat johtuvat Venäjän vaunuteollisuuden käyttämistä huonolaatuisista teräksistä ja teollisuuden valmistusmenetelmistä.

ÄLYKKÄIDEN PALVELUJEN JA YHTEYSPALVELIMEN TOTEUTUS H.323-VIESTINTÄVERKKOON

Soneran IP-viestintäverkko on monipuolisia viestintäpalveluita asiakkaille tarjoava palvelualusta. Palveluihin kuuluvat ITU-T:n H.323-suosituksen mukaiset ääni- ja videopuhelut. Työssä toteutettiin viestintäverkkoon kokonaisuus, joka tarjoaa verkon käyttäjille puheluiden kytkennän ja reitityksen sekä useita älykkäitä palveluita. Kokonaisuus koostuu kahdesta komponentista. Puheluiden kytkemisen ja reitityksen sekä signaloinnin hoitaa H.323-suosituksen mukainen yhteyspalvelin Sonera Gatekeeper. Palvelujen toteuttamiseen tarvittavat tiedot säilytetään LDAP-hakemistossa. Työssä esitellään yleisimpiä suosituksia, joita käytetään äänen, videokuvan ja muun median siirtämiseen tietoverkoissa. Tarkimmin käsitellään H.323-suositusta ja muita työssä käytettyjä suosituksia. Lisäksi tarkastellaan työssä hyödynnettyjä ohjelmointirajapintoja ja vertaillaan toteutettua IP-pohjaista älykkäiden palvelujen toteutustapaa tavallisen puhelinverkon asiakkaille vastaavia palveluita tarjoavaan älyverkkoon. Lopuksi esitellään toteutettujen ohjelmistojen rakennetta.

Kansallinen osaamispääomarekisteri ja kansalaisen sähköinen ansioluettelo - tapaustutkimus julkishallinnon tietojärjestelmän syntyvaiheesta

Tapaustutkimuksessa kansallisesta osaamispääomarekisteristä ja kansalaisen sähköisestä ansioluettelosta selvitettiin julkishallinnon tietojärjestelmän hallinnon sijoittamista, jotta se mahdollisimman hyvin tukisi yhtäältä järjestelmän kehittämistä tuottavasti ja toisaalta saisi käyttöönsä mahdollisimman laajan taustatietämyksen. Tutkimuskysymyksillä selvitettiin, miten järjestelmä tulisi organisoida, jotta palvelut paranisivat ja tuottavuus lisääntyisi. Kysymystä organisoitumisesta ja hallinnoinnista lähestyttiin projektijohtamisen ja tietojohtamisen käsitteistä lähtien. Tutkimuksessa selvitettiin erilaisia käyttäjänäkökulmia ja hahmotettiin järjestelmän erilaisia asiakkaita sekä sidosryhmiä. Empiirisenä viitekehyksenä käytettiin valtionhallinnon asiakirjoja, OpetusTIME –valmisteluryhmän kokouskeskusteluja sekä muita aiheeseen liittyviä tietolähteitä. Keskeinen havaintoni oli, että rakennettaessa tietojärjestelmää valtionhallinnon verkostomaisessa tilaaja-tuottaja –toiminnassa on olennaista erottaa prosessivastuu ja tuotantovastuu toisistaan. Toimintamallissa on kriittistä, miten johtoryhmä onnistuu ohjaustehtävässään. Lisäksi on huolehdittava prosessien mallinnuksen onnistumisesta.

IFRS-standardeihin siirtymisen vaikutus aineettoman omaisuuden käsittelyyn ja tasearvoon suomalaisissa julkisesti noteeratuissa yrityksissä

Tutkielmassa tarkastellaan kansainvälisiin tilinpäätösstandardeihin (IFRS-standardit) siirtymisen vaikutusta aineettoman omaisuuden tasearvoon suomalaisissa julkisesti noteeratuissa yrityksissä, jotka aiemmin tekivät tilinpäätöksensä suomalaista kirjanpitolakia ja tilinpäätöskäytäntöä noudattaen. Työssä käsitellään aineettoman omaisuuden määritelmät, tilinpäätöksen laadintaperiaatteet, arvostus- ja jaksotuskäytönnöt molempien säännöstöjen näkökulmasta, jotta IFRS-standardeihin siirtymisen vaikutusta taseen arvoon voidaan arvioida. Tutkielma on luonteeltaan kvalitatiivinen, jossa materiaalina on käytetty IFRS-standardistoa, kirjanpitolakia sekä muita tilinpäätöskäytäntöjä määrittävää aineistoa. Muutoksen vaikutuksia taseen arvoon tutkittiin perehtymällä yritysten tilinpäätösmateriaaliin. Työntuloksissa esitellään kuinka tilinpäätöskäytännöstä toiseen siirtyminen vaikutti aineettomien hyödykkeiden sekä liikearvon tase-eriin työssä havainnoiduissa yrityksissä.

Toisen maailmansodan aikaisia propagandalehtisiä ja julisteita (kokoelma)

Lentolehtisten avulla on levitetty sotapropagandaa Suomen talvi- ja jatkosodan aikana vuosina 1939-1944 rintaman molemmin puolin. Tämä ainutlaatuinen, aikaansa sidottu aineisto kertoo, millaisin sanoin ja kuvin poikkeuksellisissa oloissa pyritään vaikuttamaan ihmisten asenteisiin ja toimintaan. Lentolehtisiä levisi miljoonittain, mutta niitä ei juurikaan saatu kirjastoon vapaakappalelain perusteella. Pääosa lehtisistä on yksityishenkilöiden rintamilta ja muilta tahoilta keräämiä. Lehtisten kunto on jo alun perin ollut huono, ja myös niiden materiaali on heikosti säilyvää paperia. Kokoelmassa on sekä suomalaisten, saksalaisten ja neuvostoliittolaisten levittämiä lehtisiä että heille sekä myös ruotsalaisille ja muille vapaaehtoisille osoitettuja lehtisiä. Varsinaisten lentolehtisten lisäksi on pikkukirjasia, sanomalehtiä, päiväkäskyjä ja virallisia julistuksia. Edustettuna on lukuisia kieliä: venäjä, saksa, ruotsi, suomi, viro, aunuksen ja karjalan kielet sekä muita Neuvostoliitossa käytettyjä vähemmistökieliä. Aineistossa on määrällisesti eniten Neuvostoliitossa painettuja, suomalaisille osoitettuja lentolehtisiä.

Liiketoimintaprosessien analysointi ja kehityskohteiden tunnistaminen

Organisaatiot ovat viime vuosikymmeninä havainneet perinteisen, funktionaalisen, organisaatiorakenteen riittämättömäksi vastaamaan alati muuttuvan toimintaympäristön tuomiin haasteisiin. Ratkaisuna organisaatiot ovat alkaneet ajatella toimintaansa prosessikeskeisesti, jolloin toiminnot nähdään organisaation osastojen läpileikkaavina prosesseina. Tulevaisuuden menestyksen turvaamiseksi organisaatioiden tulee parantaa prosessien suorituskykyä jatkuvasti. Työn tutkimuskohteena on yksi case-yrityksen liiketoimintaprosesseista. Työn tavoitteena on analysoida valittua prosessia, tunnistaa mahdolliset kehityskohteet ja antaa tunnistetuille kohteille toimenpidesuositukset. Prosessianalyysia varten valittu liiketoimintaprosessi mallinnettiin. Tehtyjen prosessikuvausten, haastattelujen ja keskustelujen perusteella tunnistettiin prosessin kriittinen vaihe ja sen nykytilassa ilmenevät ongelmat. Tehdyn analyysin perusteella tunnistettiin prosessin ydinongelma sekä muita pienempiä kehityskohteita. Kaikille kehityskohteille annettiin lopuksi toimenpidesuositukset.

Lääke- ja hoitotiede

Kokoelma sijaitsee pääosin terveysalan sekä sosiaali- ja terveysalan yksiköissä. Yhteensä monografioita on 10 220 kpl (maaliskuu 2008). Teoksista 90 % on suomenkielisiä, ja 9 % englanninkielisiä. Kokoelmasta 18 % on julkaistu 1980-luvulla, 44 % 1990-luvulla ja 35 % 2000-luvulla. Kokoelma tukee erityisesti terveysalan, mutta myös sosiaalialan koulutusohjelmia. Aihealueista laajin on Elimet ja taudit (39%). Aihealueen alla kattavimmin on edustettuna psykiatria, erityisesti psykoterapia ja mielenterveystyö sekä mielenterveys ja tunne-elämän häiriöt. Muita laajempia aihealueita Elimet ja taudit -aihealueen sisällä ovat sisäelimet ja sisätaudit, gynekologia ja hermosto ja neurologia. Toiseksi laajin aihealue on Yleinen terveydenhoito (33%), ja tämän aihealueen sisällä laajimmat aihealueet ovat hoitotiede, yleinen terveydenhoito, sosiaalilääketiede ja tapaturmantorjunta ja ensiapu. Kolmanneksi eniten on hoitomenetelmiin liittyvää aineistoa (10%) aihealueinaan hoitomenetelmien lisäksi kirurgia ja leikkaushoito, lääkehoito ja fysioterapia. Kokoelma sisältää lisäksi naprapatian alan kirjallisuutta. Käsikirjaston kirjoja ei saa kotilainaan, muuta aineistoa lainataan.

Globaalin finanssikriisin eskaloituminen: kriisin syyt, seuraukset ja vaikutukset suomalaisiin vientiyrityksiin

Työ käsittelee vuonna 2007 puhjenneen finanssikriisin syitä, seurauksia ja ratkaisumalleja sekä vaikutuksia suomalaisiin vientiyrityksiin. Kriisin syynä ei voida yksistään pitää yhdysvaltalaisten pankkien antamia subprime-lainoja, vaan todellisuudessa kriisi syntyi useiden tapahtumien summana. Muita syitä ovat esimerkiksi valvonnan puutteellisuus, rahoitusmarkkinoiden muuttuminen globaaleiksi ja Yhdysvaltain keskuspankin harjoittama matalan koron politiikka. Finanssikriisin suoria vaikutuksia olivat rahoituksen saamisen vaikeutuminen ja luottamuksen katoaminen finanssimarkkinoilta. Epäsuoria vaikutuksia finanssikriisistä aiheutuu reaalitalouden ongelmien kautta. Näitä ovat esimerkiksi yritysten kysynnän ja tulosten heikkeneminen sekä lisääntyneet luottotappiot. Yksityishenkilöille seuraukset näkyvät irtisanomisten ja lomautusten kautta. Suomen vienti laskee jo pelkästään kysynnän heikkenemisen seurauksena, mutta lisäksi vaarana on protektionististen toimien vähentävän ulkomaankauppaa. Kriisin seurauksena voi myös aiheutua vaara, että yritysten omistus siirtyy ulkomaisille sijoittajille. Finanssikriisin ratkaisemiseksi tärkeät toimet ovat maailmanlaajuisen valvontajärjestelmän luominen ja sellaiset elvytystoimet, joilla saadaan kysyntä palaamaan kasvuun. Kaikkein tärkeintä on saada palautettua luottamus finanssimarkkinoille. Valtioiden tulee olla erittäin tarkkana, etteivät elvytystoimet vaaranna vapaata kilpailua ja näin ollen maailman vapaakauppaa.

Prinsessa Ruusunen, opus 22

Näytelmämusiikki Prinsessa Ruusunen kuuluu säveltäjä Erkki Melartinin (1875-1937) varhaistuotantoon; teoksen valmistuessa vuonna 1904 hän oli 29-vuotias. Melartin sävelsi Prinsessa Ruususen Topeliuksen tekstiin, ja sen kantaesitys oli Suomalaisessa teatterissa 4.1.1905. Teoksen tunnetuimmaksi osaksi on tullut Juhlamarssi, joka on saavuttanut suuren suosion häämarssina. Myöhemmin Melartin muokkasi teoksesta myös orkesterisarjan. Erkki Melartin on maamme säveltaiteen moniulotteisimpia hahmoja. Sävellystyön lisäksi hän toimi laaja-alaisesti kulttuurielämässä, hoiti useita hallinnollisia tehtäviä sekä julkaisi aforismikokoelman ja muita kirjoituksia. Hänen sävelkielensä on myöhäisromanttista, mutta siinä on niin impressionistisia kuin ekspressionistisiakin viitteitä. Melartinin laajaan tuotantoon kuuluu useita orkesteriteoksia ja satoja pianoteoksia. Myös näyttämötaide kiinnosti Melartinia, ja hän sävelsikin musiikin noin 20 näytelmään.

Hiilidioksidin talteenottoon soveltuvan anioninvaihtohartsin valmistus ja karakterisointi

Tämän työn tarkoituksena oli tutkia hiilidioksidin talteenottoon soveltuvan anioninvaihtohartsin valmistusmenetelmiä, kokeilla eri menetelmiä käytännössä ja tutkia sekä itse valmistettujen että valmiina saatujen hartsien adsorptiokykyä ja muita ominaisuuksia. Kemiallinen adsorptio amiiniryhmän omaavien hartsien avulla on yksi tapa sitoa hiilidioksidia ilmasta. Primäärinen amiiniryhmä sitoo hiilidioksidia parhaiten. Primäärisen amiiniryhmän omaava anioninvaihtohartsi voidaan valmistaa pohjapolymeeristä halogeenialkyloimalla ja aminoimalla, aminoalkyloimalla tai suoraan aminoimalla. Aminoalkylointi voidaan suorittaa erilaisilla reagensseilla ja katalyyteillä. Tässä työssä hartseja valmistettiin aminoimalla polymetyyliakrylaattidivinyylibentseenipohjaista polymeeriä etyylidiamiinilla ja propyylidiamiinilla. Lisäksi suoritettiin polystyreeni-divinyylibentseenipohjaisen polymeerin aminoalkylointi bis(ftaali-imidometyyli)eetterin avulla. Reaktio tehtiin kahdella eri katalyytillä; rikkitrioksidilla ja rautakloridilla. Aminoalkylointireaktioissa tarvittava eetteri piti ennen varsinaista reaktiota valmistaa N-hydroksymetyyliftaali-imidistä. Myös tämän reagenssin syntetisointia ftaali-imidistä kokeiltiin. Kaikki synteesit onnistuivat melko hyvin, paitsi aminoalkylointi rautakloridikatalyytillä. Hartsien valmistuksen lisäksi itse valmistettuja primäärisen amiiniryhmän omaavia hartseja sekä erilaisia amiiniryhmiä omaavia valmiita hartseja karakterisoitiin eri tavoin. Erityisesti haluttiin tutkia hiilidioksidin adsorptiokapasiteettia ja hartsien termistä kestävyyttä. Kaikista tutkituista hartseista lähimpänä haluttuja ominaisuuksia olivat kaksi kaupallista primäärisen amiiniryhmän omaavaa PS-DVBpohjaista makrohuokoista hartsia. Rakenteeltaan samanlainen itse valmistettu hartsi (rikkitrioksidikatalyytin läsnä ollessa aminoalkyloitu) oli myös ominaisuuksiltaan lupaava. Valmistusmenetelmää pitää kuitenkin tutkia ja kehittää lisää vielä parempien tulosten aikaansaamiseksi. Myös kaupallinen polyetyleeni-imiinirakenteen omaava silikapohjainen hartsi oli ominaisuuksiltaan hyvä.

Avointa väylää maisteriksi - tutkimus avoimessa yliopistossa opiskelleista ja väylän kautta korkeakouluun tulleista opiskelijoista

Tutkimuksessa tarkastellaan avoimeen yliopisto-opetukseen osallistuneiden sekä avoimen yliopiston väylän kautta korkeakouluun tulleiden opiskelijoiden opinnoilleen antamia merkityksiä. Tutkimuksen tarkoituksena on yhtäältä selvittää, mitkä tekijät saavat opiskelijat osallistumaan avoimen yliopiston järjestämään yleissivistävään opetukseen ja toisaalta käyttämään avoimen yliopiston väylää sisäänpääsyreittinä korkeakouluun. Ilmiötä tarkastellaan tutkimuksessa koulutuselämäkulullisesta näkökulmasta käsin. Tutkimuksen aineistot koostuvat kahdesta pääaineistosta: avoimen yliopiston opiskelijoiden koulutuselämäkertakirjoitelmista (N=106) ja avoimen yliopiston väylän suoravalinnan kokeilu- ja kehittämishankkeessa vuosina 2005 ja 2006 Turun yliopiston kasvatustieteiden laitokselle valittujen opiskelijoiden teemahaastatteluista (N=25). Pääaineistoja täydentävinä aineistoina tutkimuksessa käytettiin lisäksi dokumenttiaineistoja kuten hakija- ja opintorekisteritietoja. Tutkimuksen avulla pyritään ymmärtämään aikuisopiskelijoiden kokemuksia kouluttautumisen yhteydestä elämänkulkuun. Lineaarisen elämänkulun murruttua, on elinikäisestä oppimisesta tullut yhä keskeisempi osa ja jopa vaade yksilöille. Siten koulutukselle latautuu merkittävä asema elämänkuluissa. Identiteetin jatkuvasti uudelleenrakentuva luonne laittaa yksilöt etsimään läpi elämänsä uusia mahdollisuuksia ja haasteita kehitykselleen. Tätä ilmiötä tarkastellaan tutkimuksessa korkeakoulutuksen kontekstissa perinteisesti aikuiskoulutusorganisaationa pidetyn avoimen yliopiston ja toisaalta yliopiston toimintaympäristöissä. Elinikäisen oppimisen haasteen myötä molemmissa on tapahtunut opiskelija-aineksen merkittävää heterogenisoitumista. Elinikäiseen oppimiseen liittyy edelleen paljon retoriikkaa, jolle ei löydy todellisuuspohjaa käytännöstä. Vaikka koulutuspoliittisessa puheessa elinikäinen oppiminen huomioidaan näkyvästi, ei annetut suositukset ja toimenpiteet yllä aina toteutukseen asti. Näin on myös aikuisten opiskelijoiden sisääntuloreittinä pidetyn avoimen yliopiston väylän suhteen. Väylälle asetetuista tavoitteista huolimatta se on edelleen sisääntuloreittinä varsin marginaalinen. Avoimen yliopiston väylään ja sen käyttöön liittyy myös joukko muita haasteita, joiden ratkaiseminen vaatii huolellista pohdintaa mm. aikuisopiskelijoiden mukanaan tuomien uudenlaisten tarpeiden, osaamisedellytysten ja vaatimusten suhteen. Lisäksi koulutuksen voimakas markkinoistuminen asettaa omat rajoitteensa yliopistojen sivistyksellisille tavoitteille. Kirjoitelma-aineistosta tehdyn analyysin avulla tutkimuksessa muodostettiin teemoittelun ja tyypittelyn avulla neljä opiskelijaprofiilia: 1) urasuuntautuneet, 2) tutkintotavoitteiset, 3) muutoshakuiset sekä 4) elämäntapaopiskelijat. Tyyppien avulla on mahdollista tarkastella erilaisten osallistumismotiivien taakse kätkeytyviä kertomuksia yleissivistäville opinnoille annetuista merkityksistä, rooleista ja painoarvoista osana elämää. Haastatteluaineiston analyysin tavoitteena oli syventää ja jatkaa kirjoitelma-aineiston pohjalta syntynyttä kertomusta. Tutkimuksessa piirretään kuvaa narratiivisen luennan avulla avoimen yliopiston väylää käyttäneiden kokemuksista avoimen yliopiston roolista ja vaikutuksista elämänkulkuun sekä väylähaun paikantumisesta heidän elämänuralleen. Analyysissä tarkastellaan niin ikään väylää käyttäneiden kokemuksia korkeakouluopiskelusta aikuisiällä, opinnoissa etenemisestä sekä opintoihin liittyvistä solmukohdista tutkinto-opiskelun alkutaipaleella. Analyysin avulla haastatteluaineistosta erotettiin kolme erilaista koulutuselämäkulkutarinaa: 1) yhden koulutuspolun, 2) kahden koulutuspolun ja 3) pitkän tien kulkijat. Koulutuselämäkulkutarinat erosivat toisistaan koulutuspolun alkupäässä tehtyjen valintojen, työuran, avoimen yliopiston opintoihin osallistumisen sekä korkeakouluopiskelulle annettujen merkitysten osalta. Koulutuselämänkulkutarinat toisistaan erottava piirre liittyi yleisimminkin erilaisiin tapoihin käyttää koulutusta osana elämäkulkua. Koulutuselämäkulkutarinoista löytyi myös monin paikoin yhtymäkohtia kirjoitelma-aineistoon. Haastatteluaineistossa koulutukseen osallistuminen esittäytyi kuitenkin kirjoitelma-aineistoon nähden monipolvisempana, sillä kouluttautumisen motiivit näyttivät vuorotelleen ja muuttuneen elämänkulun aikana. Avoimen yliopiston väylän suoravalintakokeilu lisäsi aikaisempiin valintoihin verraten runsaasti hakijamäärää. Aloittaessaan tutkinto-opiskelijoina, heillä oli takanaan avoimessa yliopistossa suoritettuja opintoja keskimäärin 160 opintopistettä. Valinta näytti kumpanakin tutkimusvuonna suosivan selvästi aikuisempia hakijoita, väyläläisten keski-iän ollessa 42 vuotta. Vahvuuksina väylässä valituilla opiskelijoilla olivat suhteellisen hyvin kehittyneet opiskelutaidot, itsenäinen ote opiskeluun sekä keskusteleva, työelämäyhteyksiä hahmottamaan pyrkivä opiskeluote. Ongelmia väylässä valituille aiheuttivat epärealistiset odotukset opintojen sisällöistä ja muodoista, kieli-, viestintä- ja metodiopinnot sekä joissakin tapauksissa yliopistoyhteisöön integroituminen. Heihin kohdistui opintojen vaiheen vuoksi monia ristiriitaisia odotuksia ja paineita. Aikuiset järjestelivät mahdollisuuksiaan tutkinto-opiskelulle eri tavoin opintovapaista lomapäivinä tapahtuvaan opiskeluun. Monet myös palasivat suorittamaan tutkinto-opiskeluoikeuden saatuaan opintojaan avoimeen yliopistoon. Yliopiston ja avoimen yliopiston välinen raja näyttäytyikin haastateltavien puheessa monin paikoin veteen piirretyltä.

Mobiilin seuranta- ja ohjausjärjestelmän toteutus

Työn tavoitteena on tutkia ja suunnitella kuinka paikkatietoa, mobiililaitteita sekä matkapuhelinverkkoja käyttäen voidaan toteuttaa käyttäjien seuranta- ja ohjausjärjestelmä. Järjestelmän avulla käyttäjät voivat seurata reaaliaikaisesti muiden käyttäjien sijainteja sekä ohjata muita käyttäjiä haluttuihin sijainteihin mobiililaitteen avulla. Järjestelmä pyritään suunnittelemaan laajennettavaksi. Lähtökohtana on toteuttaa seurannan sekä ohjauksen toteuttavat runkokomponentit, joiden päälle voidaan toteuttaa erityyppisiä sovelluksia. Tutkittavia asioita ovat matkapuhelinverkkojen tiedonsiirtomahdollisuudet, paikannustekniikat, mobiililaitteiden suorituskyky sekä resurssit, käyttäjien yksityisyyden ja tiedonsiirron turvaaminen sekä mobiililaitteista sekä langattomuudesta aiheutuvat haasteet yleisesti. Tutkimusten sekä suunnittelun pohjalta järjestelmästä toteutetaan esimerkkisovellus, jolla suoritetaan käytännön testaus. Testauksessa mitataan järjestelmän resurssien käyttöä ja suorituskykyä sekä testataan suunnittelun pohjalta tehtyjen ratkaisujen toimivuutta. Lopuksi työssä analysoidaan järjestelmän toimivuutta testaus- sekä mittaustulosten pohjalta.

Kirjoittajuus ja lukijuus kaupunkien verkkoteksteissä

Tutkielma käsittelee viiden suuren suomalaisen kaupungin eli Helsingin, Espoon, Tampereen, Turun ja Jyväskylän omilla verkkosivustoillaan porttisivuina julkaisemia niin kutsuttuja kaupunki työnantajana -tekstejä. Tutkimusaiheena on se, miten teksteissä ja erityisesti niihin sisältyvässä kirjoituksessa eksplisiittisesti ja implisiittisesti konstruoidaan kirjoittajaa ja lukijaa. Tarkoituksena on muodostaa kuvaa tekstilajille tyypillisestä tekijyydestä ja sen luonnollistumista tulkitsemalla kirjoittajan ja lukijan sekä näiden keskinäisen suhteen representointia. Vertailuaineistona on viiden suuren suomalaisen yrityksen vastaava teksti. Tutkielma kuuluu tekstintutkimuksen ja erityisesti kriittisen diskurssianalyysin alaan, joiden mukaan tekstiä analysoimalla on mahdollista tuoda näkyväksi siihen sisältyvä merkityspotentiaali, sillä kielenkäytöllä ja kielenkäytössä tuotetaan tekijän kategorisaatiota. Keskeisiä teoreettisia lähteitä ovat Norman Fairclough, M. A. K. Halliday ja Vesa Heikkinen. Muita tärkeitä lähteitä ovat esimerkiksi Iso suomen kielioppi, Pekka Pällin väitöskirja ryhmädiskurssista ja Pirjo Hiidenmaan kirjoitukset viranomaisviestinnästä. Aineistoa käsitellään tutkielmassa institutionaalisena. Tutkielman päätelminä todetaan, että kaupunki työnantajana –tekstin kirjoittaja on kollektiivi, joka kirjoittaa tekstiä viranomaisena. Tekstiin konstruoitu lukija ei välttämättä ole työnhakija, vaikka aihe niin antaisikin olettaa: kaupunkia edustava kirjoittaja rakentaa tekstillä kaupungin brändiä. Kirjoittaja ei sisällytä lukijaa sisäryhmäänsä mutta tarjoaa tälle mahdollisuutta samastua potentiaaliseksi työntekijäksi. Lukija arvostaa hyvää työpaikkaa, erityisesti kannustavaa työyhteisöä ja kehittymismahdollisuuksia, mutta palkka ei ole lukijalle tärkeä. Lukija on kotoisin muualta kuin kyseisestä kaupungista ja hän on luultavimmin käytännönläheinen ammattilainen, joka ei ole kiinnostunut internetistä toimintaympäristönä.

Pre-skriptio metafysiikalle : apteekkiin ja takaisin

Kirjallisuusarvostelu