Short-term forecasting of power demand in the Nord Pool market

Sähkönkulutuksen lyhyen aikavälin ennustamista on tutkittu jo pitkään. Pohjoismaisien sähkömarkkinoiden vapautuminen on vaikuttanut sähkönkulutuksen ennustamiseen. Aluksi työssä perehdyttiin aiheeseen liittyvään kirjallisuuteen. Sähkönkulutuksen käyttäytymistä tutkittiin eri aikoina. Lämpötila tilastojen käyttökelpoisuutta arvioitiin sähkönkulutusennustetta ajatellen. Kulutus ennusteet tehtiin tunneittain ja ennustejaksona käytettiin yhtä viikkoa. Työssä tutkittiin sähkönkulutuksen- ja lämpötiladatan saatavuutta ja laatua Nord Poolin markkina-alueelta. Syötettävien tietojen ominaisuudet vaikuttavat tunnittaiseen sähkönkulutuksen ennustamiseen. Sähkönkulutuksen ennustamista varten mallinnettiin kaksi lähestymistapaa. Testattavina malleina käytettiin regressiomallia ja autoregressiivistä mallia (autoregressive model, ARX). Mallien parametrit estimoitiin pienimmän neliösumman menetelmällä. Tulokset osoittavat että kulutus- ja lämpötiladata on tarkastettava jälkikäteen koska reaaliaikaisen syötetietojen laatu on huonoa. Lämpötila vaikuttaa kulutukseen talvella, mutta se voidaan jättää huomiotta kesäkaudella. Regressiomalli on vakaampi kuin ARX malli. Regressiomallin virhetermi voidaan mallintaa aikasarjamallia hyväksikäyttäen.

Kaukolämpöakun kannattavuus teollisuuden ja yhdyskunnan energian yhteistuotannossa

Työn tavoitteena oli selvittää UPM-Kymmenen Rauman voimalaitokselle soveltuvan kaukolämpöakun prosessikytkentä, optimaalinen koko ja investoinnin kannattavuus. Lisäksi ratkaistiin funktio, jolla voidaan määrittää optimaalinen kaukolämpöakun koko kaukolämpöverkon koon perusteella. Teoriaosassa käsiteltiin investointien ja lämmön varastoinnin perusteita käyttämällä hyväksi kirjallisuutta. Soveltavassa osassa tietoa kerättiin kirjallisuuden lisäksi asiantuntijoiden haastatteluilla. Teorian ja kannattavuuslaskelmien perusteella toteutettavaksi ratkaisuksi valittiin suorakytkentäinen paineistettu kaukolämpöakku. Valitun akun purkaus- ja latustehoiksi saatiin 40 MW, akun tilavuudeksi 1 700 m³, korkeudeksi 33 m ja halkaisijaksi 8 m. Investonnin sisäinen korko on 16,6 prosenttia. Kannattavuuslaskelmien ja herkkyystarkastelun perusteella investointi on kannattava. Kaukolämpöverkkoon rakennattavan akun optimaalinen koko voidaan määrittää funktiolla: y = -0,0102x² +9,6605x +68,395 , jossa y on akun tilavuus ja x verkon kaukolämpöenergian vuosittainen kulutus.

Differential Dimerization of Variants Linked to Enhanced S-Cone Sensitivity Syndrome (ESCS) Located in the NR2E3 Ligand-Binding Domain.

NR2E3 encodes the photoreceptor-specific nuclear hormone receptor that acts as a repressor of cone-specific gene expression in rod photoreceptors, and as an activator of several rod-specific genes. Recessive variants located in the ligand-binding domain (LBD) of NR2E3 cause enhanced short wavelength sensitive- (S-) cone syndrome (ESCS), a retinal degeneration characterized by an excess of S-cones and non-functional rods. We analyzed the dimerization properties of NR2E3 and the effect of disease-causing LBD missense variants by bioluminescence resonance energy transfer (BRET(2) ) protein interaction assays. Homodimerization was not affected in presence of p.A256V, p.R039G, p.R311Q, and p.R334G variants, but abolished in presence of p.L263P, p.L336P, p.L353V, p.R385P, and p.M407K variants. Homology modeling predicted structural changes induced by NR2E3 LBD variants. NR2E3 LBD variants did not affect interaction with CRX, but with NRL and rev-erbα/NR1D1. CRX and NRL heterodimerized more efficiently together, than did either with NR2E3. NR2E3 did not heterodimerize with TLX/NR2E1 and RXRα/NR2C1. The identification of a new compound heterozygous patient with detectable rod function, who expressed solely the p.A256V variant protein, suggests a correlation between LBD variants able to form functional NR2E3 dimers and atypical mild forms of ESCS with residual rod function.

Lisäpoltolla varustetun maakaasukombivoimalaitoksen optimointi.

Voimalaitoksen sisäisellä optimoinnilla pyritään parantamaan prosessia ja lisäämään voimalaitoskonseptin kilpailukykyä energiamarkkinoilla. Tässä työssä optimoitiin lisäpoltolla varustettua, sähköteholtaan noin 125 MW:n maakaasukompivoimalaitosta. Työ on osa Fortum Engineering Oy:n konseptikehitysohjelmaa. Kaasuturbiinin savukaasun sisältämää happea voidaan hyödyntää lämmöntal-teenottokattilan savukaasukanavaan sijoitetussa lisäpoltossa. Lisäpoltolla saadaan nostettua savukaasun lämpötilaa ja lisättyä tuotetun tuorehöyryn määrää. Työssä tutkittiin lisäpolton kannattavuutta ja sen vaikutusta voimalaitoksen mitoitukseen. Lisäpolton lämpötila valitaan teknisten rajoitusten perusteella, jolloin siitä aiheutuvat investointikustannukset eivät nouse merkittäviksi. Optimointimenetelmä pohjautuu Fortum Oyj:ssä kehitetyllä voimalaitossimulaattori Solvolla laskettujen lämpötaseiden ja asiantuntija-arvioihin perustuvien investointikustannuskaavojen käyttöön. Taloudelliset lähtöarvot on valittu Itä-Euroopan markkinatilanteen mukaisiksi. Kannattavuuslaskelmat perustuvat nykyarvomenetelmään, jossa investointikustannuksille ja sähkön ja kaukolämmön myynnistä saaduille tuotoille lasketaan nykyarvo. Teknisten rajoitusten puitteissa suurimman nykyarvon antava tapaus on aina kunkin tutkittavan prosessisuureen optimitapaus. Tutkittavia prosessisuureita voivat olla esimerkiksi tuorehöyryn tila-arvot. Eräs työn tavoitteista oli selvittää lämmöntalteenottokattilan painetasojen optimaalinen lukumäärä. Lisäpoltto todettiin lämmitysvoimalaitoksella kannattavaksi ratkaisuksi kun nyt optimoitua laitosta verrattiin ilman lisäpolttoa mitoitettuun vastaavanlaiseen laitokseen. Kannattavuuslaskelmille tehtiin herkkyystarkastelut, joiden avulla tutkittiin mitoitetun konseptin herkkyyttä taloudellisten lähtöarvojen muutoksille. Herkkyysanalyysin avulla optimoitua voimalaitoskonseptia voidaan hyödyntää suuremmalla taloudellisten lähtöarvojen vaihteluvälillä.

Influence of Equipment Operation and Performance Deterioration on Power Plant Economy.

Pysyäkseen kilpailukykyisenä vapautuneilla sähkömarkkinoilla on voimalaitoksen energiantuotantokustannusten oltava mahdollisimman matalia, tinkimättä kuitenkaan korkeasta käytettävyydestä. Polttoaineen energiasisällön mahdollisimman hyvä hyödyntäminen on ratkaisevan tärkeää voimalaitoksen kannattavuudelle. Polttoainekustannusten osuus on konvektiivisilla laitoksilla yleensä yli puolet koko elinjakson kustannuksista. Kun vielä päästörajat tiukkenevat koko ajan, korostuu polttoaineen korkea hyötykäyttö entisestään. Korkea energiantuotannon luotettavuus ja käytettävyys ovat myös elintärkeitä pyrittäessä kustannusten minimointiin. Tässä työssä on käyty läpi voimalaitoksen kustannuksiin vaikuttavia käsitteitä, kuten hyötysuhdetta, käytettävyyttä, polttoaineen hintoja, ylös- ja alasajoja ja tärkeimpiä häviöitä. Ajostrategiassa ja poikkeamien hallinnassa pyritään hyvään hyötysuhteeseen ja alhaisiin päästöihin joka käyttötilanteessa. Lisäksi on tarkasteltu tiettyjen suureiden, eli höyryn lämpötilan ja paineen, savukaasun hapen pitoisuuden, savukaasun loppulämpötilan, sekä lauhduttimen paineen poikkeamien vaikutusta ohjearvostaan energiantuotantokustannuksiin. Happi / hiilimonoksidi optimoinnissa on otettu huomioon myös pohjatuhkan palamattomat.

Sähkönmyyntisopimusten markkinalähtöinen hinnoittelu

Vuonna 1995 alkanut sähkömarkkinoiden vapautuminen on muuttanut sähköyhtiöiden myyntisopimusten hinnoittelua merkittävästi. Ennen markkinauudistusta voitiin sähkön myyntisopimukset hinnoitella perustuen oman sähkön tuotannon kustannuksiin ja haluttuun katteeseen. Nykyään sähköpörssissä noteerattava sähkön hinta muodostaa perustan kaikkien myyntisopimusten hinnoittelulle. Sähkön markkinahinnan lisäksi on myyntisopimusten hinnoittelussa otettava huomioon sähkömarkkinoiden ominaispiirteistä aiheutuvat riskit sähkön myyjälle. Tässä työssä mallinnetaan Lappeenrannan Energia Oy:n markkinalähtöiset hinnoittelumenetelmät kahdelle sähkönmyyntisopimustyypille. Lisäksi tutkitaan markkinalähtöisen hinnoittelun tärkeimpien riskikomponenttien, aluehintaeron sekä profiililisän, merkitystä markkinalähtöisten myyntisopimusten hinnoittelussa. Aluehintaeron hyväksikäyttöä myyntisopimusten hinnoittelussa on tutkittu selvittämällä Suomen hinta-alueen CfD-johdannaisten riskipreemiot. Profiililisän merkitystä myyntisopimusten hinnoittelussa on tutkittu havainnoimalla profiililisän muutoksia hinta- ja kulutusaikasarjoissa sekä suojaushinta ja tehotasossa tapahtuneiden muutosten suhteen. Ennustetun ja toteutuneen profiililisän eroja on tutkittu laskemalla ne seitsemälle Lappeenrannan Energia Oy:n merkittävälle asiakkaalle. Lisäksi on tarkasteltu profiililisän laskentaan tarvittavan hinta-aikasarjan mallintamiseen käytettyjen termiinituotteiden hintojen merkitystä lasketun profiililisän suuruuteen. Työn lopuksi esitetään kaksi vaihtoehtoista sähkösopimusten hinnoittelumenetelmää ja vertaillaan esitettyjä hinnoittelumenetelmiä keskenään. Työssä havaitaan, että aluehintaerolta suojautumiseen käytettävien CfD-johdannaisten avulla olisi ollut mahdollista lisätä markkinalähtöisten myyntisopimusten tuottoa viimeisen kolmen vuoden aikana. Suoritettujen herkkyysanalyysien perusteella voidaan todeta, että toteutuneen ja ennustetun profiililisän erot johtuvat laskentaan käytettävien hinta- sekä kulutusaikasarjojen epätarkkuudesta. Lappeenrannan Energia Oy:n käyttämät profiililisät osoittautuivat ex-post -tarkastelussa liian suuriksi yhtä asiakasta lukuun ottamatta. Lisäksi tarjousaikana laskettujen profiililisien voidaan katsoa muuttuvan täysin samassa suhteessa hinta-aikasarjan mallintamiseen käytettyjen termiinituotteiden volatiliteettien kanssa. Esiteltyjen vaihtoehtoisten myyntisopimusten hinnoittelumenetelmien voidaan katsoa antavan varsin samanlaisia tuloksia kuin Lappeenrannan Energia Oy:n nykyinen hinnoittelumenetelmä. Saatuihin tuloksiin vaikuttavat kuitenkin painokertoimien estimointiin käytetyn vuoden volatiliteetti sekä profiililisän laskentamenetelmä

Neutralization of (NK-cell-derived) B-cell activating factor by Belimumab restores sensitivity of chronic lymphoid leukemia cells to direct and Rituximab-induced NK lysis.

Natural killer (NK) cells are cytotoxic lymphocytes that substantially contribute to the therapeutic benefit of antitumor antibodies like Rituximab, a crucial component in the treatment of B-cell malignancies. In chronic lymphocytic leukemia (CLL), the ability of NK cells to lyse the malignant cells and to mediate antibody-dependent cellular cytotoxicity upon Fc receptor stimulation is compromised, but the underlying mechanisms are largely unclear. We report here that NK-cells activation-dependently produce the tumor necrosis factor family member 'B-cell activating factor' (BAFF) in soluble form with no detectable surface expression, also in response to Fc receptor triggering by therapeutic CD20-antibodies. BAFF in turn enhanced the metabolic activity of primary CLL cells and impaired direct and Rituximab-induced lysis of CLL cells without affecting NK reactivity per se. The neutralizing BAFF antibody Belimumab, which is approved for treatment of systemic lupus erythematosus, prevented the effects of BAFF on the metabolism of CLL cells and restored their susceptibility to direct and Rituximab-induced NK-cell killing in allogeneic and autologous experimental systems. Our findings unravel the involvement of BAFF in the resistance of CLL cells to NK-cell antitumor immunity and Rituximab treatment and point to a benefit of combinatory approaches employing BAFF-neutralizing drugs in B-cell malignancies.

The Optimisation of the Draft Tube of a Hydro Power Plant at Off-Design Conditions

Several possible methods of increasing the efficiency and power of hydro power plants by improving the flow passages are investigated in this stydy. The theoretical background of diffuser design and its application to the optimisation of hydraulic turbine draft tubes is presented in the first part of this study. Several draft tube modernisation projects that have been carried out recently are discussed. Also, a method of increasing the efficiency of the draft tube by injecting a high velocity jet into the boundary layer is presented. Methods of increasing the head of a hydro power plant by using an ejector or a jet pump are discussed in the second part of this work. The theoretical principles of various ejector and jet pump types are presented and four different methods of calculating them are examined in more detail. A self-made computer code is used to calculate the gain in the head for two example power plants. Suitable ejector installations for the example plants are also discussed. The efficiency of the ejector power was found to be in the range 6 - 15 % for conventional head increasers, and 30 % for the jet pump at its optimum operating point. In practice, it is impossible to install an optimised jet pump with a 30 % efficiency into the draft tube as this would considerabely reduce the efficiency of the draft tube at normal operating conditions. This demonstrates, however, the potential for improvement which lies in conventional head increaser technology. This study is based on previous publications and on published test results. No actual laboratory measurements were made for this study. Certain aspects of modelling the flow in the draft tube using computational fluid dynamics are discussed in the final part of this work. The draft tube inlet velocity field is a vital boundary condition for such a calculation. Several previously measured velocity fields that have successfully been utilised in such flow calculations are presented herein.

Towards high-quality simultaneous EEG-fMRI at 7T: Detection and reduction of EEG artifacts due to head motion.

The enhanced functional sensitivity offered by ultra-high field imaging may significantly benefit simultaneous EEG-fMRI studies, but the concurrent increases in artifact contamination can strongly compromise EEG data quality. In the present study, we focus on EEG artifacts created by head motion in the static B0 field. A novel approach for motion artifact detection is proposed, based on a simple modification of a commercial EEG cap, in which four electrodes are non-permanently adapted to record only magnetic induction effects. Simultaneous EEG-fMRI data were acquired with this setup, at 7T, from healthy volunteers undergoing a reversing-checkerboard visual stimulation paradigm. Data analysis assisted by the motion sensors revealed that, after gradient artifact correction, EEG signal variance was largely dominated by pulse artifacts (81-93%), but contributions from spontaneous motion (4-13%) were still comparable to or even larger than those of actual neuronal activity (3-9%). Multiple approaches were tested to determine the most effective procedure for denoising EEG data incorporating motion sensor information. Optimal results were obtained by applying an initial pulse artifact correction step (AAS-based), followed by motion artifact correction (based on the motion sensors) and ICA denoising. On average, motion artifact correction (after AAS) yielded a 61% reduction in signal power and a 62% increase in VEP trial-by-trial consistency. Combined with ICA, these improvements rose to a 74% power reduction and an 86% increase in trial consistency. Overall, the improvements achieved were well appreciable at single-subject and single-trial levels, and set an encouraging quality mark for simultaneous EEG-fMRI at ultra-high field.

Tumour biology, metastatic sites and taxanes sensitivity as determinants of eribulin mesylate efficacy in breast cancer: results from the ERIBEX retrospective, international, multicenter study.

BACKGROUND: Our retrospective, international study aimed at evaluating the activity and safety of eribulin mesylate (EM) in pretreated metastatic breast cancer (MBC) in a routine clinical setting. METHODS: Patients treated with EM for a locally advanced or MBC between March 2011 and January 2014 were included in the study. Clinical and biological assessment of toxicity was performed at each visit. Tumour response was assessed every 3 cycles of treatment. A database was created to collect clinical, pathological and treatment data. RESULTS: Two hundred and fifty-eight patients were included in the study. Median age was 59 years old. Tumours were Hormone Receptor (HR)-positive (73.3 %) HER2-positive (10.2 %), and triple negative (TN, 22.5 %). 86.4 % of the patients presented with visceral metastases, mainly in the liver (67.4 %). Median previous metastatic chemotherapies number was 4 [1-9]. Previous treatments included anthracyclines and/or taxanes (100 %) and capecitabine (90.7 %). Median number of EM cycles was 5 [1-19]. The relative dose intensity was 0.917. At the time of analysis (median follow-up of 13.9 months), 42.3 % of the patients were still alive. The objective response rate was 25.2 % (95 %CI: 20-31) with a 36.1 % clinical benefit rate (CBR). Median time to progression (TTP) and overall survival were 3.97 (95 %CI: 3.25-4.3) and 11.2 (95 %CI: 9.3-12.1) months, respectively. One- and 2-year survival rates were 45.5 and 8.5 %, respectively. In multivariate analysis, HER2 positivity (HR = 0.29), the presence of lung metastases (HR = 2.49) and primary taxanes resistance (HR = 2.36) were the only three independent CBR predictive factors, while HR positivity (HR = 0.67), the presence of lung metastases (HR = 1.52) and primary taxanes resistance (HR = 1.50) were the only three TTP independent prognostic factors. Treatment was globally well tolerated. Most common grade 3-4 toxicities were neutropenia (20.9 %), peripheral neuropathy (3.9 %), anaemia (1.6 %), liver dysfunction (0.8 %) and thrombocytopenia (0.4 %). Thirteen patients (5 %) developed febrile neutropenia. CONCLUSION: EM is an effective new option in heavily pretreated MBC, with a favourable efficacy/safety ratio in a clinical practice setting. Our results comfort the use of this new molecule and pledge for the evaluation of EM-trastuzumab combination in this setting. Tumour biology, primary taxanes sensitivity and metastatic sites could represent useful predictive and prognostic factors.

Emergent power hierarchies and group performance (Published online: 7 Oct. 2014)

In newly formed groups, informal hierarchies emerge automatically and readily. In this study, we argue that emergent group hierarchies enhance group performance (Hypothesis 1) and we assume that the more the power hierarchy within a group corresponds to the task-competence differences of the individual group members, the better the group performs (Hypothesis 2). Twelve three-person groups and 28 four-person groups were investigated while solving the Winter Survival Task. Results show that emerging power hierarchies positively impact group performance but the alignment between task-competence and power hierarchy did not affect group performance. Thus, emergent power hierarchies are beneficial for group performance and although they were on average created around individual group members' competence, this correspondence was not a prerequisite for better group performance.