Varhaisvuosien kokemukset heijastuvat oppimiseen

EARLI SIG 5 -konferenssi: Tulevaisuuden haasteet varhaiskasvatuksessa ja alakoulussa 25.-27.8. 2014 Jyväskylän yliopisto, Suomi.

Työstä elinvoimaa?

Kirjallisuusarvostelu

TURUN KAUPUNGIN YMPÄRISTÖNSUOJELUTOIMISTON PROJEKTIT 1995–2000 Yhteiskunnallisen vaikuttavuuden arviointi

Tässä pro gradu -tutkielmassa arvioin Turun kaupungin ympäristönsuojelutoimiston vuosina 1995–2000 toteuttamien projektien yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Projektit ovat: muovijätteen kierrättämiseen keskittynyt KAPULA, ilmanlaadun seurannan kehittämiseen luotu City Simulator, eri sektorien väliseen ympäristöyhteistyöhön kannustanut Green Know-How Turku, Hirvensalon kaavoituksen tulevaisuutta valottanut ICTULA sekä kansainvälinen sähköautoprojekti EVD-POST. Kaikki viisi projektia on toteutettu yhteistyönä, ja osallistujina niissä on ollut ympäristönsuojelutoimiston lisäksi niin Turun alueen kuntia, yrityksiä kuin eurooppalaisia kaupunkejakin. Tutkielmassa arvioin projektien yhteiskunnallista vaikuttavuutta julkishallinnollisesta näkökulmasta. Tässä tapauksessa yhteiskunnallinen vaikuttavuus merkitsee muun muassa sitä, miten ympäristönsuojelutoimisto on vastannut sille asetettuihin tavoitteisiin ja miten toiminta on vastannut siihen kohdistuvia yhteiskunnallisia tarpeita. Tutkimukseni perusteella tarpeet ovat muodostuneet 1990-luvun Suomen talouslaman, 1980- ja 1990-lukujen globaalin ja EU:n ympäristöpolitiikan sekä 1990-luvun kaupunkistrategioiden ja ympäristönsuojeluohjelman kautta. Projektien arviointiin hyödynnän tavoitelähtöistä metodia Evert Vedungin Public Policy and Program Evaluation sekä Huey-Tsyh Chenin Theory-Driven Evaluations -teoksia. Metodilla tarkennan tavoitteiden, toimenpiteiden ja lopputulemien suhdetta. Sen lisäksi käytän Ray Pawsonin ja Nick Tilleyn Realistic Evaluation -kirjan realistista arviointitapaa, jolla tutkin kontekstin ja tehtyjen toimenpiteiden vaikutusta projekteissa. Projektien arvioinnin jälkeen kokoan yhteen päätelmiä projektien yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta ja pohdin syitä siihen, miksi projektit eroavat vaikuttavuudeltaan. Tutkielman johtopäätöksinä on, että projektit eroavat yhteiskunnalliselta vaikuttavuudeltaan lähtökohtien ja hyväksyttävyyden johdosta esimerkiksi lainsäädännön ja ympäristöpolitiikan vuoksi. Kyse on osaksi myös siitä, että joissain projekteissa tavoitteet on asetettu epärealistisiksi suhteessa niiden toteutumiseen. Projekteihin kohdistuvat ulkoiset tarpeet, toimintaympäristö ja realistiset tavoitteet eivät kuitenkaan ehdottomasti takaa yhteiskunnallista vaikuttavuutta. Myös yhteistyöprojektien toteuttajien ominaisuudet eli sisäiset tekijät vaikuttavat yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ilmenemiseen.

Pulssitettu laserablaatio mikrofluidisten kanavistojen sarjatuotantomenetelmänä

Puolijohteiden yleistyttyä vuodesta 1948 alkaen, ovat elektroniset laitteet pienentyneet jatkuvasti tehojen kuitenkin kasvaessa. Kasvaneet tehotiheydet kuitenkin vaikeuttavat laitesuunnittelua, sillä puoljohdekomponenttien suorituskyvylle ja eliniälle on oleellista lämpötilojen ja lämpötilavaihteluiden minimointi. Perinteisen ilmajäähdytyksen lähestyessä rajojaan niin kokonaistehon kuin järkevän energiatehokkuudenkin suhteen, on parhaaksi seuraavaksi teknologiaksi ennustettu kaksifaasijäähdytystä, jonka suorituskyky ja energiatehokkuus ovat vaaditulla tasolla. Kaksifaasijäähdytyksen optimaaliselle toiminnalle tärkeää on hyvin suunniteltu ja tarkasti valmistettu lämmönsiirtopinta, jota kutsutaan mikrokanavistoksi. Pulssitettu laserkaiverrus on edistynyt valmistustekniikka, jonka tarkkuus ja luotettavuus sopisivat mikrokanavistojen valmistamiseen. Laserkaiverruksella saavutettavat lopputulokset vaihtelevat kuitenkin materiaalista riippuen ja kupari – jota käytetään yleisesti lämmönjohteena – on eräs huonoimmin lasertyöstöön reagoivista materiaaleista ja siksi on oleellista selvittää laser-kaiverruksen toimivuutta kuparisten mikrokanavistojen valmistuksessa. Pulssitetun laser-kaiverruksen eri variaatioista nanosekunti-luokan pulssinpituuksilla toimivat laitteet ovat jatkuvan tuotannon kannalta paras vaihtoehto niiden hyvän tuottavuuden, saatavuuden sekä kohtuullisen alkuinvestoinnin vuoksi. Käytännön kaiverruskokeiden perusteella selvisi, että menetelmä on laatunsa ja tarkkuutensa puolesta sopiva varsinaiseen tuotantoon. Kaiverruksen tehokkuus kuparia työstettäessä on kuitenkin ennakoituakin heikompi ja niin valmistus- kuin suunnitelu-prosessikin vaativat vielä jatkotutkimusta ja -kehitystä.

Kirjallisuuskatsaus sydäninfarktin mekaanisista komplikaatioista

Tämä työ on kirjallisuuskatsaus sydäninfarktin mekaanisista komplikaatioista, joita ovat kammioväliseinämän repeämä, papillaarilihaksen repeämästä johtuva mitraalivuoto sekä vapaa vasemman kammion repeämä. Katsauksessa käydään läpi uusimmat ja potilasaineistoiltaan laajimmat tutkimukset aiheeseen liittyen. Sydäninfarktin mekaaniset komplikaatiot ovat suhteellisen harvinaisia, niiden esiintyvyys vaihtelee 0,2-0,5 %:n välillä kaikista sydäninfarktin sairastaneista (2,4,45,46). Nykyaikaiset reperfuusio- ja liuotushoidot ovat vähentäneet näiden komplikaatioiden esiintyvyyttä (2,21,22,45,46). Sydäninfarktin mekaanisen komplikaation saanut potilas on tavallisesti kriittisessä tilassa. Kaikille näille komplikaatioilla yhteisiä oireita ovat hengenahdistus sekä hemodynaaminen shokki (22,58,61). Diagnostiikan kulmakivi on UÄ-tutkimus, jonka sensitiivisyys ja spesifisyys ovat erinomaista luokkaa (9,25,52,61). Hoito on poikkeustapauksia lukuunottamatta kirurginen; konservatiivisen hoidon tarkoitus on lähinnä tukea potilaan hemodynamiikkaa leikkaukseen asti (19,30). Operatiivisesti hoidettujen potilaiden kuolleisuus 30 päivän sisällä leikkauksesta vaihtelee 19-63 %:n välillä komplikaatiosta riippuen (1,2,47). Konservatiivisesti hoidettujen potilaiden ennuste on huono, kuolleisuus on jopa 100 % (19).

Earning logics of a portal solution for a medical device manufacturer

The need behind this thesis was in the development of a more modern earning logic for a pelvic floor muscle home training device to which a portal solution is going to be introduced as a part of new upgraded version of the device. The goal is to offer useful guidelines and recommendations for the medical device manufacturer to use in the process of creating the new business model around the new product version. In the theoretical part of this thesis, the used theoretical frameworks for business model generation and pricing models are presented. The special characteristics of healthcare technology industry are also introduced as initial data for the empirical part. The empirical data is collected via interviews and meetings from both inside and outside of the company to gain a comprehensive picture of the issue at hand. The needed changes in the business model as well as possible pricing options are gone through in the empirical chapters with the main focus being on the incoming revenue streams and pricing. As results of the thesis recommendations are presented for the changes that are needed in the business model after the introduction of the portal solution. The results of this thesis can be used for finishing the development process of the new version of the device and especially the earning logic of it.

Postglacial paleoecology and effects of European settlement on the environment of Lake Hunger and Lake Lisgar, Southwestern Ontario /

This investigation has three purposes I to make a comparative chemical study on sediment cores collected for Lake Lisgar (man-made lake in an urban center) and Lake Hunger (natural basin in a rural community) encompassing the time since European settlement I to determine the postglacial chemical history of Lake Hunger, and to determine the vegetational history of the Lake Hunger area from postglacial time to the present. The minus 80 mesh fraction of 108 soil samples and 18 stream sediment samples collected in the vicinity of Lakes' Lisgar and Hunger were analyzed for cold hydrochloric acid soluble lead, zinc, nickel, cobalt, copper, aluminum, sodium, potassium, calcium, magnesium, iron and manganese. Lacustrine sediments from 5 boreholes in the Lake Lisgar basin were collected. Boreholes 1, 2, 3, and 4 were analyzed for palynological and chemical information and Borehole 5 was subjected to pollen and ostracode analysis. Lacustrine sediments from 6 boreholes in the Lake Hunger basin were collected. Palyno- -logical and chemical analysis were performed on Boreholes 1, 2, 3, 4, and 6 and Borehole 5 was analyzed for pollen. In addition, radiocarbon dates were obtained on sediment samples from Boreholes 4 and 5. A total of 8 surface samples were collected from the margins of the Lake Hunger basin and these were chemically analyzed in the laboratory. All of the lacustrine sediments were ashed and analyzed for cold hydrochloric acid soluble lead, zinc, nickel, cobalt, copper, aluminum, sodium, potassium, calcium, magnesium, iron and manganese using a Perkin Elmer 40) Atomic Absorption spectrophotometer. The results . obtained for the 12 elements were expressed as parts per million in dry sediments. It was found that man's influence on the element distribution patterns in the sediments of Lake Lisgar appeared to be related to his urbanizing developments within the lake vicinity, whereas, the rural developments in the vicinity of lake Hunger appeared to have had little effect on the element distribution patterns in the lake sediments. The distribution patterns of lead, zinc, nickel, cobalt, aluminum, magnesium, sodium and potassium are similar to the % ash curve throughout postglacial time indicating that the rate of erosion in the drainage basin is the main factor which controls the concentration of these elements in the sediments of Lake Hunger. The vegetational history, from palynological analysis, of Lake Hunger from postglacial time to the present includes the following stages: tundra, open spruce forest, closed boreal forest, deciduous forest and the trend towards the re-establishment of pine following the clearing of land and the subsequent settlement of the Lake Hunger area by European settlers. The concentrations of some elements (cobalt, nickel, iron, manganese, calcium, magnesium, sodium and potassium) in the sediments of Lake Hunger appears to be higher during pre-cultural compared to post-cultural times. At least one complete postglacial record of the chemical history within a lake basin is necessary in order to accurately assess man's effects on his environment.

Vers une grammaire d'unification Sens-Texte du français : le temps verbal dans l'interface sémantique-syntaxe

Thèse numérisée par la Division de la gestion de documents et des archives de l'Université de Montréal

L’histoire postglaciaire de la végétation et des feux dans la région du Lac Mégantic

La région du lac Mégantic est probablement la première zone à s'être déglacée au Québec, ce qui lui confère un intérêt particulier. L'analyse pollinique et anthracologique des sédiments des trois lacs situés à ses abords, soit les lacs Clinton, Dubuc et des Joncs ont permis de reconstituer l'histoire locale et régionale de la végétation et des feux. La présence d'un gradient altitudinal a entrainé des décalages surtout dans l'instauration des premières phases forestières. La région s'est déglacée vers 13 500 ans AA, et une toundra s'y est installée. Le début de l'afforestation est marqué par l'arrivée du sapin baumier et de l'épinette noire. Par la multiplication de leurs populations, la forêt s'est fermée vers 10 000 ans AA pour constituer une forêt boréale qui fût alors perturbée par plusieurs épisodes de feux. Vers 8000 ans AA, les nouvelles conditions climatiques favorisent les espèces feuillues et instaurent une érablière à bouleau jaune et une diminution de la fréquence des feux. Les résultats obtenus permettent d'enrichir les connaissances paléophytogéographiques et anthracologiques du Québec.

Mortalité par suicide au Canada depuis le début du XXe siècle : perspectives sociodémographiques et macroéconomiques

Robert Bourbeau, département de démographie (Directeur de recherche) Marianne Kempeneers, département de sociologie (Codirectrice de recherche)

Factores asociados a complicaciones post quirúrgicas en pacientes adultos con obstrucción intestinal mecánica en Bogotá, Colombia, período 2008 - 2014

Introducción: La obstrucción intestinal es una patología de alta prevalencia e impacto en los servicios de cirugía general a nivel mundial. El manejo de esta entidad puede ser médico o quirúrgico. Cuando se requiere intervención quirúrgica, se busca evitar el desarrollo de isquemia intestinal y resecciones intestinales; durante el postoperatorio, pueden existir complicaciones. El objetivo de este estudio es identificar los factores asociados al desarrollo de complicaciones post operatorias en un grupo de pacientes con obstrucción intestinal mecánica llevados a manejo quirúrgico. Metodología: Estudio analítico tipo casos y controles en un grupo de pacientes con diagnóstico de obstrucción intestinal mecánica llevados a manejo quirúrgico de su patología. Los casos corresponden a los pacientes con complicaciones postoperatorias y los controles aquellos que no presentaron complicaciones. Se identificaron factores asociados a complicación post operatoria mediante modelos estadísticos bivariados y multivariados de regresión logística para factores como edad, sexo, antecedente quirúrgico, presentación clínica, paraclínica y diagnóstico postoperatorio de malignidad, entre otras. Resultados: Se identificaron un total de 138 pacientes (54 casos y 129 controles). Los rangos de edad entre 55-66 años y mayor de 66 años fueron asociados con complicaciones postoperatorias (OR 3,87 IC95% 1,58-9,50 y OR 3,62 IC95% 1,45-9,08 respectivamente). El déficit de base inferior a 5 mEq/litro se relaciona con complicaciones postoperatorias (OR 2,64 IC95% 1.33-5,25) Otras pruebas de laboratorio, características radiológicas, hallazgos de malignidad en el postoperatorio y la evolución de los pacientes no fueron asociados con complicaciones. Conclusiones: Las disminución de las complicaciones durante el manejo quirúrgico de obstrucción intestinal mecánica continúa siendo un reto para la cirugía general. Factores no modificables como edad avanzada y modificables como el equilibrio ácido base deben ser tenidos en cuenta dada su correlación en el desarrollo de complicaciones postoperatorias.

Step into--the stone age.

Retrocedamos dos millones de años, a la Edad de Piedra y descubriremos como eran los ancestros de los modernos humanos. Dónde vivían los homínidos, como se agrupaban para cazar caballos, bisontes, renos, mamuts peludos que vagaban en grandes manadas por la tundra y las praderas. Se alimentaban de semillas, bayas, frutos secos, raíces, y ya tenían animales domesticados. Nos maravilla las buenas herramientas y armas que fabricaban con distintos materiales y que les ayudaba en su supervivencia. Una serie de actividades prácticas ayuda a los niños a recrear este mundo de la Edad de Piedra.