Variants of transcription factor 7-like 2 (TCF7L2) gene and incident glucose intolerance in Japanese-Brazilians

Common variants of the transcription factor 7-like 2 (TCF7L2) gene have been found to be associated with type 2 diabetes in different ethnic groups. The Japanese-Brazilian population has one of the highest prevalence rates of diabetes. Therefore, the aim of the present study was to assess whether two single-nucleotide polymorphisms (SNPs) of TCF7L2, rs7903146 and rs12255372, could predict the development of glucose intolerance in Japanese-Brazilians. In a population-based 7-year prospective study, we genotyped 222 individuals (72 males and 150 females, aged 56.2 ± 10.5 years) with normal glucose tolerance at baseline. In the study population, we found that the minor allele frequency was 0.05 for SNP rs7903146 and 0.03 for SNP rs12255372. No significant allele or genotype association with glucose intolerance incidence was found for either SNP. Haplotypes were constructed with these two SNPs and three haplotypes were defined: CG (frequency: 0.94), TT (frequency = 0.027) and TG (frequency = 0.026). None of the haplotypes provided evidence for association with the incidence of glucose intolerance. Despite no associations between incidence of glucose intolerance and SNPs of the TCF7L2 gene in Japanese-Brazilians, we found that carriers of the CT genotype for rs7903146 had significantly lower insulin levels 2 h after a 75-g glucose load than carriers of the CC genotype. In conclusion, in Japanese-Brazilians, a population with a high prevalence of type 2 diabetes, common TCF7L2 variants did not make major contributions to the incidence of glucose tolerance abnormalities.

Änkytyksen tilannekohtainen vaihtelu 6- ja 7-vuotiailla lapsilla

Tämän tutkielman tavoitteena oli kartoittaa, minkälaisia sujumattomuuksia 6- ja 7-vuotiaiden suomenkielisten änkyttävien lasten puheessa esiintyy. Sujumattomuuksista tarkasteltiin niiden tyyppiä, määrää sekä kestoa. Koehenkilöiden puheessa esiintyvien sujumattomuuksien kartoittamisen lisäksi tutkielmassa pyrittiin selvittämään, esiintyykö koehenkilöiden puheessa tilannekohtaista vaihtelua kahden tutkittavan puhetilanteen välillä. Tutkittavat puhetilanteet olivat henkilökohtaiseen kertomukseen kuuluva vapaamuotoinen keskustelu, sekä fiktiiviseen kerrontaan kuuluva kuvasta kerronta. Tutkimuksessa käytettiin Eira Jansson-Verkasalon vuosina 2012 - 2013 keräämää aineistoa. Tutkimusaineisto koostui seitsemästä yksikielisesti suomenkielisestä, änkyttävästä 6- ja 7-vuotiaasta pojasta. Aineiston analysointi perustui ortografiseen litterointiin sekä Praat- tietokoneohjelman avulla tehtävään akustiseen analyysiin. Tutkielman avulla saatiin rakennettua tarkka kuva siitä, minkälaisia sujumattomuuksia tutkittavien 6- ja 7-vuotiaiden puheessa esiintyy. Lisäksi tutkielman tulokset osoittivat, että kaikkien koehenkilöiden änkytyksessä esiintyi tilannekohtaista vaihtelua tutkittavien puhetilanteiden välillä. Tutkitut puhetilanteet erosivat toisistaan sekä sujumattomuuksien tyyppien, määrien että kestojen osalta. Koehenkilöiden puhe oli tutkielman tulosten mukaan sujumattomampaa henkilökohtaisen kertomuksen puhetilanteissa. Tutkielman tulokset antoivat alustavaa tietoa suomenkielisten 6- ja 7- vuotiaiden änkyttävien lasten puheessa esiintyvistä sujumattomuuksista, sekä änkytyksen tilannekohtaisesta vaihtelusta. Tutkielman tulokset ovat pienen koehenkilömäärän vuoksi kuitenkin pelkästään suuntaa antavia. Tutkimusta tarvitaan siis lisää, jotta saadaan luotua tarkka kuva suomenkielisten änkyttävien lasten puheessa esiintyvistä sujumattomuuksista sekä änkytyksen tilannekohtaisesta vaihtelusta.

L'Action universitaire – vol. 7, no 2, oct. 1940

Pour toute demande de reproduction de contenu se trouvant dans cette publication, communiquer avec l’Association des diplômés de l’UdeM.

L'Action universitaire – vol. 6, no 7, mars 1940

Pour toute demande de reproduction de contenu se trouvant dans cette publication, communiquer avec l’Association des diplômés de l’UdeM.

Comparación del balance efectivo entre niños escolares de 6 y 7 años de zonas urbanas y rurales de la Calera, Cundinamarca 2009

El 80% de las personas en el mundo con algún grado de discapacidad se encuentra en países con bajos recursos (Organización Mundial de la Salud). El balance efectivo es un elemento del movimiento, importante en la evaluación de niños en edad escolar, ya que predice la habilidad para funcionar de forma segura e independiente en diferentes ambientes. Se obtiene finalmente entre otros con la interacción del niño y su entorno. Objetivo general: determinar la prevalencia de alteraciones del balance en niños de 6 y 7 años del municipio de la Calera, comparando entre aquellos de zonas urbanas y rurales y por otras características demográficas. Metodología: estudio del tipo Cross-Sectional. Se evaluó niños y niñas de instituciones educativas de zonas urbanas y rurales del municipio de la Calera aplicando la Escala de Berg modificada y se indagó por variables sociodemográficas; se analizó la información en SPSS 16.0 con análisis de frecuencias, y la presencia de una probable relación entre las variables estudiadas y alteraciones en la escala, mediante la construcción de modelos de regresión logístical. La razón de disparidad (OR) fue la medida de estimación de fuerza de asociación. Resultados: la prevalencia de alteraciones del Balance fue 4.1% en la muestra. La probabilidad de tener un puntaje anormal con esta escala en niños de 6-7 años del municipio de la Calera, si el lugar de residencia habitual es la zona urbana es 4 veces la de los niños que tienen como lugar de residencia habitual la zona rural (IC 95% 1.65-6.35).

Nova et Vetera: Edición 6, febrero 24 - marzo 2 de 2014

INVERSIÓN EN BECAS DE EXCELENCIA ACADÉMICA – ARCHIVO REVISTA UNIVERSIDAD DEL ROSARIO – REGLAMENTACIÓN DE SEGUNDA Y TERCERA LENGUA – DANZA, CREATIVIDAD Y DISCAPACIDAD – HARVARD NATIONAL MODEL OF UNITED NATIONS – VICERRECTOR UNIVERSIDAD CATÓLICA BRASILIA – OBSERVATORIO DE VENEZUELA – CRISIS VENEZUELA – ESPECIALIZACIÓN EN GERENCIA DE NEGOCIOS INTERNACIONALES – CENTRO DE CONCILIACIÓN, CERTIFICADO ICONTEC – ALEXANDER TORRENEGRA, EL SOFÁ

Educación artística y desarrollo musical en niños de 6 y 7 años.

Resumen tomado de la revista