Mobile learning and video experience in delivering digital content

In recent years, the worldwide distribution of smartphone devices has been growing rapidly. Mobile technologies are evolving fast, a situation which provides new possibilities for mobile learning applications. Along with new delivery methods, this development enables new concepts for learning. This study focuses on the effectiveness and experience of a mobile learning video promoting the key features of a specific device. Through relevant learning theories, mobile technologies and empirical findings, the thesis presents the key elements for a mobile learning video that are essential for effective learning. This study also explores how previous experience with mobile services and knowledge of a mobile handset relate to final learning results. Moreover, this study discusses the optimal delivery mechanisms for a mobile video. The target group for the study consists of twenty employees of a Sanoma Company. The main findings show that the individual experience of learning and the actual learning results may differ and that the design for certain video elements, such as sound and the presentation of technical features, can have an impact on the experience and effectiveness of a mobile learning video. Moreover, a video delivery method based on cloud technologies and HTML5 is suggested to be used in parallel with standalone applications.

Focusing on the quality of learning processes

S. 327-333

Enhancing human security through crisis management : opportunities and challenges for learning

Inhimilliseen turvallisuuteen kriisinhallinnan kautta – oppimisen mahdollisuuksia ja haasteita Kylmän sodan jälkeen aseelliset konfliktit ovat yleensä alkaneet niin sanotuissa hauraissa valtioissa ja köyhissä maissa, ne ovat olleet valtioiden sisäisiä ja niihin on osallistunut ei-valtiollisia aseellisia ryhmittymiä. Usein ne johtavat konfliktikierteeseen, jossa sota ja vakaammat olot vaihtelevat. Koska kuolleisuus konflikteissa voi jäädä alle kansainvälisen määritelmän (1000 kuollutta vuodessa), kutsun tällaisia konflikteja ”uusiksi konflikteiksi”. Kansainvälinen yhteisö on pyrkinyt kehittämään kriisinhallinnan ja rauhanrakentamisen malleja, jotta pysyvä rauhantila saataisiin aikaiseksi. Inhimillinen turvallisuus perustuu näkemykseen, jossa kunnioitetaan jokaisen yksilön ihmisoikeuksia ja jolla on vaikutusta myös kriisinhallinnan ja rauhanrakentamisen toteuttamiseen. Tutkimukseen kuuluu kaksi empiiristä osaa: Delfoi tulevaisuuspaneeliprosessin sekä kriisinhallintahenkilöstön haastattelut. Viisitoista eri alojen kriisinhallinta-asiantuntijaa osallistui paneeliin, joka toteutettiin vuonna 2008. Paneelin tulosten mukaan tulevat konfliktit usein ovat uusien konfliktien kaltaisia. Lisäksi kriisinhallintahenkilöstöltä edellytetään vuorovaikutus- ja kommunikaatiokykyä ja luonnollisesti myös varsinaisia ammatillisia valmiuksia. Tulevaisuuspaneeli korosti vuorovaikutus- ja kommunikaatiotaitoja erityisesti siviilikriisinhallintahenkilöstön kompetensseissa, mutta samat taidot painottuivat sotilaallisen kriisinhallinnan henkilöstön kompetensseissakin. Kriisinhallinnassa tarvitaan myös selvää työnjakoa eri toimijoiden kesken. Kosovossa työskennelleen henkilöstön haastatteluaineisto koostui yhteensä 27 teemahaastattelusta. Haastateltavista 9 oli ammattiupseeria, 10 reservistä rekrytoitua rauhanturvaajaa ja 8 siviilikriisinhallinnassa työskennellyttä henkilöä. Haastattelut toteutettiin helmi- ja kesäkuun välisenä aikana vuonna 2008. Haastattelutuloksissa korostui vuorovaikutus- ja kommunikaatiotaitojen merkitys, sillä monissa käytännön tilanteissa haastateltavat olivat ratkoneet ongelmia yhteistyössä muun kriisinhallintahenkilöstön tai paikallisten asukkaiden kanssa. Kriisinhallinnassa toteutui oppimisprosesseja, jotka usein olivat luonteeltaan myönteisiä ja informaalisia. Tällaisten onnistumisten vaikutus yksilön minäkuvaan oli myönteinen. Tällaisia prosesseja voidaan kuvata ”itseä koskeviksi oivalluksiksi”. Kriisinhallintatehtävissä oppimisella on erityinen merkitys, jos halutaan kehittää toimintoja inhimillisen turvallisuuden edistämiseksi. Siksi on tärkeää, että kriisinhallintakoulutusta ja kriisinhallintatyössä oppimista kehitetään ottamaan huomioon oppimisen eri tasot ja ulottuvuudet sekä niiden merkitys. Informaaliset oppimisen muodot olisi otettava paremmin huomioon kriisinhallintakoulutusta ja kriisinhallintatehtävissä oppimista kehitettäessä. Palautejärjestelmää olisi kehitettävä eri tavoin. Koko kriisinhallintaoperaation on saatava tarvittaessa myös kriittistä palautetta onnistumisista ja epäonnistumisista. Monet kriisinhallinnassa työskennelleet kaipaavat kunnollista palautetta työrupeamastaan. Liian rutiininomaiseksi koettu palaute ei edistä yksilön oppimista. Spontaanisti monet haastatellut pitivät tärkeänä, että kriisinhallinnassa työskennelleillä olisi mahdollisuus debriefing- tyyppiseen kotiinpaluukeskusteluun. Pelkkä tällainen mahdollisuus ilmeisesti voisi olla monelle myönteinen uutinen, vaikka tilaisuutta ei hyödynnettäisikään. Paluu kriisinhallintatehtävistä Suomeen on monelle haasteellisempaa kuin näissä tehtävissä työskentelyn aloittaminen ulkomailla. Tutkimuksen tulokset kannustavat tutkimaan kriisinhallintaa oppimisen näkökulmasta. On myös olennaista, että kriisinhallinnan palautejärjestelmiä kehitetään mahdollisimman hyvin edistämään sekä yksilöllistä että organisatorista oppimista kriisinhallinnassa. Kriisinhallintaoperaatio on oppimisympäristö. Kriisinhallintahenkilöstön kommunikaatio- ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen on olennaista tavoiteltaessa kestävää rauhanprosessia, jossa konfliktialueen asukkaatkin ovat mukana.

A bridge between engineering and language learning : automation and German in an online course

Artikkeli luettavissa osassa: Part 2. - ISBN 9789522163172(PDF). - Liitteenä työpaperi

Summaries of lecture recordings used as learning material in blended learning

Julkaisumaa: 530 AN ANT Alankomaiden Antillit

Organisational learning and knowledge acquisition. A case study of internationalising manufacturers of wood-based prefabricated buildings

The study investigates organisational learning and knowledge acquisition of wood-based prefabricated building manufacturers. This certain group of case companies was chosen, because their management and their employees generally have a strong manufacturing and engineering background, while the housing sector is characterised by national norms, regulations, as well as local building styles. Considering this setting, it was investigated, how the case companies develop organisational learning capabilities, acquire and transfer knowledge for their internationalisation. The theoretical framework of this study constitutes the knowledge-based conceptualisation of internationalisation, which combines the traditional internationalisation process, as well as the international new venture perspective based on their commonalities in the knowledge-based view of the firm. Different theories of internationalisation, including the network-perspective, were outlined and a framework on organisational learning and knowledge acquisition was established. The empirical research followed a qualitative approach, deploying a multiple-case study with five case companies from Austria, Finland and Germany. In the study, the development of the wood-based prefabricated building industry and of the case companies are described, and the motives, facilitators and challenges for foreign expansion, as well as the companies’ internationalisation approaches are compared. Different methods of how companies facilitate the knowledge-exchange or learn about new markets are also outlined. Experience, market knowledge and personal contacts are considered essential for the internationalisation process. The major finding of the study is that it is not necessary to acquire the market knowledge internally in a slow process as proposed by the Uppsala model. In four cases companies engaged knowledge in symbiotic relations with local business partners. Thereby, the building manufacturers contribute their design and production capabilities, and in return, their local partners provide them with knowledge about the market and local regulations; while they manage the sales and construction operations. Thus, the study provides strong evidence for the propositions of network perspective. One case company developed the knowledge internally in a gradual process: it entered the market sequentially with several business lines, showing an increasing level of complexity. In both of the observed strategies, single-loop and double-loop learning processes occurred.

Learning Grasp Affordances from Vision

Monimutkaisissa ja muuttuvissa ympäristöissä työskentelevät robotit tarvitsevat kykyä manipuloida ja tarttua esineisiin. Tämä työ tutkii robottitarttumisen ja robottitartuntapis-teiden koneoppimisen aiempaa tutkimusta ja nykytilaa. Nykyaikaiset menetelmät käydään läpi, ja Le:n koneoppimiseen pohjautuva luokitin toteutetaan, koska se tarjoaa parhaan onnistumisprosentin tutkituista menetelmistä ja on muokattavissa sopivaksi käytettävissä olevalle robotille. Toteutettu menetelmä käyttää intensititeettikuvaan ja syvyyskuvaan po-hjautuvia ominaisuuksi luokitellakseen potentiaaliset tartuntapisteet. Tämän toteutuksen tulokset esitellään.

Learning to Understand the Retailers - The New Approach of a Paperboard Manufacturer

The aim of the study is to expand networking between a packaging material manufacturer and retailers in order to develop products which appeal to brand owners and their customers. The in-built targets are to understand the retailer’s role in the value chain, clarify who makes packaging decision of private label products, and canvass the importance of sustainability. The present value chain of the packaging material manufacturer is reviewed first. It is assumed that sustainability could be a common interest, and The Consumer Goods Forum’s “A Global Language for Packaging and Sustainability” report is shortly discussed. The presentation of the most common packaging materials is based on a guide called “Packaging in the Sustainability Agenda: A Guide for Corporate Decision Makers”. The terms manufacturer’s brand and private label are defined. A retail value chain with emphasis on the role of customers as partners is introduced. The study area is the Nordic countries, and the information about Nordic retailers was provided first by desk research. The interviews were made in Finland, Sweden, Norway and Denmark. The study method is qualitative: the intention was to get initial insights, ideas and understandings. The results are compiled under the headings: sustainability, private labels, cooperation and packaging development. Also the reasons for good profitability of private labels are explained. Sustainability or responsibility is a key driver for innovation in the retail sector. Private labels have become brands. The ways of cooperation between a packaging material manufacturer and a retailer could be education and training. Packaging development is of great interest to retailers and they are willing to contribute.