Body donations today and tomorrow: What is best practice and why?

There is considerable agreement that the use of human bodies for teaching and research remains important, yet not all universities use dissection to teach human gross anatomy. The concept of body donation has evolved over centuries and there are still considerable discrepancies among countries regarding the means by which human bodies are acquired and used for education and research. Many countries have well-established donation programs and use body dissection to teach most if not all human gross anatomy. In contrast, there are countries without donation programs that use unclaimed bodies or perhaps a few donated bodies instead. In several countries, use of cadavers for dissection is unthinkable for cultural or religious reasons. Against this background, successful donation programs are highlighted in the present review, emphasizing those aspects of the programs that make them successful. Looking to the future, we consider what best practice could look like and how the use of unclaimed bodies for anatomy teaching could be replaced. From an ethical point of view, countries that depend upon unclaimed bodies of dubious provenance are encouraged to use these reports and adopt strategies for developing successful donation programs. In many countries, the act of body donation has been guided by laws and ethical frameworks and has evolved alongside the needs for medical knowledge and for improved teaching of human anatomy. There will also be a future need for human bodies to ensure optimal pre- and post-graduate training and for use in biomedical research. Good body donation practice should be adopted wherever possible, moving away from the use of unclaimed bodies of dubious provenance and adopting strategies to favor the establishment of successful donation programs. Clin. Anat. 29:11-18, 2016. © 2015 Wiley Periodicals, Inc.

Tiedonhallintajärjestelmä jätevesiverkoston toimijoiden toiminnanohjaukseen

Suomessa asuu haja-asutusalueilla yli miljoona ihmistä, jotka käyttävät kiinteistökohtaista jätevesijärjestelmää. Arviolta 350 000-400 000 kiinteistöä joutuu saneeraamaan järjestelmänsä vuoden 2013 loppuun mennessä vastaamaan Valtioneuvoston asetusta. Jätevesijärjestelmän korjaamiseen tarvitaan yleensä toimenpidelupa ja sen liitteeksi suunnitelma jätevesien käsittelystä. Suunnittelu- ja toteutusprosessin tietohallintaan tarvitaan tietojärjestelmä. Diplomityössä perehdyttiin tietokantapohjaisiin Internet-sovelluksiin ja ekstranet-järjestelmiin ja suunniteltiin niiden perusteella käyttökelpoisin tietojärjestelmäratkaisu, jonka avulla jätevesialan toimijat voivat jakaa tietoa, tehdä jätevesiselvityksiä ja -suunnitelmia, välittää toimeksiantoja aliurakoitsijoille ja raportoida tietoja viranomaisille sähköisesti. Työn tuloksena syntyi selvitys tietojärjestelmän suunnittelun pohjaksi, ja suunnitelma järjestelmän toteuttamiseksi. Järjestelmällä voidaan tarjota asiakkaalle eli kiinteistönomistajalle kokonaisvaltainen ratkaisu jätevesijärjestelmän saneeraukseen ja ylläpitoon.

Kaukojäähdytysverkon rakennevaihtoehdot

Kaukojäähdytyksellä tarkoitetaan keskitetysti tuotetun jäähdytysenergian jakamista kiinteistöihin jakeluverkossa kiertävän kylmän veden välityksellä, eli kaukojäähdytys on ulkoistettu jäähdytysratkaisu. Jäähdytysenergiaa tarvitaan työtehon, viihtyisyyden ja sisäilman laadun parantamiseksi, sekä joidenkin prosessien tarpeisiin. Siinä missä perinteinen kiinteistökohtainen jäähdytysjärjestelmä tuottaa jäähdytysenergian sähköllä, käytetään kaukojäähdytyksessä jäähdytysenergian tuottamiseen sellaisia resursseja, jotka muuten jäisivät käyttämättä. Tästä syystä kaukojäähdytys vähentää merkittävästi hiilidioksidipäästöjä, jonka lisäksi kaukojäähdytys vähentää kylmäkoneissa käytettävien kylmäaineiden aiheuttamia kasvihuonekaasupäästöjä. Kaukolämpöverkkoa muistuttavan kaukojäähdytysverkon rakentaminen vaatii suuria investointeja. Nykyisin jakeluverkon rakenteena käytetään 2Mpuk- rakennetta, jonka todettiin olevan teknistaloudellisesti soveltuvin vaihtoehto Helsingin Energian kaukojäähdytysverkkoon. Myös PE 100 putkia voitaisiin käyttää PN 16 paineluokassa alle DN 300 kokoluokkaa vastaavissa johdoissa, ja PN 10 paineluokassa alle DN 400 johdoissa. Kaukolämpöverkon paineluokan valinta vaikuttaa oleellisesti investointikustannuksiin PE- putkilla ja joillekin alueille kannattanee rakentaa alemman paineluokan omaava erillisverkko PE- putkista. Happidiffuusion kautta PE- putkista pääsee jonkin verran happea verkkoon, mutta määrät ovat melko pieniä, eikä muitakaan teknisiä esteitä hyvin korroosiota kestävien PE- putkien käytölle ole. 2Mpuk- rakenteelle suurimman riskin aiheuttaa elementtien liitoskohdista teräsputken pinnalle pääsevä ulkopuolinen vesi. Koska kaukojäähdytysjohdot ovat lisäksi yleensä ympäristöä kylmempiä, kondensoivat ne vettä pinnallensa kaukolämpöjohdoista poiketen. Ulkopuolisen veden aiheuttamaa riskiä voitaisiin pienentää eristämällä liitoskohdat sähkömuhveilla. Verkoston rakentamiskustannuksia ja liikenteelle aiheutuvia haittoja voidaan vähentää ojattomia rakentamismenetelmiä, kuten suuntaporausta käyttämällä.

Construcció d'un refugi situat al terme municipal de Vallfogona de Ripollès, pensat com a final d'etapa per a rutes a cavall

Els negocis relacionats amb les activitats de lleure i els esports d’aventura actualment es troben en expansió, buscant majoritàriament el contacte amb la natura. Les rutes a cavall formen part del gran ventall d’opcions, per aquesta qüestió s’ha pensat en construir un refugi utilitzat com a final d’etapa per a rutes a cavall. En la major part del territori, la presència de població humana es manifesta en pobles, viles i ciutats, les quals disposes d’aigua sanitària, corrent elèctric i sistema de clavegueram. Per altra banda en les urbanitzacions o cases aïllades poder gaudir d’aquests serveis suposa una inversió econòmica elevada, que implica la utilització de sistemes alternatius. En el present projecte s’ha triat un emplaçament on portar a terme el final d’etapa amb una sèrie de requisits a complir : bosc a les proximitats, disposar d’un o varis accessos per a vehicles (transport del material d’intendència), tranquil•litat, bones vistes, i cobertura de telèfon mòbil. S’han acceptat les següents limitacions : no disposar de xarxa pública d’electricitat ni d’aigua. I s’han dimensionat les instal•lacions per a un màxim de dotze persones i els seus respectius cavalls. El principal objectiu del projecte és el dimensionament de les necessitats elèctriques, d’aigua i d’aiguacalenta sanitària en condicions autònomes, i utilitzant energies renovables. La valoració de les possibles solucions per condicionar les instal•lacions, i oferir una resposta eficient per la demanda. No és un objectiu específic del treball la potabilització de l’aigua ni el tractament dels residus produïts. S’han aprofitat els diferents desnivells que presenta l’emplaçament triat a l’hora de distribuir les instal•lacions, i s’ha utilitzat un antic cobert de dos pisos ja existent. Com a residència s’ha triat un model de casa prefabricada de muntanya. Com a sistema de subministrament elèctric, s’instal•laran plaques solars fotovoltaiques i un generador de corrent com a sistema auxiliar. La captació d’aigua s’efectuarà a partir d’un pou que es troba en el terreny i de la recollida d el’aigua pluvial, instal•lant dipòsits d’emmagatzemament d’aigua segons les necessitats. S’utilitzarà un equip de cloració per potabilitzar l’aigua de consum utilitzada a la residència. En la producció d’aigua calenta sanitària s’utilitzaran plaques solars tèrmiques i una caldera instantània de gas propà com a suport. Per cuinar s’ha triat una cuina de gas propà i una barbacoa que s’instal•larà a l’exterior. S’instal•larà una llar de foc amb recuperador d’aire a la residència i una fosa sèptica amb un sistema d’infiltració per poder abocar les aigües provinents de la residència. Els fems dels cavalls podran ser utilitzats com adob pel terreny.

Kunnan kiinteistöjen energiansäästöpotentiaali

Tämän diplomityön tarkoitus oli selvittää kolmen suomalaisen HINKU-kunnan, Mynämäen, Padasjoen ja Kuhmoisten kiinteistöjen energiansäästöpotentiaali. Työssä käytiin aluksi läpi kunnan kiinteistöjen perustiedot sekä kulutuslukemat, jonka jälkeen kiinteistöihin tutustuttiin kiinteistönhoitajan avustuksella. Tämän jälkeen pyrittiin identifioimaan säästötoimet muutamien yritysten sekä vuorovaikutteisesti kiinteistönhoitajien kanssa. Säästötoimien vaikuttavuuden arvioinnissa hyödynnettiin sähkön ja lämmön tuntimittarointia. Lopuksi tulokset esiteltiin kuntien johdolle. Säästöpotentiaalia löytyi lähes jokaiselta osa-alueelta. Perinteisesti suurin säästöpotentiaali on löytynyt ilmanvaihdosta, mutta tämän työn puitteissa suurimmat säästöt löydettiin valaistuksesta. Etenkin LED-tekniikan kehittyminen on muuttamassa valaistuksen tulevaisuutta. Yksittäisten kohteiden suurimmat säästömahdollisuudet olivat vanhojen öljylämmitysten muuttamisessa maa- ja kaukolämpöön. Myös ilmanvaihdosta löytyi hyvin merkittävä potentiaali useassa kohteessa. Mynämäellä säästöpotentiaalia löytyi kaikkiaan noin 17 % kunnan energialaskusta. Padasjoella ja Kuhmoisissa vastaava luku oli noin 12–13 % kummassakin. Työn laajentaminen muihin kuntiin ei pääosin ole suoraviivaista, koska kuntien rakennuskanta poikkeaa toisistaan ja lisäksi kaikki rakennukset ovat yksilöllisiä. Työ pystyi kuitenkin tuottamaan kohdekunnissa erilaista havaintoaineistoa ja toimenpide-ehdotuksia, jotka toimivat muissa kunnissa herättelijöinä, ideoiden antajina ja tarkistuslistana siihen, miten asiat on hoidettu ja minkälaisiin toimenpiteisiin tulisi ryhtyä.

Helsingin kaupungin tilakeskuksen kiinteistökannan energiatehokkuusnäkökohtien toteutumisen kehittäminen investointihankkeissa

Työssä tutkitaan Helsingin kaupungin tilakeskuksen kiinteistöjen energiatehokkuusnäkö-kohtien toteutumista ja niiden kehittämistä. Työn tavoite on tunnistaa kiinteistöjen energia-tehokkuuskriteeristö, jonka avulla energiatehokkuus voidaan ottaa järjestelmällisesti ja yh-denmukaisesti huomioon tilakeskuksen investointihankkeissa. Kriteerit tunnistetaan tila-keskuksen henkilöstön ja yhteistyökumppaneiden haastattelujen sekä lähdekirjallisuuden avulla. Tutkimus osoittaa, että kriteeristössä on huomioitava myös hankkeiden vastuurajat, sillä hiljattain tehdyn organisaatiomuutoksen vuoksi vastuurajoissa on epäselvyyttä, mikä vai-kuttaa haitallisesti tilakeskuksen toiminnan ja etenkin energiatehokkuuden kehittämiseen. Työssä esiteltyä kriteeristöä täytyy pyrkiä käyttämään tilakeskuksen hankkeiden osana jat-kossa. Työssä esitetään tilakeskuksen kannalta merkittävät kriteerit.

Kriteeristö energiatehokkuuden toteutumiseksi kaupungin julkisissa rakennushankkeissa

Työssä esitetään kriteeristö tehostamaan energiatehokkuuden toteutumista kaupungin julkisissa rakennushankkeissa. Kriteeristön tarkoituksena on edistää julkisen uudisrakennushankkeen energiatehokkuutta, ottaen huomioon hankkeen kokonaistaloudellisuus. Energiatehokkuutta ja kokonaistaloudellisuutta kunnallisessa rakentamisessa stimuloivat mm. kansainvälisten ja kansallisten sopimusten energiansäästötavoitteet, sekä kuntien tiukka budjettitilanne. Jotta kokonaistaloudellisuustavoitteet täyttyisivät, työssä käytettiin hyväksi elinkaariajattelutapaa. Työssä selvitettiin kirjallisuuden ja ammattilaisten haastattelujen tarjoaman tiedon pohjalta, mitkä näkökohdat vaikuttavat julkisen palvelurakennuksen energiatehokkuuteen sen elinkaaren eri vaiheissa. Hankitun tiedon avulla luotiin kaupungin rakennusinvestointien hankinnasta vastaavien tahojen käyttöön tarkoitettu kriteeristö, joka auttaa tunnistamaan ja valitsemaan energiatehokkuuden ja kokonaistaloudellisuuden kannalta parhaimmat hankkeen toteutustavat. Jatkotoimenpiteenä työssä laadittua kriteeristöä tullaan kehittämään edelleen case-kohteista saatavien kokemusten perusteella. Tutkimus osoitti, että uudisrakentamisen energiataloudellisuuden lisäksi on panostettava energiataloudelliseen korjausrakentamiseen, koska olemassa oleva rakennuskanta muodostaa merkittävän osan kaupungin energiankulutuksesta.

Lämmöntuotannon energiatehokkuuden parantaminen Sotek-säätiön rakennuksissa

Diplomityössä tarkastellaan lämmöntuotannon energiatehokkuuden parantamista neljässä Sotek- säätiön rakennuksessa. Työssä oli tarkoitus selvittää, minkälainen lämmitysjärjestelmä on juuri kyseiseen kiinteistöön järkevin ja investointikustannuksiltaan kannattava. Työssä käydään läpi polttoaineita, lämmöntuotanto- ja lämmönjakotapoja, sekä mietitään kannattaako rakennuksia lisäeristää. Työssä verrataan vanhojen järjestelmien hiilidioksidipäästöjä valittujen uusien järjestelmien hiilidioksidipäästöihin. Kiinteistöjen lämmitys tuottaa Suomessa noin 30 % kaikista hiilidioksidipäästöistä. Se on siis merkittävä alue, josta päästöjä voitaisiin vähentää. Tehtävänä oli laskea kaikille kiinteistöille tarkat lämmitystarpeet ja lämmitystehontarpeet käyttäen apuna Suomen rakennusmääräyskokoelmaa. Työn perusteella lämmöntuotannon energiatehokkuuden parantaminen kohteissa on järkevää ja taloudellisesti kannattavaa muuttamalla lämmöntuotanto pääosin lämpöpumpuille. Täystehoiset järjestelmät eivät tulleet investoinnillisesti kannattavaksi, eikä se ilmalämpöpumpuissa ollut edes mahdollista. Tulosten perusteella lämmitysenergian kustannuksia saatiin vähennettyä parhaiten mitoittamalla kohteisiin osatehoiset lämpöpumput. Lisälämmöneristäminen kohteissa ei taloudellisesti tullut kannattavaksi, vaikka lämmitystarve väheni. Lämmöntuotannon hiilidioksidipäästöt vähenisivät kohteissa keskimäärin noin 50 %.

Konsernistrategiasta johdetun kiinteistöstrategian toimeenpanosuunnitelma

Kiinteistöosasto on yksi liiketoimintaa tukeva toiminto ja osaston strategia on johdettu pääosin konsernin strategiasta. Kiinteistöjen osuus Pirkanmaan Osuuskaupan tasearvosta on kuitenkin niin merkittävä, että kiinteistöstrategiassa on myös omia erityispiirteitä kuten kiinteistöjen salkutus. Strategiassa keskitytään tukemaan osuuskaupan omaa liiketoimintaa ja kaikki toimet tähtäävät loppuasiakkaan parempaan tyytyväisyyteen. Toimeenpanosuunnitelmassa on suuri rooli yhdessä tekemisellä ja kirjoittaja uskoo vahvasti sitoutumisen muutokseen muodostuvan asioiden keskustelemisen ja muutoksen merkityksen ymmärtämisen kautta. Tutkielman teoriaosuudessa käydään läpi kiinteistöstrategian teorioita, päästrategian ja tukitoimintostrategian suhdetta ja teorioita strategian toimeenpanosta. Prosessi eteni koko kiinteistöosaston henkilökunnan muutamasta yhteisestä päivästä ja päättyi kiinteistöstrategian toimeenpanosuunnitelmaan. Kaksi suurinta tekijää strategian toimeenpanon onnistumisessa ovat viestintä ja johtaminen. Yhteisten keskustelujen ansiosta saamme paremman lopputuloksen ja koko kiinteistöosaston henkilöstö on sitoutunut uuteen kiinteistöstrategiaan.

Development of internet-based value added services in housing estate business in Russia

Value added services are becoming increasingly popular as they increase the perceived value of the core product and can be a strong method of attracting customers and motivating them to make a choice. The purpose of this research is to develop internet-based value added services for housing estate business in Russia. The research is a case study of Russian housing estate market utilising a triangulation of methods for better results. For the qualitative data analysis, 7 interviews with heads of regional departments of construction companies from different regions of Russia were conducted. For the quantitative data analysis, a survey of 128 inhabitants of Saint-Petersburg housing estates was held. Factor analysis and descriptive statistics including cross-tabulations and chi-square tests for significance were used to analyse the results. In this study, a list 19 value added services that can be provided through online platforms in housing estate market was developed. These services fall into three big groups: social networking services, compulsory and additional services. Additionally, the question of monetisation of online platforms in housing estate market was discussed and three business models were suggested.

Niagara Lodges of the Loyal Orange Association of British America

The Loyal Orange Association of British America is a Protestant fraternal society. The Loyal Orange Association originated in Ulster, Ireland during the late eighteenth century. Its purpose was to promote Protestant rights and privileges. The association was exclusively Protestant, fraternal, democratic, and benevolent. Orange principles were brought to Upper Canada by Protestant Irish settlers after 1815. The first Canadian Orange Lodge was formally established in Brockville, Leeds County, 1830. By the late 19th and early 20th century, the Loyal Orange Association of British North America had gained considerable popularity and political influence. Many prominent politicians, including several prime ministers, were members. Orangemen were particularly concerned with issues such as separate school funding, language rights, immigration, religious freedom and conscription. Further, they demanded the execution of Louis Riel and opposed the Jesuits Estates settlement. Administrative sketch courtesy Archives of Ontario.

Second Welland Canal - Book 1, Survey Map 6 - Through Grantham and Louth Townships

Survey map of the Second Welland Canal created by the Welland Canal Company showing the area between the Townships of Grantham and Louth. Identified structures associated with the Canal include the floating tow path. The surveyors' measurements and notes can be seen in red and black ink and pencil. Features of the First Welland Canal are noted in red ink and include the old towing path, and the original bed of the Twelve Mile Creek. Local area landmarks are also identified and include streets and roads (ex. New Road, 1st Concession Road, and an unnamed road in the top right corner), an unnamed bridge along New Road, J. Martindale's House, an Old Saw Mill, Richardsons Creek, Georges Point, and an oak tree at Georges Point. Properties and property owners of note are: Concession 2 Lot 23 and Concession 3 Lot 23 in the Grantham Township, Concession 2 Lots 1 and 2, and Concession 3 Lots 1 and 2 in the Louth Township, Peter Weaver, J. Martindale, and John Bonner. A property belonging to the Board of Works is outlined in red at Georges Point.

Last Will and Testament of David Brooks, 1822

David Brooks was the acting quarterman of shipwrights in his Majesty’s Dock Yard in Portsmouth. He resided at Ridge Street Halfway Houses in Portsea. He was married to Sally Brooks, who was the daughter of Will Thomas Baker of Kent County. Mr. Baker died on May 11, 1811. David and Sally had 5 children: David, Charles, Thomas, Sarah Ann and Hannah Baker. Mr. Brooks bequeathed all his possessions to his wife Sally. After his wife’s death he wanted his belongings and land to be divided equally between all of his children when they reached the age of 21. He names his wife Sally, and his brother, Isaac Brooks as executors of the will.

Photograph - Business Niagara Magazine 'The Journey into the Entrepreneurial Mind' Photo Shoot

A photograph for Business Niagara Magazine, featuring (from left to right) : John Howard, Vineland Estates Winery; William Lenko, Daniel Lenko Estate Winery; Gene Luczkiw, The Institute for Enterprise Education; Donald Ziraldo, Inniskillin Wines; Paul Speck, Henry of Pelham Family Estate; Joseph Pohorly, Joseph's Estate Wines. The photograph is dated Monday, January 19, 2004 and has a handwritten message that reads: "Donald. Thanks for making the industry what it is today! Cheers Gene"

A roll of non-commissioned Officers, Drummers, & Private men enlisted for the first Battalion of the King’s Royal Regiment of New York, 1781 [photocopy]

The King’s Royal Regiment of New York was a Loyalist regiment that served on the Canadian frontier during the American Revolutionary War. The regiment was commanded by Sir John Johnson, who recruited members from the settlers on his estates in the Mohawk Valley. After the War, the two battalions of the regiment were disbanded. The First Battalion settled on the north shore of the St. Lawrence, while the Second Battalion settled by the Bay of Quinte.