Transmission oflight through individually formed fiber- reinforced composite post (Yksilöllisesti muotoillun kuitukomposiittinastan valonläpäisevyys)

Kuitukomposiitista valmistettuja juurikanavanastoja käytetään apuna, kun restauroidaan juurihoidettuja ja kruunuosastaan runsaasti kudosta menettäneitä hampaita. Kliinisen kestävyyden kannalta on tärkeää että nasta kiinnittyy hampaaseen hyvin. Tarvittavan valomäärän saattaminen valokovetuksella pimeään juurikanavaan on vaikeaa ja sen vuoksi nastojen kiinnittämiseen suositellaan kaksoiskovetteista yhdistelmämuovisementtiä, joka kovettuu vain osittain valolla. Jotta nasta ja sementti polymeroituisivat hyvin, nastan hyvä valonläpäisy- ja sirontakyky olisi eduksi. Tehdasvalmisteisten nastojen valonläpäisykyvyn on todettu heikkenevän niiden pituuden kasvaessa. Yksilöllisesti muotoilluilla kuitukomposiittinastoilla, joilla on osittaislomittaismuoviverkostorakenne (semi-IPN) polymeerimatriisi, on todettu tehdasvalmisteisia kuitunastoja parempi sidos nastan ja yhdistelmämuovisementin välillä. Yksilöllisesti muotoilluilla kuitunastoilla näyttäisi myös olevan hyvä valonjohtamiskyky, mutta lisätutkimuksia tarvitaan. Tässä tutkimuksessa selvitettiin yksilöllisesti muotoillun kuitukomposiittinastan (EverStick Post) ja kahden tehdasvalmisteisen (Relyx Fiber Post ja GC Fiber Post) kuitukomposiittina stan valonläpäisevyyttä sekä pituuden vaikutusta niiden valonläpäisykykyyn laboratorio- olosuhteissa. Tutkimushypoteesi oli, että nastojen valonläpäisykyky heikkenee niiden pidentyessä. Tutkimuksessa kaikista nastatyypeistä valmistettiin eripituisia nastoja (4, 8, 12 ja 16 mm). Nastoille tehtiin samanpituiset testikappaleet muoviputkesta ja polyvinyylisiloksaanista, ja nastat asetettiin niiden sisään. Tämän jälkeen nastoja kovetettiin valokovettimella 10 sekuntia, ja läpi päässyt valo mitattiin MARC Resin Calibrator -laitteella. Kontrollina käytettiin tyhjää testikappaletta ilman nastaa. Keskeiseksi tulokseksi saatiin, että yksilöllisesti muotoillulla kuitukomposiittinastalla oli kaikissa pituusryhmissä muita nastoja merkitsevästi parempi valonläpäisykyky. Tulokset osoittivat myös, että kaikkien nastojen valonläpäisevyys laski merkitsevästi nastan pituuden lisääntyessä aina 12 millimetriin asti. Tulosten perusteella yksilöllisesti muotoillulla kuitukomposiittinastalla on tehdasvalmisteista nastaa parempi valonläpäisykyky. Kuitukomposiittinastojen valonläpäisykyky heikkenee niiden pituuden kasvaessa aiempien tutkimusten mukaisesti. Jatkotutkimuksissa tulisi selvittää, miten valonläpäisevyys ja siroaminen vaikuttavat nastan ja sementin polymeroitumiseen ja siten kliiniseen lopputulokseen.

The advancement of innovations in communications industry: A case study of Russian Post company

The purpose of this study is to provide a project aimed on solving the problem of advancement of innovations for Russian Post company that is the main actor on the Russian postal service market. This project is constructed through gathering and scrutinizing two essential informational packages, with first being precise information about Russian Post business processes and structure in order to find out the weak spots and hindering forces, and the second being benchmarking analysis of product and service portfolio of company's peers in Europe and Australia in order to evaluate existing experience and gather additional sources that can facilitate the advancement of innovations. These informational packages are studied and sent through the matrix analysis that must highlight customer and technical requirements which emphasize the innovativeness and problem-solving purpose of the project and lay stress on the assuring characteristics that must to be met in order to advance the project. The project itself is aimed on providing Russian Post company with several solutions, both managerial and engineering, which are aimed on easing problem-solving processes and lay the foundation for continuous innovation and value increase for Russian Post company, its partners and its customers. Project's payback period is been calculated as well.

Building-up influence: post-war industrialization in the State of Minas Gerais, Brazil

This paper examines the post-War industrialization process in the Brazilian State of Minas Gerais, focusing on one of its desirable outcomes, namely the capacity to generate growth through the impact of strong input-output linkages. This process is placed into historical perspective considering the ideas that permeate the economic development debate throughout the period of analysis. Changes in the regional economic structure are assessed through the use of three input-output tables for the years of 1953, 1980 and 1995. By adopting the fields of influence methodology as the analytical core, it is shown that the efforts towards the creation of a more integrated regional economy have generated stronger influence of the targeted sectors (metal products, transportation equipment, chemical, and services). However, structural changes also contributed to strengthen leakage in the system originated in traditional economic activities.

A new cultural cleavage in post-modern society

The attitudes towards gender and homosexuality tend to be linked at the micro level (individuals), which explains the political saliency of this newly emerging cleavage. At the macro level (country), the main finding is that the value orientations towards gender and homosexuality are strongly embedded in the basic cultural or civilisation differences among countries. As developing countries modernise and enter post-modernity, they will also experience the gender cleavage, especially when they adhere to an individualistic culture. Cultural cleavages in the post-modern society, whether in rich or developing countries, can only be properly researched by the survey method. It opens up a large area for both micro and macro analyses in the social sciences.

Price movement in the Brazilian land market (1994-2010): an analysis in the light of post-Keynesian theory

ABSTRACT The present study aims to evaluate crop, pasture and forest land prices in Brazil, between 1994 and 2010, in the light of Post-Keynesian theory. The results provide evidence that land, more than just a simple factor of production, must be conceived of as an economic asset. In fact, the price of rural land is determined not only by the expected profitability deriving from agricultural activities but also by the agents' expectations about its future appreciation and liquidity in an economic environment permeated with uncertainty. In this context, as an object of speculation, land has been particularly important as a store of value.

Sobre as origens do vocabulário político medieval

O fenômeno da incorporação do corpo lexical político aristotélico transliterado do grego ao contexto latino do século XIII nos remete a problemas sobre as presenças e ausências terminológicas, não somente na tradução da Política, feita por Guilherme de Moerbeke, e nos comentários de Alberto Magno e Tomás de Aquino ao texto latino de Aristóteles, mas também à possível reverberação desses vocábulos políticos moerbekianos em alguns leitores da Política, no século XIV. Não se trata apenas de verificação de quem usou ou não usou tais ou quais termos, nem mesmo da elaboração de juízos sobre esses usos, como que para rotular pensadores; antes, trata-se de tentar individuar, a partir dos usos terminológicos, o surgimento de um novo modo de pensar e compreender a esfera da vida humana que é a dimensão pública, ou melhor, política. Tentaremos compreender, neste artigo, especificamente como emerge, a partir dessa tradução latina da Política, um novo quadro conceitual, a saber: a esfera política. Constataremos que a tradução da Política de Moerbeke consolida um novo vocabulário e um novo quadro conceitual que será, doravante, um dos fundamentos do pensamento político.

Hermenêutica medieval: a compreensão espiritual de Joaquim de Fiore

O estudo trata a hermenêutica medieval sob o prisma da compreensão espiritual (intelectio spiritualis) de Joaquim de Fiore (1135-1202). Mostra que a noção de Trindade serve de base para retomar o método alegórico e o tipológico da tradição. Além disso, serve para propor o novo método por concórdia que, a nosso ver, culminará na maior inovação da leitura da história medieval. Entre os resultados, destacamos a continuidade imediata dessa hermenêutica com os franciscanos espirituais do século XIII e sua influência direta na cultura luso-brasileira. Avaliamos também os estudos que tentam encontrar em Joaquim a gênese da filosofia da história hegeliana. Por fim, analisamos sumariamente a proposta de Gianni Vattimo, que encontra o novo sentido do cristianismo no legado joaquimita.

A Destruktion heideggeriana da ontologia medieval em Die Grundprobleme Der Phänomenologie (§§ 10-12)

Em primeiro lugar, (1) examinarei a chamada Destruktion fenomenológica da ontologia medieval, componente básico do método a partir da história da ontologia. Nessa seção, coloco algumas questões sobre a apropriação da Idade Média com base na escolástica tardia, como se esta fosse o "cume" das reflexões precedentes! Em segundo lugar, (2) apresento a reflexão de próprio Heidegger sobre a ontologia medieval tal como se expõe no curso de semestre de verão de 1927 ("Os problemas fundamentais da fenomenologia"), ministrado na Universidade de Marburg. Igualmente nessa parte, faço algumas reflexões críticas sobre a leitura heideggeriana dos medievais, que se presta muito mais para conhecer o próprio modo de pensar de Heidegger do que os medievais em si mesmos, ou seja, pela leitura cursiva dos textos em seu contexto histórico e cultural: sem o élan espiritual, consubstancial aos escritos de Tomás de Aquino, por exemplo, a organização conceitual deste último não pareceria um sistema assaz grandioso e seco? Esta não terá sido a compreensão de Heidegger, fruto da separação metodológica feita entre mística medieval e filosofia escolástica desde o curso não proferido intitulado "Fundamentos filosóficos da Mística Medieval" (1918-1919)?

Seria o Sujeito uma Criação Medieval? Temas de Arqueologia Filosófica

O artigo visa analisar, em linhas gerais, a arqueologia do sujeito operada por Alain de Libera, o que será feito pela concentração no estudo de duas teses fundamentais: (a) Descartes chegou ao sujeito menos por reflexão e mais por refração, em seu debate com Hobbes e Regius, ao tentar escapar da redução do indivíduo à vida corporal e, portanto, à passividade; (b) Tomás de Aquino e Pedro de João Olivi teriam sido os responsáveis por dar certo acabamento a uma temática elaborada desde a Patrística, eminentemente por Agostinho de Hipona, que teria formulado um esquema compreensivo do eu como suporte e como agente.

Poikkeustila uuskolonialismin välineenä. (Post-)foucault’lainen valta-analyysi Yhdysvaltain tuottamista poikkeustiloista 9/11 jälkeisenä aikana.

Tutkielmassa käsitellään Yhdysvaltain 9/11 jälkeistä ulkopolitiikkaa Giorgio Agambenin esittelemän poikkeustilan käsitteen valossa. Pyrkimys on tarkastella sitä, millä tavalla Yhdysvallat käyttää poikkeustilaa uuskolonialismissaan sekä terrorisminvastaisessa sodassaan. Lisäksi uuskolonialismin oikeuttamisessa käytetyt poikkeustilan maantieteelliset mielikuvat ovat kiinnostuksen kohteena. Näiden tavoitteiden tukena käsitellään uuskolonialismissa käytettyjä vallan ja hallinnan muotoja. Michel Foucault’n valtakäsitys toimii Agambenin valtakäsityksen parina, sitä täydentäen ja kyseenalaistaen. Aineistoa on lähestytty Agambenin ja Foucault’n tuotannon pohjalta luodun valta-analyysin keinoin. Tukena on käytetty Peter Milleriin ja Nikolas Roseen sekä Mitchell Deaniin pohjaavaa hallintamentaliteetin teoriaa. Tutkielman kolmitasoisessa lähestymistavassa metatasona on Yhdysvaltain harjoittama uuskolonialismi, makrotasona terrorisminvastainen sota ja mikrotasona konkreettinen leiriesimerkki, Guántanamo Bay. Aineistona on käytetty Kansakunnan tila -puheita, Yhdysvaltain hallintoelinten virallisia dokumentteja sekä YK:n ja ihmisoikeusjärjestöjen raportteja ja kannanottoja. Analyysin tuloksena väitetään, että Yhdysvallat käyttää poikkeustilaa hallinnan teknologiana ensisijaisesti normalisoidakseen poikkeuksellisia yksilöitä. Poikkeustilan avulla pyritään hallitsemaan uusliberalistiselle hallinnalle ominaisia määritelmiä pakenevaa modernia yhteiskuntaa. Keskeisenä hallintamentaliteetin rationaliteettina eli päämääränä nousee esiin rauhaisa ja vakaa, Yhdysvaltain arvot omaksunut maailma. Päämäärän tavoittelemisessa hyödynnetään poikkeustilan lisäksi erilaisia biovallan ja suvereenin vallan mekanismeja. Thanatovaltaa, kuoleman valtaa, hyödynnetään erityisesti leireillä. Poikkeuksellisia subjekteja normalisoidaan kurinpidollisin menetelmin, ja subjekteja tuotetaan keskeisesti desubjektivaation mekanismein. Tiedon ja vallan välinen dialektiikka on keskeinen väline hallinnassa. Poikkeustila on virtuaalinen hallinnan teknologia, joka voi materialisoituessaan tuottaa leirin minne tahansa, milloin tahansa. Poikkeustilaan liitettävät maantieteelliset mielikuvat suosivat mielikuvia vaarallisesta, vaikeasti paikannettavasta, poikkeuksellisesta vihollisesta. Näin suvereeni varaa mahdollisuuden lokalisoida vihollisen – ja poikkeustilan – maantieteellisesti minne tahansa, tarpeidensa mukaan.

Charta öfver Åland med en del af Svenska och Finska skären samt post-vägen imellan Sverige och Finland

C. Beckman in- och delin.

Managing the change of organizational culture in cross-border mergers and acquisitions: The role of post-acquisition integration in organizational culture change

Over the years, cross-border mergers and acquisitions have become a popular strategic option for variety of firms. Companies often seek rapid growth through acquiring potentially valuable enterprises or attempting to enhance their organization’s profitability by merging with other firms. However, managing the change of organizational culture is a major managerial challenge as companies often confront difficulties when merging two previously autonomous organizational cultures into one, joint organizational culture. Therefore, the purpose of this study is to increase understanding related to the challenges and possibilities concerning the management of organizational culture change in cross-border mergers and acquisitions. The research question “How to manage the change of organizational culture in cross-border mergers and acquisitions?” is analysed in relation to the theories presented in this thesis regarding organizational culture, organizational change and acculturation as well as in relation with the collected empirical data. The research question is divided into three sub-questions according to the following: (1) “What is the role of organizational culture in organizations?”, (2) “How to manage organizational change in mergers and acquisitions?” and (3) “How to manage organizational culture change through acculturation?”. The thesis is conducted as a qualitative case study research including three personal interviews and one group interview. The interviews were conducted as a combination of semi-structured and unstructured interviews. Theories related to organizational culture, the management of change as well as acculturation are studied and further analysed in relation to empirical material collected by the researcher. Research findings indicate that that several factors can influence the success of managing the organizational culture change in cross-border mergers and acquisitions. Factors such as defining the preferred acculturation model prior the merger; managing the resistance of change; open communication; acknowledgement of local culture and cultural differences; involvement of personnel in change processes; as well as the formulation and implementation of comprehensive change plans proved to be important factors with relation to successful management of organizational culture change

1.° Chronica Veneta per annos Domini divisa, sub brevi titulo compilata, à primo urbis exordio ad annum 1358. — 2.° Privilegia à Romanis Imperatoribus concessa Ducibus Venetiarum : inserta sunt alia privilegia à Ducibus Venetiarum concessa certis quibusdam privatis. — 3.° Proles Nobilium Venetorum, de qua parte venerunt, et unde originem habuerunt. — 4.° Nobiles Tribuni qui primitùs post aedificationem civitatis Rivoalti in ipsam habitare venerunt. — 5.° Catalogus eorum omnium qui varia munera in dominio Venetorum obiere.

DD. Dufresne