Transition : en betydelsefull fas i den långtidssjuka ungas vård

The aim of this caring science thesis is to deepen the understanding for the long-term ill adolescents care. In particular it aims to reach a better understanding of transition in health care, with a focus on how young people perceive health care. The goal is to build a model, a consistent theoretical framework that makes it possible to listen to the adolescent´s own voice, providing a better understanding of what good care consists in from their point of view. This Master's thesis consists of a literature overview on the concept of transition and a themed interview with young patients regarding transition of health care. The overall issue is 1. What is good care during the transition according to the adolescents themselves? 2. How does transition affect the young people's health and lives? The theoretical perspective of this thesis lies in the caring science tradition that has been developed at the Åbo Akademi University department of caring science with the caritative nursing theory as a basis. The epistemological and ontological assumptions are based on the caritative nursing theory, which in itself is ethical. Understanding of the concept of transition is based on A. Meleis transitions theory. The methodological approach is hermeneutical. The theme interview has been analyzed by using S. Kvales method. The material consists of a thematic interview with 10 long-term ill adolescents, about their views of the care received. This thesis research even in how NOBABs standards appears in the litterature as well as how they are implemented from the point of view of young people. The findings of this thesis shows that good care for the adolescent is a true presence with the young and an understanding of the direction in which the young move toward during the transition of care. Good care for an adolescent consists in being recognized as a person who is seen, known, appreciated and understood. Good care for the young involves recognizing her strength and joy of life including the contrast she experiences between health and suffering. To recognize their personal strength and courage supports the adolescents during the process of transitions of care Good care for the young involves responsibility for the individual person and humility in approaching her, giving attention to her view of life and aspirations. Openness and humility in the approach lays the foundation for a trusting relation during the transition of care. A unified theoretical framework is needed to promote the long-term ill adolescents care during transition of care. When the young and her individual needs is the centerpiece of healthcare creates this the basis for empowering care that supports the young in her quest for health. This master thesis adds a given model to the long-term ill adolescents` healthcare.

Vem är jag, vem är vi, vem är vem i vårt land? : kontextens betydelse för gruppidentifikation och stereotypier bland svensk- och finskspråkiga i Finland och Sverige

Anna Henning-Lindblomin väitöskirja Vem är jag, vem är vi, vem är vem i vårt land? : kontextens betydelse för gruppidentifikation och stereotypier bland svensk- och finskspråkiga i Finland och Sverige (Helsingin yliopisto 2012).

Tuumasta toimeen? : Uudenmaan järvikunnostussuunnitelmat ja paikalliset voimavarat

Paikalliset kunnostajatahot ovat uuden haasteen edessä kunnostustoimenpiteiden toteutuksen ja niiden rahoituksen vastuun siirtyessä yhä enemmän paikallisille hyödynsaajille. Samaan aikaa kunnostustoiminnan luonne ja hankkeiden vetäminen muuttuu ammattimaisemmaksi. Yhdistysten oma varainhankinta ja hankkeiden yhdistäminen on oleellista tulevaisuudessa. Hankkeiden hyödynsaajat täytyy nähdä laajemmin ja saada paremmin mukaan hankkeisiin. Käyttökelpoista tietoa ja osaamista löytyy paljon niin asiantuntijoiden keskuudesta kuin paikallisten yhteisöjen sisältä. Paikallistuntemusta ja -tietoa ei voi korvata muulla tiedolla, siksi niiden pitää olla oleellinen osa suunnitelmia. Kunnostuksilla on usein koko yhteisöä koskevia merkityksiä ja ne pitäisikin nähdä osana laajempaa paikallista kylätoimintaa ja -suunnittelua. Kustannusten vähentämiseksi kunnostussuunnitelmissa pitäisi käyttää hyväksi enemmän myös olemassa olevaa ja helposti saatavissa olevaa tietoa. Uudenmaan elinkeino, liikenne ja ympäristökeskus on tehnyt 2000-luvulla useita järvien kuntakohtaisia ja järvikohtaisia kunnostussuunnitelmia, joiden kustannuksiin kunnat ovat osallistuneet. Selvityksessä on arvioitu kunnostussuunnitelmien vaikuttavuutta paikallisten kunnostajien ja kuntien ympäristöviranomaisten näkökulmasta. Aineisto on kerätty puhelinhaastatteluin. Työssä on lisäksi pohdittu paikallisten yhteisöjen voimavarojen hyödyntämistä kunnostuksien ja suunnitelmien toteuttamiseksi. Kunnat näkevät suunnitelmat selvästi hyödyllisempinä kuin paikalliset kunnostajatahot. Suunnitelmat ovat enemmän kuntien työkalu kuin varsinainen huoltokirja järven kunnostamiseksi. Paras hyöty saadaan suunnitelmista niiden oikealla ajoituksella. Niiden pitää myös johtaa toimenpiteisiin, jotta niitä pidettäisiin onnistuneina. Paikallisesti tuotetun tiedon hyödyntäminen suunnittelussa tekee suunnitelmista hyväksyttävämpiä.

Polun tekijät : Selvitys työvoiman palvelukeskusten toiminnasta, tuloksista ja kehittämiskohteista Uudellamaalla

Vuoden 2015 alusta lähtien työvoiman palvelukeskukset (TYP) tulevat lakisääteiseksi palveluksi, joka ulottuu kaikkiin kuntiin. Viimeistään vuoden 2016 alussa uuden palveluverkon on määrä aloittaa toimintansa. Tämä selvitys antaa tiedollista pohjaa uudistustyölle. Selvityksessä tarkastellaan nykyisten palvelukeskusten asiakasrakennetta ja arvioidaan asiakasprosesseja Uudenmaan TYP:eissä. Uudenmaan TYP:eissä on yhteensä kuukauden aikana ollut asiakkaita reilut 9000. Heistä 60 % on miehiä, joskin naisten osuus on ollut koko ajan kasvussa. Alle 25-vuotiaita on noin 15 % asiakaskunnasta ja maahanmuuttajia 15 %. Keskiasteen koulutuksen saaneiden osuus on kasvanut koko ajan, mutta edelleen liki puolella asiakkaista on vain perusasteen koulutus takanaan. Nuorilla perusasteen koulutus on 61 %:lla. Onnistunut asiakasprosessi perustuu asiakkaan ja työntekijöiden väliselle toimivalle vuorovaikutukselle. TYP:in näkökulmasta tuloksellisia prosesseja ovat sellaiset, joissa asiakkaalle saatiin pitkäkestoinen ratkaisu, oli se sitten työkyvyttömyys eläke tai työllistyminen. Myös kuntoutuminen ja työelämävalmiuksien parantuminen ovat myönteisiä tuloksia, mutta toistaiseksi näitä tuloksia tunnistavia mittareita ei ole ollut laajamittaisesti käytössä. Avoimille työmarkkinoille onnistuivat työllistymään verrattain nuoret asiakkaat, joilla oli hyvä pohjakoulutus ja/tai jotka kasvattivat osaamistaan asiakasprosessin aikana. Palkkatuettua työtä käytettiin runsaasti, mutta asiakkuus ei yleensä päättynyt siihen, vaan asiakasta autettiin heti tukityöjakson päätyttyä taas eteenpäin. Tulevaisuudessa tarvitaan tiiviimpää työnantajayhteistyötä sekä työkaluja asiakkaiden motivaation ja toimijuuden lisäämiseksi. Asiakkaiden osaamiseen on panostettava, sillä peruskoulupohjalta on hankala työllistyä kestävästi.

Kaatra, Kössi

Kössi Kaatra, fram till år 1906 Gustaf Adolf Lindström f. 6.11.1882 i Lojo d. 15.11.1928 i Huddinge, Sverige Kössi Kaatra är den finska arbetarlitteraturens kändaste lyriker. Hans tidiga produktion går i nyromantisk stil, och han visar i sin lyrik prov på skicklig hantering av versmått och slutrim. Kaatra blev därför även känd som ’Tammerfors egen Eino Leino’. Sin bana som arbetarlyriker inledde Kaatra efter generalstrejksåren med tre diktsamlingar i socialistisk anda, varefter han fortsatte att skriva samhällsengagerad dikt under revolutionsåren 1917 och 1918. Efter det finska inbördeskrigets utbrott flydde Kaatra till Sverige, där han tillbringade resten av sitt liv. I den sena produktionen återkom Kaatra ofta till inbördeskrigets händelser. Som en höjdpunkt i produktionen ses diktsamlingen Alhaisolauluja (sv. Proletärsånger) från 1922. I likhet med många andra av den s.k. äldre arbetarrörelsens diktare behandlade Kaatra ofta bibliska och religiösa ämnen i sin lyrik. http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/2898/

Karta öfver landswägarne uti Sverige och Norrige samt en del af Dannemark

Kartta kuuluu A. E. Nordenskiöldin kokoelmaan

[Södra Sverige]

Kartta kuuluu A. E. Nordenskiöldin kokoelmaan

Karta n:o 1 utvisande de föreslagna fotfolksregementenas och landvärnskompaniernas områden

Kartta kuuluu A. E. Nordenskiöldin kokoelmaan

Karta öfver Sverige upptagande jernvägar och diligens-leder samt språk-djur-och trädgränser m.m. : på föranstaltande af brukegaren Emil Ericsson : norra delen

Kartta kuuluu A. E. Nordenskiöldin kokoelmaan

Karta öfver Sverige upptagande jernvägar och diligens-leder samt språk-djur-och trädgränser m.m. : på föranstaltande af brukegaren Emil Ericsson : södra delen

Kartta kuuluu A. E. Nordenskiöldin kokoelmaan

Karta öfver Sverige, Norge, Danmark och Finland : under ledning af O. Torell

Kartta kuuluu A. E. Nordenskiöldin kokoelmaan

[Karta öfver Sverige, Norge, Danmark och Finland : under ledning af O. Torell

Kartta kuuluu A. E. Nordenskiöldin kokoelmaan

Karta öfver Sverige och Norrige

Kartta kuuluu A. E. Nordenskiöldin kokoelmaan

Special Karte vom Herzogthum Magdeburg, der Grafschaft Mansfeld, den Fürstenthümern Anhalt und Blankenburg, und der Abtey Quedlinburg, nebst dem grösten Theil der Altemark, des Fürstenth. Halberstadt, der Grafs. Wernigerode in II Sectionen

Kartta kuuluu A. E. Nordenskiöldin kokoelmaan

La Suisse : carte itinéraire projeté sur les messures trigonometriques les plus nouvelles et d'après les meilleurs sources avec le plan des villes de Berne, Bâle, Zurich, Genéve, Lausanne et la Chaux de Fonds = Die Schweiz : besonders für die Reisende nach den neuesten trigonometrischen Vermessungen u. den besten Quellen entworfen mit den Plänen von Bern, Basel, Zürich, Genf, Lausanne, la Chaux de Fonds

Kartta kuuluu A. E. Nordenskiöldin kokoelmaan