Endogeneous matching in university-industry collaboration: Theory and empirical evidence from the UK

We develop a two-sided matching model to analyze collaboration between heterogeneousacademics and firms. We predict a positive assortative matching in terms of both scientificability and affinity for type of research, but negative assortative in terms of ability on one sideand affinity in the other. In addition, the most able and most applied academics and the mostable and most basic firms shall collaborate rather than stay independent. Our predictionsreceive strong support from the analysis of the teams of academics and firms that proposeresearch projects to the UK's Engineering and Physical Sciences Research Council.

Kann man auf die ostseefinnisch-permische Gleichsetzung fi. joukko wotj. l'uk, juk syrj. juk verzichten?

Abstract

The many uses of regulatory impact assessment: A meta-analysis of EU and UK cases

Research on regulation has crossed paths with the literature on policy instruments, showing that regulatory policy instruments contain cognitive and normative beliefs about policy. Thus, their usage stacks the deck in favor of one type of actor or one type of regulatory solution. In this article, we challenge the assumption that there is a predetermined relationship between ideas, regulatory policy instruments, and outcomes. We argue that different combinations of conditions lead to different outcomes, depending on how actors use the instrument. Empirically, we analyze 31 EU and UK case studies of regulatory impact assessment (RIA) - a regulatory policy instrument that has been pivotal in the so-called better regulation movement. We distinguish four main usages of RIA, that is, political, instrumental, communicative, and perfunctory. We find that in our sample instrumental usage is not so rare and that the contrast between communicative and political usages is less stark than is commonly thought. In terms of policy recommendations, our analysis suggests that there may be different paths to desirable outcomes. Policymakers should therefore explore different combinations of conditions leading to the usages they deem desirable rather than arguing for a fixed menu of variables.

Reservoir compensation releases : impact on the macroinvertebrate community of the Derwent River, Northumberland, UK-A longitudinal

River regulation for the purposes of public water supply causes the flow regime downstream of a dam to change. Traditionally, in the UK, such regulation was accompanied by requirements for reservoir releases to compensate downstream water users (e.g. industry) for the loss of natural flow (compensation flows). In this article, we compare a unique pre-impoundment macroinvertebrate data set for a regulated upland river with survey data post-impoundment. This allows a longitudinal assessment of the response of the system to regulation. The Derwent River, Northumberland, was impounded in 1966. Impacts on the hydrological regime were quantified by comparing long-term hydrographs, flow duration curves, flow ranges and flashiness indices for the pre-impoundment and post-impoundment periods. The comparison of changes in macroinvertebrate richness and diversity post-impoundment showed that the change in flow regime has had limited effect on the ecological community structure. The flow regime of the Derwent River has become less flashy with fewer extreme events, and the richness and the diversity of macroinvertebrates have, in some cases, increased and at worst have not deteriorated. We suggest that this reflects the strict compensation regime, which has guaranteed minimum flows at all times. Copyright (c) 2012 John Wiley & Sons, Ltd.

The relationship between Lamb weather types and long-term changes in flood frequency, River Eden, UK

Research has found that both flood magnitude and frequency in the UK may have increased over the last five decades. However, evaluating whether or not this is a systematic trend is difficult because of the lack of longer records. Here we compile and consider an extreme flood record that extends back to 1770. Since 1770, there have been 137 recorded extreme floods. However, over this period, there is not a unidirectional trend of rising extreme flood risk over time. Instead, there are clear flood-rich and flood-poor periods. Three main flood-rich periods were identified: 18731904, 19231933, and 1994 onwards. To provide a first analysis of what is driving these periods, and given the paucity of more sophisticated datasets that extend back to the 18th century, objective Lamb weather types were used. Of the 27 objective Lamb weather types, only 11 could be associated with the extreme floods during the gauged period, and only 5 of these accounted for > 80% of recorded extreme floods The importance of these five weather types over a longer timescale for flood risk in Carlisle was assessed, through calculating the proportion of each hydrological year classified as being associated with these flood-generating weather types. Two periods clearly had more than the average proportions of the year classified as one of the flood causing weather types; 19001940 and 19832007; and these two periods both contained flood-rich hydrological records. Thus, the analysis suggests that systematic organisation of the North Atlantic climate system may be manifest as periods of elevated and reduced flood risk, an observation that has major implications for analyses that assume that climatic drivers of flood risk can be either statistically stationary or are following a simple trend. Copyright (c) 2011 Royal Meteorological Society

Deregulation of Railroads and Future Development Scenarios in Europe - Literature Analysis of Privatization Process Taken Place in US, UK and Sweden

Euroopan unionissa päätettiin jo yli vuosikymmen sitten, että rautatieliiketoiminta vapautetaan kilpailulle. Iso-Britanniasta olimäärä tulla esimerkkivaltio tämän prosessin käyttöönotossa. Pääideana oli säännöstelyn keventäminen, jolloin omistuspohja toimialalla laajenee ja rautateiden infrastruktuuri sekä toiminta parantuvat. Infrastruktuuri on määrä olla yhden organisaation hallinnassa ja raiteiden käyttöoikeus on kaikilla lupaehdot täyttävillä operaattoreilla, jotka kilpailevat keskenään matkustajista ja tavararahdeista. Kuitenkin Yhdysvalloissa ja eräissä Latinalaisen Amerikan maissa kilpailu on vapautettu siten, että rautatieyritys omistaa raideinfrastruktuurin, junat, tavarankuljetus- sekä matkustajavaunut. Iso-Britannian yksityistämistä pidettiin aluksi isonaepäonnistumisena: nopealla aikataululla sovellettiin jäykkiä transaktioperusteisia ulkoistamisstrategioita infrastruktuurin kunnossapitoon, jotka lopulta johtivat junien jatkuviin myöhästymisiin ja muutamaan tuhoisaan onnettomuuteen. Liiketoiminnallisessa mielessäkään ei oikein onnistuttu: infrastruktuurista vastaava yritys jouduttiin listaamaan pois Lontoon pörssistä, ja hallituksen oli pakko luoda tukipaketti pahasti velkaantuneen, vain marginaalisien investointien kohteena olleen yrityksen toimintaa varten (vaikka kapasiteettitarvetta oli markkinoilla). Myös rautatieoperaattorit olivat taloudellisessa ahdingossa ja vain määrätietoisten hallituksen laatimien pelastuspakettien avulla ala nousi syvimmästä kriisistään. Tästä huolimatta näiden negatiivisten sivuvaikutusten ohella koko ala pystyi kasvattamaan kysyntää, niin matkustaja- kuin rahtiliikenteenkin osalta. Vähenevän kysynnän trendi, joka alkoi 1970-luvulla, otti käännöksen parempaan. Toinen eurooppalaismaa, jolla on pitkät kokemukset yksityistämisestä, on Ruotsi. Tämä maatapaus on melko konservatiivinen verrattuna tilanteeseen edellisessä; vain rajattu määrä reittejä on avattu kilpailulle ja sopimukset tehdään kerralla pitkäksi aikaa eteenpäin. Ruotsin säännöstelyn purku osoittautui menestykseksi, koska tuottavuus onollut vakaassa kasvussa ja rautateiden markkinaosuus erityisesti matkustajapuolella on noussut merkittävästi, verrattuna muihin kuljetusmuotoihin. Kuitenkin kilpailua on käytännössä vähän tässä maassa ja parempiatuloksia on lupa odottaa, kun vain säännöstelyn purkaminen jatkuu. Viimeinen tutkimuksemme kohteena oleva maa on Yhdysvallat, joka alistutti rautatiet kilpailulle jo 1980-luvun alussa, käyttäen jo edellä mainittua vertikaalista integraatiota; tämä valinta on taas johtanut hyvin erilaisiin tuloksiin. Vaihtoehtoinen rakenteellinen uudistustapa on suosinut rahtivirtoja matkustajiin nähden, ja lopputuloksena tämä tapaus synnytti yrityksiä huolehtimaan toista näistä kahdesta pääasiakasryhmästä. Viimeaikaiset tulokset tästä yksityistämisprosessista ovat olleet hyviä: jäljellejääneiden yritysten voitot ovat kasvaneet, osinkoja ollaan kyetty jakamaan ja osakkeiden arvostus on noussut. Tässä tutkimusraportissa yritämme kolmen maatapauksen kautta esittää, miten yksityistämisprosessi tulee vaikuttamaan Euroopassa, kun kilpailu rautateillä vapautuu. Me käymmeläpi, mikä näistä kolmesta maaesimerkistä on kaikkein todennäköisin jaesitämme ehdotuksia siihen, miten valtiot voisivat välttää ei-haluttuja sivuvaikutuksia. Kolme maaesimerkkiä, ja lopuksi esitetty lyhyt tilastollinen analyysi osoittavat, että rautateillä on tulevaisuuden potentiaalia Euroopassa, ja kilpailun vapauttaminen on avain tämän potentiaalin realisointiin.

Health Migration Policies and Ethical Controversies: the Case of African Nurses in the UK

The United Kingdom (UK) for last few decades has been faced with a growing need for health personnel and has therefore attracted professionals, particularly overseas nurses. The country has been characterised by a historical migration policy favourable to the recruitment of foreign health staff. However, in the context of deep shortage and high level of diseases and health system weakness, the international health professional recruitment from Sub Saharan Africa has created unprecedented ethical controversies which have pushed the UK to the centre of discussions because of its liberal policies towards international recruitment that have been considered as aggressive. While the 'brain drain' controversy is well known, less attention has been devoted to the specific international health migration controversy and the pivotal role of the UK in the diffusion of ethical code of practice. Using mainly the perspective of the policy analysis of controversy (Roe 1994) and the analysis of discourses (de Haas 2008), our paper comes back respectively to the nature of the controversy and the pivotal role of the UK. It also analyses how the implementation of UK ethical policies - Code of Practice, banned countries list of recruitment, restrictive immigration policies - have been considered as inefficient and unethical in their contents and their targets.