Predicting drug metabolism: experiment and/or computation?

Drug metabolism can produce metabolites with physicochemical and pharmacological properties that differ substantially from those of the parent drug, and consequently has important implications for both drug safety and efficacy. To reduce the risk of costly clinical-stage attrition due to the metabolic characteristics of drug candidates, there is a need for efficient and reliable ways to predict drug metabolism in vitro, in silico and in vivo. In this Perspective, we provide an overview of the state of the art of experimental and computational approaches for investigating drug metabolism. We highlight the scope and limitations of these methods, and indicate strategies to harvest the synergies that result from combining measurement and prediction of drug metabolism.

Anatomy, chlorophyll content and photosynthetic potential in grapevine leaves under plastic cover

The present study evaluated the anatomy, chlorophyll content and photosynthetic potential of grapevine leaves grown under plastic cover. The experiment was carried out in vineyards of Moscato Giallo cultivar covered and uncovered with plastic. A block design with 10 selected plants was used for each area (covered and uncovered). Twelve leaves (six of them fully exposed to solar radiation and six grown under shaded conditions) were collected from each area and were fixed and analyzed microscopically (thickness of the adaxial and abaxial epidermis and of the palisade and spongy parenchymas). Chlorophyll content and photosynthetic potential were determined in the vineyard at veraison and after harvest. Plastic covering increased the thickness of the palisade parenchyma in exposed and shaded leaves due to solar radiation restriction. However, the leaves from the covered vineyard did not have the same response to the restriction of solar radiation, as observed in the uncovered vineyard. The thickness of the adaxial and abaxial epidermis and of the spongy parenchyma did not vary due to solar radiation restriction. Chlorophyll content increased in the leaves of covered plants. The photosynthetic potential of the vines is not affected by solar radiation restriction imposed by plastic cover due to anatomical modification in leaves.

Sellutehtaan hajukaasujen hallinnan kehittäminen

Diplomityössä on tarkasteltu sellutehtaan laimeiden ja väkevien hajukaasujen käsittely-järjestelmän toimivuutta ja riittävyyttä muuttuvassa tuotantotilanteessa. Käyttöhenkilökunnan nimeämiin järjestelmän ongelmiin on esitetty parannusehdotuksia. Työssä arvioidaan kyseiselle sellutehtaalle paras käyttökelpoinen tekniikka hajukaasujen polttotavaksi. Työssä on tutustuttu nykyaikaisiin erilaisiin hajukaasujen käsittelytapoihin ja esitetty niiden heikkouksia ja vahvuuksia. Työssä on tuotu esille hajukaasujen keräilyyn liittyviä turvallisuusnäkökohtia. Diplomityössä arvioitiin koivu- ja havusellua valmistavan sellutehtaan hajukaasujen käsittelyjärjestelmän toimivuutta haastattelemalla käyttöhenkilökuntaa ja seuraamalla järjestelmän poikkeusilmoituksia. Työssä on annettu muutosehdotuksia, jotta keräily saadaan aikaisempaa turvallisemmaksi ja helpommin hallittavaksi. Riittävyyttä on arvioitu vertaamalla hajukaasujen käsittelyjärjestelmän mitoitusarvoja toteutuneisiin arvoihin ja tuotannon nousun vaikutusta syntyvien hajukaasujen määriin on arvioitu karkeasti laitetoimittajan ohjeiden mukaan. Pääosin hajukaasujen keräily onnistuu hyvin ja on riittävä keräämään syntyvät hajukaasut. Tilanne on harkittava uudelleen, mikäli prosesseissa tehdään merkittäviä muutoksia, jotka vaikuttavat syntyvien hajukaasujen määriin tai niiden rikkipitoisuuteen.

Yield mapping, soil fertility and tree gaps in an orange orchard

The current high competition on Citrus industry demands from growers new management technologies for superior efficiency and sustainability. In this context, precision agriculture (PA) has developed techniques based on yield mapping and management systems that recognize field spatial variability, which contribute to increase profitability of commercial crops. Because spatial variability is often not perceived the orange orchards are still managed as uniform and adoption of PA technology on citrus farms is low. Thus, the objective of the present study was to characterize the spatial variability of three factors: fruit yield, soil fertility and occurrence of plant gaps caused by either citrus blight or huanglongbing (HLB) in a commercial Valencia orchard in Brotas, São Paulo State, Brazil. Data from volume, geographic coordinates and representative area of the bags used on harvest were recorded to generate yield points that were then interpolated to produce the yield map. Soil chemical characteristics were studied by analyzing samples collected along planting rows and inter-rows in 24 points distributed in the field. A map of density of tree gaps was produced by georeferencing individual gaps and later by counting the number of gaps within 500 m² cells. Data were submitted to statistical and geostatistical analyses. A t test was used to compare means of soil chemical characteristics between sampling regions. High variation on yield and density of tree gaps was observed from the maps. It was also demonstrated overlapping regions of high density of plant absence and low fruit yield. Soil fertility varied depending on the sampling region in the orchard. The spatial variability found on yield, soil fertility and on disease occurrence demonstrated the importance to adopt site specific nutrient management and disease control as tools to guarantee efficiency of fruit production.

Apple biological and physiological disorders in the orchard and in postharvest according to production system

The study aimed to evaluate the incidence of biological and physiological disorders in the field and postharvested apples cvs. Gala, Fuji and Catarina grown in four production systems: conventional, organic transition, integrated and organic. Apples were evaluated for damages related to biological and physiological disorders in the orchard and after harvest. The greatest damages were attributed to pests, especially Anastrepha fraterculus in the organic system and Grapholita molesta in the organic transition. Apples produced in organic orchards had higher damage levels caused by postharvest physiological disorders than those grown in other production systems. For apples becoming from organic orchards most of the damage was due to lenticels breakdown and degeneration ('Gala'), and bitter pit ('Fuji' and 'Catarina'). The incidence of postharvest rot was not influenced by apple production system.

Kaasutuskaasun puhdistus

Tässä diplomityössä on selvitetty hiilestä, jätteestä tai biopolttoaineesta kaasutetun kaasun märkä- ja kuivapuhdistusta. Kaasutuskaasun puhdistuksella voidaan likainen ja jopa ongelmallinen aines muuttaa tai puhdistaa sellaiseksi ympäristökelpoiseksi polttoaineeksi, että sitä voidaan käyttää nykyisissä kulutuskohteissa ongelmitta. Lisäkannustusta kaasutuskaasun puhdistus saa uusista EU-direktiiveistä, jotka tulevat rajoittamaan jätteiden läjittämistä kaatopaikoille. Loppusijoitukseen meneviä jätevirtoja voidaan energiakäytöllä pienentää huomattavasti.Työ on tehty PVO-Engineering Oy:n voimalaitostekniikan osastolle kevään 2001 aikana. Työn tavoitteena oli kasvattaa yrityksen tietomäärää kaasutuskaasun puhdistuksen osalta. Lisäksi pyrittiin selvittämään uuden keraamisen pussisuodatinmateriaalin käyttöä kaasutuskaasun kuumakuivasuodatuksessa. Työn ensimmäisessä osassa esitetään kaasutuskaasun koostumuksen ja syntymisen lisäksi tämän työn lähtökohdat ja tavoitteet. Toisessa osassa selvitetään kaasulle asetettavia vaatimuksia eri käyttötapojen mukaan. Kolmannessa ja neljännessä osassa selvitetään puhdistettavien komponenttien käyttäytymistä ja sopivia puhdistusmenetelmiä.Kaasutuskaasun puhdistustekniikka vaihtelee paljonkin riippuen kaasun käyttökohteesta. Eroja syntyy käyttökohteen asetettamista vaatimuksista polttoaineelle, kaasutettavan polttoaineen koostumuksesta ja laadun vaihtelusta. Puhdistuksessa keskitytään kloori -, rikki -, typpi - ja metalliyhdisteiden poistamiseen kaasuvirrasta. Erotuskyvyllä arvioituna eri puhdistusmenetelmistä tehokkaimpia ovat pesurisähkösuodatinyhdistelmät. Niiden suuret jätemäärät ovat kuitenkin iso ongelma. Kuumakuivapuhdistuksessa pyritään kehittämään menetelmä, jossa syntyvät jätemäärät ovat pieniä ja puhdistustulos on riittävä. Puhdistuksen apukeinona käytetään usein erilaisia katalyyttejä. Tunnetuimpia ovat erilaiset kalsiumpohjaiset materiaalit ja mineraalit. Katalyyteillä voidaan tehostaa tarpeellisia kemiallisia reaktioita puhdistusprosessissa. Kaikki puhdistukseen liittyvät ongelmat ovat kooltaan niin suuria, että niiden ratkaisemiseksi on tulevaisuudessa tehtävä lujasti töitä. Markkinanäkymät toimivalle puhdistustekniikalle ovat nykymaailmassa hyvät. Niinpä tuotekehitykseen laitetut panokset voivat tulevaisuudessa olla yritykselle kullan arvoisia.

Metsäteollisuuden sivuainevirtojen käsittely- ja hyödyntämisvaihtoehtojen vaikutus hiilidioksidipäästöihin

Tämä tutkimus kuuluu ympäristöklusterin tutkimusprojektiin "Materiaalivirrat ja energiankäyttö metsäteollisuusintegraateissa ja niihin liittyvät toimintastrategiat ympäristövaikutuslähtöisesti". Työn päätavoitteena oli kehittää laskentapohja, jossa alkuarvoja muuttamalla voidaan helposti määritellä metsäteollisuuden jäte- eli sivuainevirtojen käsittelystä ja hyötykäytöstä aiheutuvia hiilidioksidivaikutuksia. Tutkimuksen sisältö pohjautuu pääosin projektin muihin tutkimuksiin, joissa on tarkasteltu sivuainevirtojen hyötykäytön teknisiä ja taloudellisia reunaehtoja. Metsäteollisuuden tärkeimmiksi sivuainevirroiksi voidaan määritellä tuhka, soodasakka, jätevedenkäsittelyn liete sekä pastaliete. Tässä tutkimuksessa on laskettu näiden sivuainevirtojen nykyisten käsittelymenetelmien hiilidioksidivaikutukset projektissa mukana olevilla tehtailla ja vertailtu niitä potentiaalisempien uusien käsittely- ja hyötykäyttömenetelmien vaikutuksiin. Työstä saatujen tulosten perusteella voidaan arvioida, että tuhkan osalta hiilidioksidivaikutukset ovat suhteellisen merkityksettömiä. Pastalietteen osalta prosessiin palautus vaikuttaisi parhaalta menetelmältä, koska tuorepastan tuotannosta aiheutuu varsin runsaasti hiilidioksidipäästöjä. Suurin merkitys kokonaispäästöjen kannalta näyttäisi kuitenkin olevan jätevedenkäsittelyn lietteen ja soodasakan käsittelymenetelmillä. Soodasakan orgaaninen aines aiheuttaa kaatopaikoilla suurehkot metaanipäästöt, joita hyötykäytöllä voitaisiin vähentää merkittävästi. Jätevedenkäsittelyn lietteen osalta uudet kuivauksen tehostamismenetelmät parantavat lietteen poltettavuutta, jolloin myös hiilidioksidipäästöt pienenevät. Toisaalta suuremman kuiva-ainepitoisuuden vuoksi myös varastointi voisi olla mahdollista, jolloin lietettä ei tarvitsisi läjittää enää kaatopaikoille, ja myös kaatopaikkapäästöiltä vältyttäisiin.

Rinnakkaispolttolaitoksen ympäristöntarkkailusuunnitelma

Diplomityössä päivitetään voimalaitoksen ympäristöntarkkailusuunnitelma vastaamaan uudistuneen ympäristöluvan ja lainsäädännön edellytyksiä. Työssä tutkitaan leijupetikatti-loiden tulipesän lämpötiloja, savukaasun viipymäaikoja tulipesässä, leijukerroskattiloiden päästöjä, päästöjen jatkuvatoimista mittaamista sekä päästöjen seurantaa ja raportointia. Tulipesän lämpötiloja mitattiin kupla- ja kiertoleijukattiloilla. Tuloksien perusteella havait-tiin kiertoleijukattilan tulipesän alaosan lämpötilojen olevan lähes riippumaton pedin lämpötilasta ja höyrykuormasta. Tulipesän yläosassa lämpötilat nousevat höyrykuorman kasvaessa, mutta pedin lämpötilalla ei havaittu vaikutusta tulipesän yläosassakaan. Molemmilla kattiloilla havaittiin voimakas vaakatasoinen lämpötilaprofiili. Kuplaleijukattilalla sekä höyrykuorma että pedin lämpötila vaikuttivat tulipesän lämpötilaan. Savukaasun teoreettiset viipymäajat laskettiin kiertoleijukattilalle. Laskelmien ja mittauksien perusteella havaittiin kattilalla mahdollisuus saavuttaa savukaasun kahden sekunnin viipymäaika 850 ºC lämpötilassa. Kattilan käyttäytymisen aukottomaksi selvittämiseksi kaikilla polttoaineseoksilla ja höyrykuormilla tarvitaan lisää toimenpiteitä kattilalla ja lisää tulipesän lämpötilamittauksia. Leijukerroskattiloiden päästöjen syntymistä ja hallintaa tutkittiin teoreettisesti kirjallisuustutkimuksena. Tutkittuihin päästöihin kuuluivat typen oksidit, rikkidioksidi, hiukkaset, hiilimonoksidi, orgaaninen kokonaishiili, suolahappo, fluorivety, raskasmetallit sekä dioksiinit ja furaanit. Jatkuvatoimisten päästömittausmittauslaitteiden toimintaperiaatteita selvitettiin kirjalli-suustutkimuksena. Samoin selvitettiin jatkuvatoimisten päästömittauslaitteiden virhelähtei-tä. Päästömittauslaitteille laadittiin pitkän ja lyhyen ajan laadunvarmistussuunnitelma. Ha-vaittiin, että nykyiset jatkuvatoimiset päästömittauslaitteet eivät täytä kaikkia uusia laatu-kriteereitä. Päästöjen jatkuvatoimiseen seuraamiseen työssä suunniteltiin uusi valvomonäyttö. Uuden näytön avulla tehostetaan päästöjen valvontaa. Päästöjen raportointiin työssä suunniteltiin vuorokausiraportti. Raporttiin kerätään jatkuva-toimisten päästömittauslaitteiden puolen tunnin keskiarvot. Raportin tarkastaa, allekirjoittaa ja arkistoi vuorossa oleva operaattori.

Blackberry cult ivation in the world

Blackberries have now become a common fruit in marketing outlets, particularly in North America and the European Union. Blackberries have enjoyed expansion due to a combination of factors including improved cultivars, expanded marketing efforts and fruit availability, and an overall increase in berry consumption, especially as fresh fruit, in many areas of the world. It is estimated that cultivated blackberries are grown in excess of 25,000 ha worldwide. World production, and cultivation are commented.The rapid expansion of the blackberry industry has been remarkable. New, higher quality, cultivars, modified production practices and new production regions have all combined to make this crop one that consumers expect to be available fresh year-round in their grocery stores. As new cultivars are developed that combine the industry's need for high quality arrivals with increased flavors and expanded dates of harvest, the blackberry industry should expand further.

Blueberry production in Chile: current status and future developments

Chile has become a major actor in the blueberry industry as the most important supplier of off-season fresh fruit for the northern hemisphere. Blueberry exports passed from US$ 30 million (around 4,000 tons) in 2000 to US$ 380 million (94,000 tons) in 2011. The characteristics of the major blueberry growing regions (North, Central, South-central and South) are presented in terms of acreage, varieties, management practices, extension of the harvest season, and soil and climatic conditions. Most fruit is from highbush varieties, picked by hand and exported fresh by boat to United States. Largest proportion of fruit is exported from mid December to late January, which coincides with lowest prices. The south-central region (latitudes 34º50' to 38º15' S) was in 2007 the most important one with 5,075 ha (51.1% of area planted). Among the challenges for the Chilean blueberry industry in the near future are: 1. Lower profitability due to lower rates of currency exchange and higher costs, 2 - Greater scarcity and higher cost of labor, 3.- Need for higher productivity and sustainable production practices, 4- Fruit of high and consistent quality, and 5.- Greater investment in research. As a case study the article presents three approaches that can help identify areas with low availability of labor and improve its efficiency. The article shows the use of geomatic tools to establish labor availability, application of growth regulators to reduce crop load, increase fruit size and improve harvest efficiency, and the use of shakers to harvest fresh fruit for long distance markets. More research is needed to improve yields, reduce costs and give greater economical and ecological sustainability to the Chilean blueberry industry.

Antioxidant compoundsand total antioxidant activity in fruits of acerola from cv. Flor Branca, Florida Sweet and BRS 366

Information on antioxidant properties at different ontological stages may help producers and food technologists to identify which cultivar and/or maturity stage are most adequate for their need, therefore this work aimed to study the changes in the antioxidant metabolism during acerola development. Fruit from cv. Flor Branca, BRS366 and Florida Sweet were harvested at different stages: immature green colored (I), physiologically mature with green color and maximum size (II), breaker (III) and full red ripe (IV). After harvest, fruits were selected, divided into four replications with 500 g each and evaluated regarding their titratable acidity, pH, soluble solids, total soluble sugar, vitamin C, polyphenol, anthocyanin, yellow flavonoid, total antioxidant activity and antioxidant enzyme activity. Anthocyanin and flavonoid were determined through LC-DAD-ESI/MS and all analysis followed a completely randomized factorial 3 x 4 design. Fruits of 'Florida Sweet' presented significantly higher soluble solids (9.46ºBrix). Vitamin C content decreased during ripening, but ripe 'BRS 366' fruits showed the greatest values (1363 mg.100 g-1) and highest TAA with 42.36 µM TEAC.g-1FW. Cyanidin 3-rhamnoside (520.76 mg.100 g-1 DM) and quercetin 3-rhamnoside (33.72 mg.100 g-1 DM) were the most abundant anthocyanin and yellow flavonoids found mainly in 'Flor Branca' fruit of acerola, whose antioxidant enzymes activities were also higher. Ripe 'Florida Sweet' fruit presents a great potential for fresh consumption, meanwhile physiologically mature 'BRS 366' fruit seems the best option for the bioactive compounds processing industry. As 'Flor Branca' fruit of acerola kept the highest activity levels, it could be an indicative of greater potential for postharvest conservation.

Growth and production of irrigated vitória pineapple grown in semi-arid conditions

This study aimed to evaluate the growth characteristics of irrigated Vitória pineapple plants grown in semi-arid conditions and determine its developmental stages based on those characteristics. It was used a randomized block design with four replicates. The experimental treatments were: plant harvest at 270, 330, 390, 450, 510, 570, 690, 750, and 810 days after planting (DAP). The following variables were determined: plant height, stem diameter, D-leaf length, D-leaf fresh and dry mass, biomass production of plants and plant parts (organs), and vegetative biomass. Five phenological stages are proposed based on vegetative biomass production: < 20% biomass production (V1); 21-40% (V2); 41-60% (V3); 61-80% (V4); and > 80% (V5). The maximum growth rate for plant height, D-leaf length, and stem diameter was observed at the end of the phenological stage V1 (390-411 DAP), and at the end of stage V5 these plant traits had average values of 106, 82, and 7 cm, respectively. The maximum biomass accumulation rates were observed at stages V4 and V5, resulting in a final fruit yield and total fresh biomass of 72 t ha-1 and 326 t ha-1, respectively. Finally, we estimated that 80% of the accumulated biomass may remain in the field after fruit and slip harvest, and could be incorporated as plant residue into the soil.

Alkaloids and acetogenins in Annonaceae development: biological considerations

Chemical studies of the plant family Annonaceae have intensified in the last several decades due to the discovery of annonaceous molecules with medicinal potential (e.g., benzylisoquinoline alkaloids and acetogenins). Approximately 500 alkaloids have been identified in 138 Annonaceae species in 43 genera. In addition, until 2004, 593 annonaceous acetogenins (ACGs) had been identified, from 51 species in 13 genera.This suggests that plants from this family allocate important resources to the biosynthesis of these compounds. Despite the diversity of these molecules, their biological roles, including their physiological and/or ecological functions, are not well understood. In this study, it was provided new data describing the variety and distribution of certain alkaloids and ACGs in annonaceous plants in distinct stages of development. The potential relationships among some of these compounds and the seasonally climatic changes occurring in the plant habitat are also discussed. These data will improve our understanding of the secondary metabolism of these pharmacologically important molecules and their expression patterns during development, which will help to determine the optimal growth conditions and harvest times for their production.

Puunpolton mahdollisuudet Suomenojan voimalaitoksella

Puuenergian käyttö on viime vuosina lisääntynyt kaukolämmön tuotannossa sekä yhdistetyssä sähkön ja lämmön tuotannossa. Puun kilpailukykyä polttoaineena ovat lisänneet polttotekniikan ja korjuutekniikoiden kehittyminen. Puun energiakäyttöä on edistänyt myös valtiovalta tukien ja veroratkaisuiden avulla, koska fossiilisten polttoaineiden korvaaminen puupolttoaineilla tukee Suomen ilmastopoliittisia tavoitteita. Tämän työn tavoitteena oli selvittää puupolttoaineiden käytön mahdollisuudet Espoon Sähkön Suomenojan voimalaitoksella. Nykyiset Suomenojan pääpolttoaineet ovat kivihiili ja maakaasu. Suomenojalle toimitetut puupolttoaineet koostuisivat sahoilta saatavista sivutuotteista, metsätähdehakkeesta ja kierrätyspuusta. Puupolttoaineiden taloudellinen saatavuus vaihtelee alueittain huomattavasti. Espoo ei tässä suhteessa ole sijainniltaan edullinen. Saatujen polttoainetarjousten perusteella puunpolton kustannukset nousevat kivihiilen kustannuksia korkeammiksi kuljetusetäisyyksistä johtuen, kun puunpoltto on yli 300 GWh/a. Tämä vastaisi 10 prosenttia Espoon Sähkön vuoden 2000 kokonaispolttoainekäytöstä ja 8 prosenttia arvioidusta polttoaineiden käytöstä vuodelle 2010. Puuta voidaan polttaa leijukerrostekniikkaan perustuvissa kattiloissa, arinakattiloissa, pölypolttona tai kaasuttamalla ja johtamalla tuotekaasu poltettavaksi. Puun ravinneaineista kloori voi aiheuttaa kuumakorroosiota höyrykattiloiden tulistimissa. Tätä pyritään estämään seospoltolla rikkipitoisten polttoaineiden, kuten turpeen tai kivihiilen kanssa. Seospoltto muiden polttoaineiden kanssa parantaa myös puun palamistulosta. Puupolttoaineiden kosteus voi olla jopa 60 prosenttia. Tässä työssä tutkittiin puun energiakäytölle pääasiassa kuutta eri ratkaisua. Ne olivat: kaasuttimen rakentaminen ja tuotekaasun poltto nykyisessä hiilipölykattilassa, hiilipölykattilan muuttaminen leijukerrospolttoon, uuden vastapainevoimalaitoksen rakentaminen, Suomenojalla olevan hiilivesikattilan muuttaminen puupolttoaineille, kivihiilen ja puun yhteispoltto hiilipölykattilassa puu/hiilipölypolttimilla sekä leijukerroskattilan rakentaminen ja sen yhdistäminen olemassa olevaan höyryturbiiniin. Taloudellisesti kannattaviksi ratkaisuiksi osoittautui kaksi viimeksi mainittua. Jos voimalaitostonttia halutaan säästää myöhempää maakaasuvoimalaitoshanketta varten, nousee puun ja kivihiilen yhteispoltto puu/hiilipölypolttimilla oleellisesti paremmaksi vaih-toehdoksi. Tämän vaihtoehdon korollinen takaisinmaksuaika on 7-11 vuotta, riippuen puunpolton laajuudesta. Kannattavuudelle on hyvin tärkeää puulla tuotetun sähkön tuki. Yhteispolton ansiosta hiilipölykattilan rikkidioksidi- ja hiilidioksidipäästöt sekä mahdollisesti myös typenoksidipäästöt vähenisivät. Puunpoltto lisää savukaasuvirtaa, nostaa savukaasun loppulämpötilaa ja mahdollisesti laskee hyötysuhdetta. Laitoksen rekkaliikenne lisääntyy. Kaikki esitetyt ratkaisuvaihtoehdot vähentäisivät hiilidioksidipäästöjä. Puunpolttoratkaisuilla ei kuitenkaan pystytä vähentämään Espoon Sähkön energiantuotannon hiilidioksidipäästöjä alle vuoden 1990 tason, mutta hiilidioksidin ominaispäästöissä edellä mainitun tason alle päästäisiin.

Voimalaitostutkimuksen teknologiastrategia

Tässä diplomityössä muodostettiin Lappeenrannan teknillisen korkeakoulun voimalaitostekniikan laboratorion tutkimustyötä palveleva teknologiastrategia. Teknologiastrategian muodostaminen aloitettiin tarkastelemalla energiateollisuuden trendejä ja kehitysnäkymiä sekä voimalaitosalan tutkimus- ja kehityspalveluiden tarpeita haastattelemalla energia-alalla toimivia yrityksiä. Tarkastelujakson jälkeen pidettiin strategiapalavereita laboratorion henkilökunnan kanssa. Palavereissa keskusteltiin energiateollisuuden trendeistä, laboratorion omista osaamisalueista sekä mahdollisista panosalueista, joihin strategiassa sitoudutaan panostamaan. Strategiassa keskeisimmiksi panosalueiksi valittiin kaukolämpöala sekä kaasunpolttotekniikan tutkiminen, joista varsinkin kaukolämpöalalla on jo saavutettu hyviä tuloksia. Kasvualueena kaasunpolttotekniikan tutkiminen on kuitenkin merkittävämpi tulevaisuuden kannalta, sillä kaasun käytön uskotaan jatkavan kasvuaan. Teknologiastrategian laatiminen koettiin henkilökunnan keskuudessa varsin hyödylliseksi, sillä nyt kaikki tutkimusryhmän jäsenet ovat paremmin perillä omista osaamisalueista, taloudellisesta tilanteesta sekä valituista kasvu- ja panosalueista. Rahoituspuolta tarkasteltaessa energia-alan yritysten haastattelut sekä vierailut olivat varsin hyödyllisiä, sillä nyt saatiin luotua muutama uusi yrityskontakti sekä parannettua suhteita moneen alalla varsin merkittävään yritykseen. Tulevaisuudessa uusia tutkimushankkeita käynnistettäessä otetaan varmasti voimalaitostekniikan laboratorio entistä paremmin huomioon. Myös laboratorion omia tutkimusprojekteja varten on todennäköisesti helpompi saada rahoitusta. Nyt aloitettu teknologiastrategian muodostaminen jatkuu vielä tämän diplomityön jälkeenkin, sillä strategia vaatii vähintäänkin vuotuista tarkistamista. Vuoden välein tulee strategiaan kirjata mahdolliset muutokset omista osaamisalueista, teollisuuden sidosryhmien tarpeista sekä energia-alalla vallitsevista trendeistä.