Artérite de Horton: recommandations Lausannoises de prise en charge [Giant cell arteritis: guidelines of the University Hospital of Lausanne].

Giant cell arteritis (GCA) is a subacute/chronic vasculitis and represents the most common form of systemic vasculitis in people over the age of 50 years. The absence of clear and specific diagnostic criteria with the highly variable clinical presentation is a diagnostic challenge requesting a multidisciplinary approach. Yet, GCA is an emergency and the treatment must be initiated very rapidly due to the risk of blindness. This article presents a review of GCA as well as the diagnostic and therapeutic institutional guidelines of the University Hospital of Lausanne.

Swiss DRGs : patient heterogeneity and hospital payments

In this paper, we analyze the prospective method of paying hospitals when the within-DRG variance is high. To avoid patients dumping, an outlier payment system is implemented. In the APDRG Swiss System, it consists in a mixture of fully prospective payments for low costs patients and partially cost-based system for high cost patients. We show how the optimal policy depends on the degree to which hospitals take patients' interest into account. A fixed-price policy is optimal when the hospital is sufficiently benevolent. When the hospital is weakly benevolent, a mixed policy solving a trade-off between rent extraction, efficiency and dumping deterrence must be preferred. Following Mougeot and Naegelen (2008), we show how the optimal combination of fixed price and partially costbased payment depends on the degree of benevolence of the hospital, the social cost of public funds and the distribution of patients severity. [Authors]

Outpatient prescription writing quality in a paediatric general hospital

Introduction The writing of prescriptions is an important aspect of medical practice. Since 2006, the Swiss authorities have decided to impose incentives to prescribe generic drugs. The objectives of this study were 1) to determine the evolution of the outpatient prescription practice in our paediatric university hospital during 2 periods separated by 5 years; 2) to assess the writing quality of outpatient prescriptions during the same period.Materials & Methods Design: Copies of prescriptions written by physicians were collected twice from community pharmacies in the region of our hospital for a 2-month period in 2005 and 2010. They were analysed according to standard criteria regarding both formal and pharmaceutical aspects. Drug prescriptions were classified as a) complete when all criteria for safety were fulfilled, b) ambiguous when there was a danger of a dispensing error because of one or more missing criteria, or c) containing an error.Setting: Paediatric university hospital.Main outcome measures: Proportion of generic drugs; outpatient prescription writing quality.Results: A total of 651 handwritten prescriptions were reviewed in 2005 and 693 in 2010. They contained 1570 drug prescriptions in 2005 (2.4 ± 1.2 drugs per patient) and 1462 in 2010 (2.1 ± 1.1). The most common drugs were paracetamol, ibuprofen, and sodium chloride. A higher proportion of drugs were prescribed as generic names or generics in 2010. Formal data regarding the physicians and the patients were almost complete, except for the patients' weight. Of the drug prescriptions, 48.5% were incomplete, 11.3% were ambiguous, and 3.0% contained an error in 2005. These proportions rose to 64.2%, 15.5% and 7.4% in 2010, respectively.Discussions, Conclusion This study showed that physicians' prescriptions comprised numerous omissions and errors with minimal potential for harm. Computerized prescription coupled with advanced decision support is eagerly awaited.Disclosure of Interest None Declared

Examination of the Iowa Medical Assistance Disproportionate Share Hospital Payments Program and the accompanying schedule identified as Schedule 1 for the Iowa Department of Human Services for the year ended June 30, 2010

Examination of the Iowa Medical Assistance Disproportionate Share Hospital Payments Program and the accompanying schedule identified as Schedule 1 for the Iowa Department of Human Services for the year ended June 30, 2010

Infective Endocarditis in a Finnish Teaching Hospital. 25 Years of Experience of Adult Patients

Infektiivinen endokardiitti yliopistollisessa keskussairaalassa vuosina 1980-2004 hoidetuilla aikuispotilailla Tausta: Infektiivinen endokardiitti on edelleen vakava sairaus. Huolimatta siitä, että taudin diagnostiikka ja hoito ovat kehittyneet, siihen liittyy edelleen merkittävää sairastuvuutta ja kuolleisuutta. Endokardiitin taudinkuvassa on viime vuosina tapahtunut muutoksia monissa maissa. Tavoitteet: Tutkia endokardiitin kliinista kuvaa ja ennustetta suomalaisessa yliopistosairaalassa vuosina 1980-2004 endokardiitin vuoksi hoidetuilla aikuispotilailla. Aineisto: Osatyössä I endokardiitin todennäköisyyttä analysoitiin 222:lla vuosina 1980-1995 endokardiittiepäilyn vuoksi hoidetulla potilaalla käyttäen apuna sekä Duken että von Reyn diagnostisia kriteereitä. Osatyössä II tutkittiin endokardiittiin liittyviä neurologisia komplikaatioita 218 varmassa tai mahdollisessa endokardiittiepisodissa. Osatyössä III tutkittiin seerumin C-reaktiivisen proteiinin (CRP) käyttökelpoisuutta hoitovasteen arvioinnissa 134:ssä varmaksi luokitellussa endokardiittiepisodissa. Osatyössä IV tutkittiin yleisbakteeri-PCRmenetelmän käyttökelpoisuutta etiologisessa diagnostiikassa 56:lla endokardiittiepäilyn vuoksi leikatulla potilaalla. Osatöissä V ja VI analysoitiin kaikki vuosina 1980-2004 hoidetut 303 endokardiittipotilasta lyhytaikais- ja 1-vuotisennusteen suhteen sekä tutkittiin endokardiitin taudinkuvassa tapahtuneita muutoksia sairaalassamme. Tulokset: Duken kriteerit osoittautuivat von Reyn kriteereitä herkemmiksi endokardiitin diagnostiikassa: 243 tutkitusta episodista 114 luokiteltiin varmoiksi endokardiiteiksi Duken kriteereillä, kun vastaavasti ainoastaan 64 luoteltiin varmoiksi von Reyn kriteereillä (p<0.001). Lisäksi peräti 115 episodissa endokardiitin diagnoosi hylättiin von Reyn kriteereillä, kun diagnoosi hylättiin Duken kriteereillä ainoastaan 37 episodissa (p<0.001). Neurologinen komplikaatio ilmeni ennen mikrobilääkehoidon aloittamista 76 %:ssa episodeja ollen ensimmäinen oire 47 %:ssa. Kuolema oli merkitsevästi yhteydessä neurologisiin komplikaatioihin. Hoitovastetta seurattaessa seerumin CRP:n lasku oli merkitsevästi nopeampaa komplikaatioitta toipuvilla potilailla kuin niillä, joille kehittyi komplikaatioita tai jotka menehtyivät tautiinsa. PCR-tutkimus poistetusta läpästä antoi ainoana menetelmänä etiologisen diagnoosin neljässä tapauksessa (2 stafylokokkilajia, 1 Streptococcus bovis,1 Bartonella quintana), joissa kaikissa mikrobilääkehoito oli ollut käytössä ennen näytteiden ottamista. Koko aineistossa kahden läpän infektio tai neurologisten komplikaatioiden, perifeeristen embolioiden tai sydämen vajaatoiminnan kehittyminen ennustivat sekä sairaalakuolleisuutta että 1-vuotiskuolleisuutta, kun taas ≥65 vuoden ikä ja sydämen ultraäänitutkimuksessa todettu vegetaatio tai Duken luokittelun mukainen pääkriteeri ennustivat kuolemaa vuoden sisällä. Korkea CRP-taso sairaalaan tullessa ennusti sekä sairaalakuolleisuutta että 1-vuotiskuolleisuutta. Huumeiden käyttäjien endokardiitit lisääntyivät tutkimusaikana merkitsevästi (p<0.001). Päätelmät: Tässä työssä vahvistetaan Duken kriteerien käyttökelpoisuus endokardiitin diagnostiikassa. Lisäksi vahvistui käsitys, että nopea diagnoosi ja mikrobilääkehoidon aloittaminen ovat parhaat keinot ehkäistä neurologisia komplikaatioita ja parantaa endokardiittipotilaiden ennustetta. CRP:n normalisoituminen on endokardiittipotilailla hyvän ennusteen merkki. Suoraan läppäkudoksesta tehty PCR-tutkimus on hyödyllinen, kun taudin aiheuttaja on kasvuominaisuuksiltaan vaativa tai potilas on saanut mikrobilääkehoitoa ennen viljelynäytteiden ottamista. Muutamat aiemmissa tutkimuksissa todetut huonon ennusteen merkit ennustavat huonoa ennustetta myös tämän tutkimuksen potilailla. Uutena löydöksenä ilmeni, että korkea CRP-arvo sairaalaan tullessa merkitsee sekä huonoa lyhyt- että pitkäaikaisennustetta. Huumeiden käyttäjien endokardiittien ilmaantuminen on tärkein epidemiologinen muutos 25 vuoden tutkimusaikana.

DRGs in hospital management.

One of the traditional tasks of district and hospital managers has been to attempt to explain variations in average length of stay, average cost per day and average cost per case, between different hospitals. The need for such explanations has become more acute as a result of the recent emphasis on 'performance indicators' as measures of the efficiency of hospitals. The task of explaining these differences has not been rendered easier by the lack of appropriate management information for this purpose.