Thermodynamic properties of strontium titanates Sr2TiO4, Sr3Ti2O7, Sr4Ti3O10, and SrTiO3

The chemical potentials of SrO in two-phase fields (TiO2 + SrTiO3) (SrTiO3 + Sr4Ti3O10) (Sr4Ti3O10 + Sr3Ti2O7) and (Sr3Ti2O7 + Sr2TiO4) of the pseudo-binary system (SrO + TiO2) have been measured in the temperature range (900 to 1250) K relative to pure SrO as the reference state using solid-state galvanic cells incorporating single crystal SrF2 as the electrolyte The cells were operated under pure oxygen at ambient pressure The standard Gibbs free energies of formation of strontium titanates SrTiO3 Sr4Ti3O10 Sr3Ti2O7 and Sr2TiO4 from their component binary oxides were derived from the reversible electromotive force (EMF) of the cells For the formation of the four compounds from their component oxides TiO2 with rutile structure and SrO the standard Gibbs free energy changes are given by Delta G((ox))(SrTiO3) +/- 89/(J mol(-1)) = -121878 + 3 881(T/K) Delta G((ox))(Sr4Ti3O10) +/- 284/(J mol(-1)) = -409197 + 14 749(T/K) Delta G((ox))(Sr3Ti2O7) +/- 190/(J mol(-1)) = -285827 + 10 022(T/K) Delta G((ox))(Sr2TiO4) +/- 110/(J mol(-1))= -159385 + 3 770(T/K) The reference state for solid TiO2 is the rutile form The results of this study are in good agreement with Gibbs free energy of formation data reported in the literature for SrTiO3 but differ significantly with data for Sr4Ti3O10 For Si3Ti2O7 and Si2TiO4 experimental measurements are not available in the literature for direct comparison with the results obtained in this study (C) 2010 Elsevier Ltd All rights reserved

An Investigation Of Alkali Aluminosilicate Glasses By Si-29 And Al-27 Magic-Angle-Spinning Nmr-Spectroscopy

Alkali aluminosilicate glasses prepared by the gel and the melt routes have been investigated by Si-29 and Al-27 MAS NMR spectroscopy. It is found that Al has a tetrahedral coordination in the gel glasses modified with equivalent proportions of alkalis unlike in a pure aluminosilicate glass where Al has both four and six coordinations. Silicon is present as Q4 units in all the 5M2O 5Al2O3 9OSiO2 ( M = Li, Na and K) gel glasses studied whereas it is present in Q2 or Q3 species in the lithium aluminosilicate glasses of compositions 40Li2O x Al2O3 (1-x)SiO2 (1 less-than-or-equal-to x less-than-or-equal-to 15) and xLi2O 10Al2O3 (1-x)SiO2 (20 less-than-or-equal-to x less-than-or-equal-to 40). The combination of Q2 and Q3 is also found in certain sodium aluminosilicate glasses, but they change to Q2 and Q1 as the concentration of SiO2 decreases.

Energy for the Developing World

Described are methods which can be used by developing countries to affordably obtain the energy without ruining the environment. The approaches mix efficient end-use technologies with modest increases in generating capacity. (CW).

Detection of a CpA methylase in an insect system: characterization and substrate specificity

A cytosine-specific DNA methyltransferase (EC 2.1.1.37) has been purified to near homogeneity from a mealybug (Planococcus lilacinus). The enzyme can methylate cytosine residues in CpG sequences as well as CpA sequences. The apparent molecular weight of the enzyme was estimated as 135,000 daltons by FPLC. The enzyme exhibits a processive mode of action and a salt dependance similar to mammalian methylases. Mealybug methylase exhibits a preference for denatured DNA substrates.

Dislocation characterization in crystals of potash alum grown by seeded solution growth under conditions of low supersaturation

An analysis has been carried out of the genesis and character of growth dislocations present in all growth sectors of single crystals of potash alum. The crystals, grown from seeded solutions by the temperature lowering method under conditions of low supersaturation, presented the well-developed forms: {111} dominant, {100} and {110}. Growth dislocations formed predominately during refacetting of the edges and corners of the seed, rounded during preparation and insertion into the supersaturated solution. From here they become refracted into the {111} sectors which proved to be the most defective. Smaller numbers of dislocations form at the {111}, {100} and {110} seed interfaces and propagate in these sectors. In crystals of inferior quality, a number of inclusions were found predominantly in the fast growing {100} sectors which become the source of additional dislocations. Dislocations present in the original seed did not propagate across the interface into the developing crystal. Dislocations of all characters were observed. The principal Burgers vectors were found to be left angle bracket100right-pointing angle bracket, left angle bracket110right-pointing angle bracket and left angle bracket111right-pointing angle bracket.

Architecture of Physalis Mottle Tymovirus as Probed by Monoclonal Antibodies and Cross-Linking Studies

Physalis mottle tymovirus (previously named belladonna mottle virus, Iowa strain) RNA was cross-linked to its coat protein by exposure of the intact virus to ultraviolet light. The site of cross-linking of the coat protein with the RNA was identified as Lys-10 by sequencing the oligonucleotide-linked tryptic peptide obtained upon HPLC separation subsequent to enzymetic digestion of the cross-linked and dissociated virus. Three monoclonal antibodies PA3B2, PB5G9, and PF12C9, obtained using denatured coat protein as antigen, cross-reacted effectively with the intact virus indicating that the epitopes recognized by these monoclonals are on the surface of the virus. Using the peptides generated by digestion with CNBr, clostripain, V-8 protease, or trypsin and a recombinant protein lacking the N-terminal 21 residues expressed from a cDNA clone, it was shown that PA3B2 recognizes the sequence 22-36 on the coat protein while PB5G9 and PF12C9 recognize region 75-110. These results suggest that Lys-10 is one of the specific sites through which the RNA interacts in the intact virus. The polypeptide segment (region 22-36) following this buried portion as well as the epitope within the region 75-110 are exposed in the intact virus. These observations are consistent with the canonical β-barrel structure observed in certain other plant viruses.

Pakkausmerkinnän vaikutus kuluttajan ostokäyttäytymiseen elintarvikekriisissä – tapaustutkimus Lisäaineeton-pakkausmerkinnästä valmisruoassa

Tutkimuksen tavoitteena oli tarkastella pakkausmerkinnän vaikutusta kuluttajan ostokäyttäytymiseen lisäaineita käsittelevässä elintarvikekriisissä Tutkittavia osa-alueita olivat ostoaikomus, asenteet, luottamus, informaatio ja havaittu riski. Lisäksi tutkimuksella pyrittiin selvittämään, kuinka tärkeä ominaisuus lisäaineettomuus on ruoan valinnassa ja kuinka kiinnostuneita vastaajat ovat lisäaineettomuudesta kertovista pakkausmerkinnöistä. Tutkimus rajattiin koskemaan valmisruokaa, koska sen mielletään tutkimusten mukaan sisältävän paljon lisäaineita. Tutkimuksen teoriaosuus muodostui lisäaineita, elintarvikekriisejä, kuluttajan ostokäyttäytymistä ja pakkausmerkintöjä käsittelevästä kirjallisuudesta. Keskeisenä kuluttajakäyttäytymisen teoriana tutkimuksessa oli Izek Ajzenin luoma ”Theory of planned behaviour” eli ns. suunnitellun käyttäytymisen malli. Kuluttajan käyttäytymistä kriisitilanteesta mallinnettiin ns. SPARTA-teorian avulla, jossa luottamus ja havaittu riski on erotettu omiksi käyttäytymiseen vaikuttaviksi muuttujikseen. Teorian loppuosio käsitteli pakkausmerkintöjä ja niiden tehtäviä tuotteessa. Kirjallisuuden perusteella teoriaosion lopuksi tunnistettiin ne pakkausmerkintöjen tavoitteet, joita niille asetettiin kriisitilanteessa. Tutkimuksessa hyödynnettiin kahta tutkimusmenetelmää: kokeellista ja survey-tutkimusta. Kokeellisessa osiossa pyrittiin tutkimaan, onko pakkausmerkinnällä tilastollisesti merkitsevää vaikutusta kriisikäyttäytymisen osa-alueisiin. Tutkimuksen kuvaileva osio suoritettiin survey-menetelmän avulla. Aineisto kerättiin informoidun kyselyn avulla pääkaupunkiseudun ostoskeskuksissa syksyllä 2011. Aineisto koostuu 110 vastaajan tiedoista, jotka olivat 15–79 -vuotiaita. Aineiston analyysissä käytettiin useita tilastollisia menetelmiä, kuten Spearmanin järjestyskorrelaatiokerrointa, ristiintaulukointia ja ?2 -riippumattomuustestiä ja Wilcoxonin mediaanitestiä. Lisäaineettomuus oli tärkeä ominaisuus ruoan valinnassa 66 % vastaajista. Lisäaineettomuus oli tärkeä valintaperuste erityisesti naisille, iäkkäämmille vastaajille ja heille, jotka liittivät lisäaineisiin suuremman riskin. Vastaajista 76 % oli kiinnostunut näkemään lisää lisäaineettomuudesta kertovia pakkausmerkintöjä. Naiset olivat merkinnöistä miehiä kiinnostuneempia. Lisäaineeton-pakkausmerkinnällä oli tilastollisesti merkitsevää vaikutusta kuluttajan ostoaikomukseen, asenteisiin ja luottamukseen. Merkinnät lisäsivät ostoaikomusta ja luottamusta. Suurin vaikutus merkinnöillä oli asenteisiin, jotka paranivat. Havaittuun riskiin tai informaatioon pakkausmerkinnällä ei ollut tilastollisesti merkitsevää vaikutusta.

Suolistopatogeenisten Escherichia coli -bakteerien esiintyvyys ripulipotilailla ja raa’oissa lihatuotteissa Burkina Fasossa sekä enterohemorraagisten E. coli -kantojen karakterisointi

Suolistopatogeeniset Escherichia coli -bakteerit eli ripulikolit aiheuttavat ihmisellä suolistoinfektioita. Kuten normaalimikrobiston E. coli -bakteerit, ne esiintyvät ihmisen lisäksi muiden nisäkkäiden, etenkin märehtijöiden, ja lintujen suolistossa. Lisäksi ne voivat esiintyä maaperässä ja vesistöissä. Ihminen voi saada tartunnan eläinperäisten elintarvikkeiden välityksellä tai juomalla eläinten tai ihmisen ulosteilla saastunutta vettä. Ripulikolit voidaan jakaa ainakin viiteen ryhmään perustuen niiden erilaisiin virulenssiominaisuuksiin: enteropatogeeninen E. coli (EPEC), enterotoksigeeninen E. coli (ETEC), enterohemorraaginen E. coli (EHEC), enteroinvasiivinen E. coli (EIEC) ja enteroaggregatiivinen E. coli (EAEC). EPEC aiheuttaa etenkin kehitysmaissa pikkulapsille ripulia. ETEC aiheuttaa turistiripulia ja vastasyntyneiden ripulia kehitysmaissa. EHEC aiheuttaa ripulia tai veriripulia, joka voi varsinkin pienillä lapsilla johtaa hemolyyttis-ureemiseen oireyhtymään (HUS) ja munuaisten vaurioitumiseen. EIEC aiheuttaa Shigellan kaltaista ripulia, joka voi olla veristä. EAEC on yhdistetty lähinnä pitkittyneisiin ripuleihin. Tutkimuksessa selvitettiin suolistopatogeenisten E. coli -bakteerien esiintyvyyttä Burkina Fasossa, josta ei ole saatavilla aikaisempaa tietoa ripulikolien esiintymisestä ihmisissä ja elintarvikkeissa. Ulostenäytteitä otettiin ripulia sairastavilta alle viisivuotiailta lapsilta maaseudulta kahdesta kylästä, Boromosta ja Gourcysta, ja maan pääkaupungista Ouagadougousta (110 näytettä). Lihanäytteitä (kanaa, nautaa, lammasta ja naudan suolta, jota käytetään ihmisravinnoksi) otettiin Ouagadougoun toreilla myytävistä kypsentämättömistä lihoista (120 näytettä). Näytteistä saadut bakteerisekaviljelmät tutkittiin monialukkeisella PCR-menetelmällä, joka tunnistaa viiden ripulikoliryhmän virulenssigeenejä. Lisäksi lihanäytteistä eristettiin 20 EHEC-kantaa shigatoksiinin stx-geenin havaitsemiseen perustuvalla pesäkehybridisaatiolla ja PCR-seulonnalla, ja karakterisoitiin mahdollisten virulenssiominaisuuksien selvittämiseksi. Tutkimus osoitti, että ripulikolien aiheuttamat suolistoinfektiot ovat yleisiä ripulia sairastavilla pikkulapsilla Burkina Fasossa. Ulostenäytteistä 59 % oli positiivisia. Useimmiten lapsilla esiintyi EAEC- (32 %) ETEC- (31 %) ja EPEC-patoryhmiä (20 %). EIEC- (2 %) ja EHEC-patoryhmiä (1 %) esiintyi vähän. Myös useamman patoryhmän sekainfektiot olivat yleisiä (24 %). Eri paikkakuntien välillä oli tilastollisesti merkitseviä eroja ripulikolien esiintymisessä. Gourcyssa ripulikoleja esiintyi useammin kuin Ouagadougoussa ja Boromossa. Tutkimuksessa kävi ilmi, että Ouagadougoun toreilla myytävissä lihoissa on paljon ripulikoleja. Lihanäytteistä 43 % oli positiivisia. Yleisimmin lihoissa esiintyi EHEC (28 %), EPEC (20 %), ETEC (8 %) ja EAEC (5 %). EIEC-ryhmää ei havaittu lihoissa. Myös useamman patoryhmän sekakontaminaatioita löytyi (17 %) lihoista. Ripulikolien esiintyvyydessä eri lihojen välillä ei ollut tilastollisesti merkitseviä eroja, kun tarkasteltiin kaikkia patoryhmiä yhdessä. Eri patoryhmien esiintyvyyttä tarkasteltaessa EHEC-patoryhmää ei esiintynyt ollenkaan kanassa ja ero oli tilastollisesti merkitsevä muihin lihoihin verrattuna. Lihoista eristetyt 20 EHEC-kantaa kuuluivat 14 eri serotyyppiin, joista osa on aikaisemmin eristetty suolistoinfektioihin ja HUSoireyhtymään sairastuneilta ihmisiltä. Kaikki kannat olivat stx1-positiivisia ja puolella oli lisäksi stx2-geeni, jota pidetään shigatoksiinin virulentimpana muotona. Kahdelta EHEC-kannalta löytyi myös ETECpatoryhmän lämpöstabiilin enterotoksiini Ia:n geeni eli kannat olivat kahden patoryhmän välimuotoa ja osoitus geenien siirtymisestä eri patoryhmien välillä. Vaikka nuorimmat näytteen antaneet lapsipotilaat tuskin söivät lihaa, sen voidaan ajatella silti olevan edustava näyte lasten elinympäristöstä, sillä lasten ruoka valmistetaan usein samoissa oloissa, joissa raakaa lihaa käsitellään. Saastunut liha voi siten olla pikkulasten ripulikoli-infektioiden aiheuttaja.

Hemiorchidectomy leads to dramatic and immediate alterations in pituitary follicle-stimulating hormone secretion and the functional activity of the remaining testis in the adult male bonnet monkey (Macaca radiata)

The aim of the present study was to examine the effect of hemiorchidectomy (HO) on serum FSH, LH, testosterone (T), and inhibin (INH) concentrations as well as on the testicular volume (TV) and on changes in the kinetics of germ cell turnovers in the remaining testis of adult male bonnet monkeys. Blood samples collected at 2200 h at various times before and after HO and testicular biopsies obtained at different periods were subjected to hormone analysis and DNA flow cytometry. Though serum T levels were lowered (p < 0.05) at 12 h after HO, T levels rapidly returned to intact control concentrations by Day 5. While serum LH remained unaltered, serum FSH increased markedly within 2 days of HO and remained significantly (p < 0.05) elevated over the next 90 days. Though serum INH showed a significant decrease (p < 0.05) by 15 min of HO, it returned to approximately 80% of intact levels within one week. The TV of the remaining testis showed maximal increment by Day 30 (p < 0.05) of HO. DNA flow cytometric analysis 24 days after HO showed increases (p < 0.05) in spermatogonia (2C) and primary spermatocytes (4C). These cell types by Day 45 had transformed to round (1C) and elongate (HC) (by 38%, p < 0.001) spermatids. Overall spermatogenesis (conversion of 2C to 1C and HC) showed significant enhancement at Days 110 and 175, suggesting that the spurt in spermatogenic activity is not confined to a single spermatogenic cycle.