Tuumasta toimeen? : Uudenmaan järvikunnostussuunnitelmat ja paikalliset voimavarat

Paikalliset kunnostajatahot ovat uuden haasteen edessä kunnostustoimenpiteiden toteutuksen ja niiden rahoituksen vastuun siirtyessä yhä enemmän paikallisille hyödynsaajille. Samaan aikaa kunnostustoiminnan luonne ja hankkeiden vetäminen muuttuu ammattimaisemmaksi. Yhdistysten oma varainhankinta ja hankkeiden yhdistäminen on oleellista tulevaisuudessa. Hankkeiden hyödynsaajat täytyy nähdä laajemmin ja saada paremmin mukaan hankkeisiin. Käyttökelpoista tietoa ja osaamista löytyy paljon niin asiantuntijoiden keskuudesta kuin paikallisten yhteisöjen sisältä. Paikallistuntemusta ja -tietoa ei voi korvata muulla tiedolla, siksi niiden pitää olla oleellinen osa suunnitelmia. Kunnostuksilla on usein koko yhteisöä koskevia merkityksiä ja ne pitäisikin nähdä osana laajempaa paikallista kylätoimintaa ja -suunnittelua. Kustannusten vähentämiseksi kunnostussuunnitelmissa pitäisi käyttää hyväksi enemmän myös olemassa olevaa ja helposti saatavissa olevaa tietoa. Uudenmaan elinkeino, liikenne ja ympäristökeskus on tehnyt 2000-luvulla useita järvien kuntakohtaisia ja järvikohtaisia kunnostussuunnitelmia, joiden kustannuksiin kunnat ovat osallistuneet. Selvityksessä on arvioitu kunnostussuunnitelmien vaikuttavuutta paikallisten kunnostajien ja kuntien ympäristöviranomaisten näkökulmasta. Aineisto on kerätty puhelinhaastatteluin. Työssä on lisäksi pohdittu paikallisten yhteisöjen voimavarojen hyödyntämistä kunnostuksien ja suunnitelmien toteuttamiseksi. Kunnat näkevät suunnitelmat selvästi hyödyllisempinä kuin paikalliset kunnostajatahot. Suunnitelmat ovat enemmän kuntien työkalu kuin varsinainen huoltokirja järven kunnostamiseksi. Paras hyöty saadaan suunnitelmista niiden oikealla ajoituksella. Niiden pitää myös johtaa toimenpiteisiin, jotta niitä pidettäisiin onnistuneina. Paikallisesti tuotetun tiedon hyödyntäminen suunnittelussa tekee suunnitelmista hyväksyttävämpiä.

Lokala aktörer för iståndsättning av sjöar står inför nya utmaningar när ansvaret för såväl åtgärder som finansiering allt mer övergår till lokala nyttohavare samtidigt som verksamheten och projektstyrningen blir mer professionell. I framtiden kommer föreningarnas medelanskaffningar och projektsamarbeten vara av stor betydelse. Nyttohavarna måste ses i ett bredare perspektiv och deras delaktighet ökas. Nyttig information och kunskap finns såväl hos sakkunniga som på lokal nivå. Den lokala kunskapen kan inte ersättas med någon annan information och bör därför utgöra en väsentligdel av iståndsättningsplanerna. Sjörestaureringar har ofta betydelser för hela det lokala samhället och de spelar också en signifikant roll i byarnas verksamhet och planering. För att minska kostnaderna för planerna bör man i högre grad utnyttja existerande och lättillgänglig information. Under 2000-talet har Nylands närings-, trafik- och miljöcentral utarbetat ett antal iståndsättningsplaner för sjöar i en kommun och för enskilda sjöar. Planeringsarbetet har delvis finansierats av kommunerna. I rapporten diskuteras betydelsen av dessa planer för de lokala aktörerna och ur miljömyndigheternas synvinkel. Materialet har samlats in genom telefonintervjuerna. I rapporten diskuteras också hur de lokala resurser bättre kunde användas för iståndsättningar och verkställighet av planer. Kommunerna ser större nytta i planerna än de lokala restaurerarna. Restaureringsplanerna är mera ett verktyg för kommunerna än en handbok för iståndsättningsarbetet. Den största nyttan av planerna erhålls då de utarbetas vid rätt tidpunkt. Planerna måste också leda till åtgärder för att de ska anses framgångsrika. Planer som beaktat lokalkännedomen upplevs som bättre.