Kaivattu perusteos historianopetuksen historiasta

Kirjallisuusarvostelu

Koulu ristiriitojen keskellä

Kirjallisuusarvostelu

Ainutlaatuinen arviointikulttuurimme

Kirjallisuusarvostelu

Eurooppalaisen opintosuoritusten siirtojärjestelmän (ECVET) kehittämistarpeet Euroopassa

Työssä tutkitaan toisen asteen ammatillisen koulutuksen Eurooppalaista opinto-suoritusten siirtojärjestelmää ECVET:iä. Päätavoitteena on löytää suurimmat jär-jestelmän kehityskohteet ja keinot siihen koko Euroopan tasolla. Kehityskohteet selvitetään asiantuntijoiden lähettämien kyselylomakkeiden perusteella sekä ana-lysoidaan keinot kehittää järjestelmää eteenpäin tulevaisuudessa. Suurimpia on-gelmia ovat maiden erilaiset lähtökohdat lähteä kehittämään ECVET:iä, koska jokaisella maalla on erilaiset ammattikoulutusjärjestelmät, tavat arvioida ja tun-nustaa oppimista. Tarvitaan yhtenäinen näkemys ja työkalut arvioida oppimista. Jokaisen maan tulisi myös ymmärtää ja kehittää Euroopan tutkintojen viitekehyk-set (EQF) samalle tasolle jotta ne olisivat vertailukelpoisia keskenään.

Opiskelijoiden yrittäjyysasenteet Raision seudun koulutuskuntayhtymässä

Yrittäjyyteen, yrittäjyyden lisäämiseen ja uusien yritysten perustamiseen liittyvä keskustelu on lisääntynyt yhteiskunnassa yleensä ja myös koulutuksen järjestäjien keskuudessa elinkeinoelämän muutosten johdosta. Oppilaitoksissa toteutettavan yrittäjyyskasvatuksen pyrkimyksenä on tarjota tietoja yrittäjyydestä ja kannustaa ja motivoida opiskelijoita yrittäjämäiseen toimintaan, jotta näihin elinkeinoelämän muutoksiin pystyttäisiin vastaamaan. Tutkimuksessa selvitetään ammatillisen toisen asteen aloittavien ja päättävien opiskelijoiden tämänhetkisiä asenteita ja suhtautumista yrittäjyyteen ja oppilaitoksen yrittäjyyskasvatuksen vaikutusta näihin, sekä kartoitetaan ja vertaillaan eri koulutusohjelmien yrittäjyysopetuksen määrää ja opiskelijoiden yrittäjäominaisuuksia ja käsityksiä yrittäjyydestä. Tutkimus on tehty Raision seudun koulutuskuntayhtymän kuuden eri koulutusohjelman opiskelijoille. Aloittavista opiskelijoista tutkimukseen osallistui 139 opiskelijaa ja päättävistä 100 opiskelijaa. Tutkimus on luonteeltaan kuvaileva poikkileikkaustutkimus, joka on tehty lomakekyselynä kaksivaiheisella ryväsotannalla. Ryppäät muodostuivat koulutuskuntayhtymän eri toimipisteistä ja koulutusohjelmista. Aineiston analyysi on tehty ristiintaulukoinnilla. Aloittavien lomakekysely toteutettiin marras-joulukuussa 2012 ja päättävien maaliskuussa 2013. Aloittavat ryhmät tunsivat saavansa yrittäjyysopintoja ja kannustusta yrittäjyyteen päättäviä enemmän. Aloittavista ryhmistä merkonomit ja päättävissä ryhmissä artesaanit tunsivat saavansa yrittäjyysopintoja eniten. Kaikista aloittavista opiskelijoista tulevaisuudessa uskoi toimivansa yrittäjänä vain 9,4 prosenttia ja päättävistä 11 prosenttia. Eniten yrittäjyysaikomuksia oli artesaaneilla ja automaatioasentajilla. Lähihoitajien kiinnostus yrittäjäksi ryhtymiseen oli vähäisintä. Kaikkien ryhmien opiskelijat katsoivat omaavansa yrittäjyydessä tarvittavia ominaisuuksia, ja koulutusohjelmien väliset erot olivat pieniä. Tärkeimmiksi yrittäjyyteen liitettäviksi ominaisuuksiksi vastaajat arvioivat aktiivisuuden, aloitekyvyn, menestymishalun ja myönteisen työasenteen. Oppilaitoksen katsottiin tekevän yhteistyötä yrittäjien kanssa ja työkulttuuria pidettiin yrittäjämäiseen toimintaan kannustavana. Koulutuksen voidaan katsoa kehittävän yrittäjäominaisuuksia ja antavan opiskelijoille uskoa yrittämiseen, mutta yrittäjyysopintojen määrää tulisi lisätä.

Venäläisten suuryritysten innovatiivisuus

Tämän kandidaatin työn tavoitteena on selvittää kuinka innovatiivisia venäläiset suuryritykset ovat kansainvälisellä tasolla mitattuna, ja miten se vaikuttaa niiden tulevaisuuden kilpailukykyyn globaaleilla markkinoilla. Lisäksi työssä tutkitaan yritysten organisaatiokulttuuria innovaatiostrategian ja sen johtamisen näkökulmasta, häiritsevien innovaatioiden aiheuttamia paineita uusien tulonansaintamallien luontiin sekä etuja ja haittoja, joita Venäjä antaa yritysten kansainvälistymiseen. Työssä tutkitaan kahdeksaa suurinta venäläistä yhtiötä, joiden tilinpäätöstiedoista on saatavilla tuotekehityskulut ja liikevaihto. Näitä lukuja verrataan kansainvälisellä tasolla muiden maiden yrityksiin ja analysoidaan sen pohjalta Venäjän tulevaisuuden näkymiä globaalissa kilpailussa. Venäläisten suuryritysten on kovan kansainvälisen kilpailun vuoksi laajennettava ansaintamahdollisuuksiaan. Pelkästään öljyn ja maakaasun tuottamaan hyvinvointiin ei voi ikuisesti tukeutua, sillä jo nyt on olemassa kilpailukykyisempiä vaihtoehtoja ja ratkaisuja. Suuryritysten tuotekehitysmenojen suhteellinen osuus liikevaihdosta on pienempi kuin Venäjän valtion ja kilpailijoiden keskiarvo. Lisäksi innovaatiokulttuurin puute, koulutuksen laadun heikentyminen sekä maassa vallitseva byrokratia estävät innovaatioiden tehokkaan kehittämisen ja hyödyntämisen.

E-oppiminen henkilöstön osaamisen kehittämisessä: haasteet, hyödyt ja mahdollisuudet muuttuvassa toimintaympäristössä

Tietoyhteiskunnan kehittyminen, tiivistyvä kilpailu sekä jatkuva muutoksen tila luovat osaamiseen ja kouluttamiseen liittyviä paineita yrityksiin. On varmistettava, että tarvittavat tiedot ja taidot ovat käytettävissä avainprosesseissa, ja henkilöstön osaaminen on jatkuvasti ajan tasalla. E-oppimista on esitetty keinoksi vastata osaamiseen ja koulutukseen liittyviin haasteisiin, mutta aiheeseen liittyvän liiketaloustieteellisen ja yrityselämää koskevan tutkimustiedon määrä on hyvin rajallinen. Tämän tutkimuksen tavoitteena on jäsentää e-oppimisilmiötä henkilöstön osaamisen kehittämisen näkökulmasta ja löytää vastauksia siihen, millaisia haasteita ja mahdollisuuksia e-oppiminen tuo henkilöstöään kehittäville yrityksille ja miten digitaalisia menetelmiä kannattaisi hyödyntää henkilöstön osaamisen kehittämisessä. Aihetta lähestytään kvalitatiivisesta näkökulmasta, sillä tutkimuksen kohteena on tuore ja teknologian sekä oppimiskäsitysten kehittymisen myötä muovautuva ilmiö. Tutkimusmetodina on käytetty puolistrukturoituja asiantuntijahaastatteluja, ja tutkimuksessa on korostunut koko tutkimusprosessin aikana aiemman tutkimuksen sekä empiirisen tiedon välinen vuoropuhelu. Tutkimuksessa havaittiin, että yritykset voivat saada e-oppimisesta tukea sekä laajan että suppeamman skaalan muutoksissa. E-oppiminen voi myös avustaa johtoa tarjoamalla monipuolisesti tietoa yrityksen osaamistilanteesta ja -tarpeista. E-oppiminen mahdollistaa myös oppimisen ja koulutuksen integroimisen paremmin osaksi työntekoa. Lisäksi e-oppiminen tarjoaa välineitä esimerkiksi yhteisölliseen tiedon tuottamiseen, yhdessä oppimiseen sekä työntekijöiden motivointiin ja sitouttamiseen. Sen myötä koulutuksien päivittäminen ja kehittäminen sekä koulutussisältöjen oikea-aikainen omaksuminen helpottuvat. E-oppimisen tarjoaminen mahdollisuuksien täysimääräinen hyödyntäminen edellyttää henkilöstöltä nykyistä suurempaa itseohjautuvuutta ja yrityksiltä tätä tukevia käytäntöjä. Työntekijöitä täytyy ottaa mukaan suunnitteluprosessiin, ja asenteisiin pitäisi pyrkiä vaikuttamaan yrityksen kaikilla tasoilla. E-oppimisen avulla on mahdollista luoda kilpailuetua, jota ei kuitenkaan saavuteta pelkästään yksittäisten kurssien tai järjestelmien avulla vaan rakentamalla kestäviä, strategiatasolla tiedostettuja toimintatapoja. Lisäksi toiminnan täytyy olla tavoitteellista, ja on kehitettävä monipuolisempia tapoja mitata e-oppimisen tehokkuutta ja e-oppimisinvestointien tuottoa.

Enabling Change in Universities: Enhancing Education for Sustainable Development with Tools for Quality Assurance

Enabling Change in Universities: Enhancing Education for Sustainable Development with Tools for Quality Assurance This thesis deals with enabling change in universities, more explicitly enhancing education for sustainable development with tools for quality assurance. Change management is a discipline within management that was developed in the 1980s because business changed from being predictable to unpredictable. The PEST mnemonic is a method to categorize factors enabling change; such as political, economic, socio-cultural and technological factors, which all affect higher education. A classification of a change, in either hard or soft, can help understanding the type of change that an organization is facing. Hard changes are more applied to problems that have clear objectives and indicators, with a known cause of the problem. Soft changes are applied to larger problems that affect the entire organization or beyond it. The basic definition for sustainable development is: the future generations should have similar opportunities as the previous. The UN has set as a global goal an integration of education for sustainable development (ESD) at all levels of education during 2005- 2014. The goal is set also in universities, the graduates of which are future leaders for all labor markets. The objective for ESD in higher education is that graduates obtain the competence to take economic, social and environmental costs and benefits into account when making decisions. Knowledge outcomes should aim for systematic and holistic thinking, which requires cross disciplinary education. So far, the development of ESD has not achieved its goals. The UN has identified a need for more transdisclipnary research in ESD. A joint global requirement for universities is quality assurance, the aim of which is to secure and improve teaching and learning. Quality, environmental and integrated management systems are used by some universities for filling the quality assurance requirements. The goal of this thesis is to open up new ways for enhancing ESD in universities, beyond the forerunners; by exploring how management systems could be used as tools for promoting ESD. The thesis is based on five studies. In the first study, I focus on if and how tools for quality assurance could be benefitted for promoting ESD. It is written from a new perspective, the memetic, for reaching a diversity of faculty. A meme is an idea that diffuses from brain to brain. It can be applied for cultural evolution. It is a theory that is based on the evolutionary theory by Darwin, applied for social sciences. In the second Paper, I present the results from the development of the pilot process model for enhancing ESD with management systems. The development of the model is based on a study that includes earlier studies, a survey in academia and an analysis of the practice in 11 universities in the Nordic countries. In the third study, I explore if the change depends on national culture or if it is global. It is a comparative study on both policy and implementation level, between the Nordic countries and China. The fourth study is a single case study based on change management. In this study, I identify what to consider in order to enable the change: enhancing ESD with tools for quality assurance in universities. In the fifth Paper, I present the results of the process model for enhancing ESD with management systems. The model was compared with identified drivers and barriers for enhancing ESD and for implementing management systems. Finally, the process model was piloted and applied for identifying sustainability aspects in curricula. Action research was chosen as methodology because there are not already implemented approaches using quality management for promoting ESD, why the only way to study this is to make it happen. Another reason for choosing action research is since it is essential to involve students and faculty for enhancing ESD. Action based research consists of the following phases: a) diagnosing, b) planning action, c) taking action and d) evaluating action. This research was made possible by a project called Education for Sustainable Development in Academia in the Nordic countries, ESDAN, in which activities were divided into these four phases. Each phase ended with an open seminar, where the results of the study were presented. The objective for the research project was to develop a process for including knowledge in sustainable development in curricula, which could be used in the quality assurance work. Eleven universities from the Nordic countries cooperated in the project. The aim was, by applying the process, to identify and publish examples of relevant sustainability aspects in different degree programs in universities in the Nordic countries. The project was partly financed by the Nordic Council of Ministers and partly by the participating pilot universities. Based on the results of my studies, I consider that quality, environmental and integrated management systems can be used for promoting ESD in universities. Relevant sustainability aspects have been identified in different fields of studies by applying the final process model. The final process model was compared with drivers and barriers for enhancing ESD and for implementing management systems in universities and with succeeding with management systems in industry. It corresponds with these, meaning that drivers are taken into account and barriers tackled. Both ESD and management systems in universities could be considered successful memes, which can reflect an effective way of communication among individuals. I have identified that management systems could be used as tools for hard changes and to support the soft change of enhancing ESD in universities with management system. Based on the change management study I have summarized recommendations on what to consider in order to enable the studied change. The main practical implications of the results are that the process model could be applied for assessment, benchmarking and communication of ESD, connected to quality assurance, when applied. This is possible because the information can be assembled in one picture, which facilitates comparison. The memetic approach can be applied for structuring. It is viable to make comparative studies between cultures, for getting insight in special characteristics of the own culture. Action based research is suitable for involving faculty. Change management can be applied for planning a change, which both enhancing ESD and developing management systems are identified to be.

Alkeisohjaajien airmanship ja sen kehittäminen : inhimillinen ulottuvuus lentäjäksi kasvamisessa lentoreserviupseerikurssilla

Airmanship voidaan ymmärtää lentämisen inhimillisen ulottuvuuden käsittävänä kokonaisuutena, joka koostuu ainakin tiedoista, taidoista ja asenteista. Airmanship ilmenee muun muassa lennolla varautumisena tulevaan ja johdonmukaisena päätöksentekona sekä yleisesti haluna kehittää itseään lentäjänä. Tutkimuksessa käsiteltiin tätä lentämisen kokonaisuutta monesta näkökulmasta. Airmanship-malleista tutkittiin Kernin niin sanottua temppelimallia sekä Ebbagen ja Spencerin kolmiomallia. Lisäksi käsiteltiin itseohjautuvuutta, ammatillista kasvua ja kokemuksellista oppimista osana lentäjäksi kasvamista. Tutkimuksen tarkoituksena oli selventää käsitystä alkeisohjaajien airmanshipistä, löytää siitä mahdollisia puutteita ja esittää edellisten perusteella alkeisohjaajien koulutukseen kehitysehdotuksia. Tutkimus oli luonteeltaan laadullinen ja aineistoon pureuduttiin sisällönanalyysin keinoin. Tutkimusta varten haastateltiin kolmea lennonopettajaa. Kirjallisen materiaalin ja haastattelujen lisäksi aineistona olivat häiriöilmoitukset VN1-alkeislentokoulutuksesta vuosilta 2006–2008. Tutkimus perustuu kirjoittajan aiempaan airmanship-käsitteen tarkasteluun. Alkeisohjaajien airmanshipistä löytyi vain pieniä puutteita. Korjausehdotuksia esitettiin muun muassa lentojen valvojan kanssa toimimisesta ja häiriöilmoitusten laatimisesta. Airmanshipin opettamisesta todettiin, että sen tulee olla koulutuksen keskiössä eikä sen erillisenä osana. Ainakin lennonopettajien olisi tiedostettava airmanshipin sisältö, jotta alkeisohjaajia voitaisiin järjestelmällisesti kouluttaa ja kasvattaa haluttuun suuntaan. Tutkimuksessa todettiin myös, ettei airmanshipiä voida yksiselitteisesti ja tyhjentävästi määritellä.