967 resultados para Organic food
Resumo:
The addition reactions of alcohols, ROH (R = CH3, C2H5 n-C3H7, i-C3H7 and t-C4H9), to p-bromophenylisothiocyanate show that the rates decrease in the order, CH3OH> C2H5OH> n-C3H7OH> i-C3H7OH> t-C4H9OH, although the basicities of the alcohols vary in the reverse order. The results indicate the greater importance of steric factors as compared with polar factors. Evidence is also presented for the formation of a complex between the isothiocyanate and the alcohol in the first stage of the addition reaction. In the addition of aniline to substituted phenylisothiocyanates the rate data give a satisfactory linear correlation with Hammett σ constants and the results clearly show that electron-withdrawing groups favour the addition reaction. The addition of aniline to alkyl isothiocyanates have been studied in order to find out the nature of alkyl group interaction in these derivatives. Kinetic studies on the addition of substituted anilines to phenylisothiocyanate show that the rate of reaction increases with the electron-donating ability of the substituents on the aniline as also the basicity of the aniline.
Resumo:
Volatile organic compounds (VOCs) are emitted into the atmosphere from natural and anthropogenic sources, vegetation being the dominant source on a global scale. Some of these reactive compounds are deemed major contributors or inhibitors to aerosol particle formation and growth, thus making VOC measurements essential for current climate change research. This thesis discusses ecosystem scale VOC fluxes measured above a boreal Scots pine dominated forest in southern Finland. The flux measurements were performed using the micrometeorological disjunct eddy covariance (DEC) method combined with proton transfer reaction mass spectrometry (PTR-MS), which is an online technique for measuring VOC concentrations. The measurement, calibration, and calculation procedures developed in this work proved to be well suited to long-term VOC concentration and flux measurements with PTR-MS. A new averaging approach based on running averaged covariance functions improved the determination of the lag time between wind and concentration measurements, which is a common challenge in DEC when measuring fluxes near the detection limit. The ecosystem scale emissions of methanol, acetaldehyde, and acetone were substantial. These three oxygenated VOCs made up about half of the total emissions, with the rest comprised of monoterpenes. Contrary to the traditional assumption that monoterpene emissions from Scots pine originate mainly as evaporation from specialized storage pools, the DEC measurements indicated a significant contribution from de novo biosynthesis to the ecosystem scale monoterpene emissions. This thesis offers practical guidelines for long-term DEC measurements with PTR-MS. In particular, the new averaging approach to the lag time determination seems useful in the automation of DEC flux calculations. Seasonal variation in the monoterpene biosynthesis and the detailed structure of a revised hybrid algorithm, describing both de novo and pool emissions, should be determined in further studies to improve biological realism in the modelling of monoterpene emissions from Scots pine forests. The increasing number of DEC measurements of oxygenated VOCs will probably enable better estimates of the role of these compounds in plant physiology and tropospheric chemistry. Keywords: disjunct eddy covariance, lag time determination, long-term flux measurements, proton transfer reaction mass spectrometry, Scots pine forests, volatile organic compounds
Resumo:
The Raman spectra of methyl alcohol, ethyl alcohol, n-propyl alcohol and n-butyl alcohol have been recorded using λ 2537 excitation. 35, 49, 45 and 51 Raman lines respectively have been identified in the spectra of these alcohols, in addition to the rotational 'wings'. In each case, a large number of additional lines have been recorded. The existence of Raman lines with frequency shifts greater than 3800 cm.-1, first reported by Bolla in the spectrum of ethyl alcohol, has been confirmed. Similar high-frequency shift Raman lines have also been recorded in the spectrum of methyl alcohol. They have been assigned as combinations. Proper assignments have been given for the prominent Raman lines appearing in the spectra of these alcohols.
Resumo:
Lihaluujauho muodostaa maatilojen myytävien kasvi- ja eläinperäisten tuotteiden jälkeen tärkeimmän agroekosysteemeistä poispäin suuntautuvan ravinnevirran. Se sisältää runsaasti pääkasvinravinteita typpeä, fosforia ja kalsiumia (N ~8%, P ~5%, Ca yleensä ~10-15% luuaineksen määrästä riippuen), sekä kaliumia n.1% tai alle. Lihaluujauho on todettu tehokkaaksi lannoitteeksi useilla viljelykasveilla ja sen käyttö on sallittu myös luomuviljelyssä EU-alueella. Lihaluujauhoon ja erityisesti sen rehukäyttöön liittyvistä riskeistä merkittävin on TSE-tautien riski (naudan BSE-, lampaiden ja vuohien scrapie-, sekä ihmisen vCJD-taudit). Rehukäyttöä on monissa maissa rajoitettu 1980-luvulla puhjenneen BSE-kriisin myötä. BSE-taudin leviäminen yhdistettiin tilanteeseen, jossa nautaperäistä lihaluujauhoa käytettiin nautaeläinten rehun ainesosana. Myös lihaluujauhon käytössä turkiseläinrehuna saattaa piillä BSE:n tai muun TSE-taudin riski. Oikein käsitellyn lihaluujauhon lannoitekäyttöön ei kuitenkaan näytä tarkastelemieni tutkimusten perusteella sisältyvän huomattavaa TSEriskiä, jos huolehditaan asianmukaisista varotoimista ja menettelyistä sekä tuotteen valmistusprosessissa, että käytettäessä lannoitetta. Lihaluujauhon lannoitekäytön lisääminen edistäisi ruokajärjestelmämme ravinnekierron sulkemista etenkin fosforin osalta. Lihaluujauho on uusiutuva luonnonvara, jonka lannoitekäytöllä voitaisiin korvata huomattava osa lannoiteaineena kulutettavista fosforipitoisista kiviaineista. Sokerijuurikkaan lannoituskokeissa Varsinais-Suomen Kaarinassa vuosina 2008 ja 2009 lihaluujauhokäsittelyt eivät menestyneet aivan yhtä hyvin satotasovertailussa kuin kontrollikäsittelyiden NPK-väkilannoitteet, mutta laatuominaisuuksiltaan (sokeripitoisuus, amino-N, K, ja Na-pitoisuudet) joiltakin osin kontrollikäsittelyjä paremmin. Kokeissa käytetyt lajikkeet olivat ’Jesper’ vuonna 2008 ja ’Lincoln’ vuonna 2009. Käytetty lihaluujauholannoite oli Honkajoki Oy:n Viljo Yleislannoite 8-4-3, joka sisälsi noin 10% kaliumsulfaatin ja kasviperäisten sivutuotteiden seosta. Viljo-lannoitetta käytettiin sekä yksistään, että yhdistettynä 10-25%:iin väkilannoitetta. Vuoden 2009 Viljo-koejäseniin vielä lisättiin kaliumsulfaattilannoitetta (42% K, 18% S), jotta päästiin annetun kaliumin määrässä päästiin lannoitussuosituksen (60 kg K/ha) tasolle. Pelkkä Viljo-lannoite tuotti merkitsevästi alhaisemmat sadot kuin kontrollikäsittelyt molempina vuosina. Kuitenkin kun Viljolannoitteen ohella käytettiin väkilannoitetta (10-25% kasvin typentarpeesta) päästiin varsin lähelle kontrollikäsittelyiden satotasoja. Myös pelkän LLJ-lannoitteen tuottamat satotasot olivat kuitenkin selvästi paremmat kuin Suomen keskimääräiset juurikassadot. Viljo-käsittelyillä oli selvästi positiivinen vaikutus laatutekijöihin amino-N, K ja Na vuonna 2008, mutta vuonna 2009 näiden pitoisuudet jäivät kontrollikäsittelyjen tasolle. Viljo-käsittelyiden sokeripitoisuudet olivat vuonna 2008 kontrollikäsittelyn luokkaa ja Viljo77%+NK1:n osalta kontrollia merkitsevästi paremmat. Vuoden 2009 sokeripitoisuudet olivat kaikilla koejäsenillä erinomaiset, ja käsittelyiden välillä ei ilmennyt merkitseviä eroja. Kokeiden perusteella kaliumsulfaatilla täydennetty lihaluujauho on hyvin toimiva lannoite sokerijuurikkaalla Suomen olosuhteissa, etenkin yhdistettynä väkilannoitteeseen.
Resumo:
This report derives from the EU funded research project “Key Factors Influencing Economic Relationships and Communication in European Food Chains” (FOODCOMM). The research consortium consisted of the following organisations: University of Bonn (UNI BONN), Department of Agricultural and Food Marketing Research (overall project co-ordination); Institute of Agricultural Development in Central and Eastern Europe (IAMO), Department for Agricultural Markets, Marketing and World Agricultural Trade, Halle (Saale), Germany; University of Helsinki, Ruralia Institute Seinäjoki Unit, Finland; Scottish Agricultural College (SAC), Food Marketing Research Team - Land Economy Research Group, Edinburgh and Aberdeen; Ashtown Food Research Centre (AFRC), Teagasc, Food Marketing Unit, Dublin; Institute of Agricultural & Food Economics (IAFE), Department of Market Analysis and Food Processing, Warsaw and Government of Aragon, Center for Agro-Food Research and Technology (CITA), Zaragoza, Spain. The aim of the FOODCOMM project was to examine the role (prevalence, necessity and significance) of economic relationships in selected European food chains and to identify the economic, social and cultural factors which influence co-ordination within these chains. The research project considered meat and cereal commodities in six different European countries (Finland, Germany, Ireland, Poland, Spain, UK/Scotland) and was commissioned against a background of changing European food markets. The research project as a whole consisted of seven different work packages. This report presents the results of qualitative research conducted for work package 5 (WP5) in the pig meat and rye bread chains in Finland. Ruralia Institute would like to give special thanks for all the individuals and companies that kindly gave up their time to take part in the study. Their input has been invaluable to the project. The contribution of research assistant Sanna-Helena Rantala was significant in the data gathering. FOODCOMM project was coordinated by the University of Bonn, Department of Agricultural and Food Market Research. Special thanks especially to Professor Monika Hartmann for acting as the project leader of FOODCOMM.
Resumo:
The aim of this report is to discuss the role of the relationship type and communication in two Finnish food chains, namely the pig meat-to-sausage (pig meat chain) and the cereal-to-rye bread (rye chain) chains. Furthermore, the objective is to examine those factors influencing the choice of a relationship type and the sustainability of a business relationship. Altogether 1808 questionnaires were sent to producers, processors and retailers operating in these two chains of which 224 usable questionnaires were returned (the response rate being 12.4%). The great majority of the respondents (98.7%) were small businesses employing less than 50 people. Almost 70 per cent of the respondents were farmers. In both chains, formal contracts were stated to be the most important relationship type used with business partners. Although for many businesses written contracts are a common business practice, the essential role of the contracts was the security they provide regarding the demand/supply and quality issues. Relative to the choice of the relationship types, the main difference between the two chains emerged especially with the prevalence of spot markets and financial participation arrangements. The usage of spot markets was significantly more common in the rye chain when compared to the pig meat chain, while, on the other hand, financial participation arrangements were much more common among the businesses in the pig meat chain than in the rye chain. Furthermore, the analysis showed that most of the businesses in the pig meat chain claimed not to be free to choose the relationship type they use. Especially membership in a co-operative and practices of a business partner were mentioned as the reasons limiting this freedom of choice. The main business relations in both chains were described as having a long-term orientation and being based on formal written contracts. Typical for the main business relationships was also that they are not based on the existence of the key persons only; the relationship would remain even if the key people left the business. The quality of these relationships was satisfactory in both chains and across all the stakeholder groups, though the downstream processors and the retailers had a slightly more positive view on their main business partners than the farmers and the upstream processors. The businesses operating in the pig meat chain seemed also to be more dependent on their main business relations when compared to the businesses in the rye chain. Although the communication means were rather similar in both chains (the phone being the most important), there was some variation between the chains concerning the communication frequency necessary to maintain the relationship with the main business partner. In short, the businesses in the pig meat chain seemed to appreciate more frequent communication with their main business partners when compared to the businesses in the rye chain. Personal meetings with the main business partners were quite rare in both chains. All the respondent groups were, however, fairly satisfied with the communication frequency and information quality between them and the main business partner. The business cultures could be argued to be rather hegemonic among the businesses both in the pig meat and rye chains. Avoidance of uncertainty, appreciation of long-term orientation and independence were considered important factors in the business cultures. Furthermore, trust, commitment and satisfaction in business partners were thought to be essential elements of business operations in all the respondent groups. In order to investigate which factors have an effect on the choice of a relationship type, several hypotheses were tested by using binary and multinomial logit analyses. According to these analyses it could be argued that avoidance of uncertainty and risk has a certain effect on the relationship type chosen, i.e. the willingness to avoid uncertainty increases the probability to choose stable relationships, like repeated market transactions and formal written contracts, but not necessary those, which require high financial commitment (like financial participation arrangements). The probability of engaging in financial participation arrangements seemed to increase with long-term orientation. The hypotheses concerning the sustainability of the economic relations were tested by using structural equation model (SEM). In the model, five variables were found to have a positive and statistically significant impact on the sustainable economic relationship construct. Ordered relative to their importance, those factors are: (i) communication quality, (ii) personal bonds, (iii) equal power distribution, (iv) local embeddedness and (v) competition.
Resumo:
Tämän pro gradu-tutkielman tavoitteena oli kartoittaa voittoa tavoittelemattoman Slow Food-organisaation brandiin liitettyjä mielikuvia ja niitä tekijöitä, joilla brandin tavoitekuvaa tulisi jatkossa rakentaa. Koska nykyisin brandi ei ole enää pelkkien liikeyritysten yksityisomaisuutta, tutkimuksen teoreettinen asemointi perustui yhtäältä organisaation tunnettuuden kasvattamiseen brandin rakentamisen avulla ja toisaalta voittoa tavoittelemattoman toimintaympäristön erityispiirteiden näkökulmaan. Case-osion avulla haluttiin tarkastella globalisaation ja elintarviketalouden keskittymiselle vaihtoehtoisen, paikallisuuteen perustuvan ruokajärjestelmän vaikutuksia, mahdollisuuksia ja haasteita. Tutkimuksen empiirinen osuus muodostui laadullisesta tapaustutkimuksesta, jonka kohteena oli Slow Food-organisaatio. Tutkimus suoritettiin haastattelemalla kahtatoista Slow Food-organisaation sidosryhmien edustajaa Italian Piemontessa henkilökohtaisin haastatteluin, joiden pohjana oli brandi identiteetin elementeistä luodut kaksi teemaa: mielleyhtymiin ja arvoväittämään liittyvät tekijät. Aineiston analysoinnissa käytettiin teemoittelua ja sisällönanalyysia. Tutkimuksen lähestymistapa oli abduktiivinen. Tulosten mukaan Slow Food-brandi identifioituu sidosryhmilleen ensisijaisesti luotettavan ruoan kautta, johon katsottiin kuuluvan aidot, puhtaat raaka-aineet ja paikallisesti tuotetun ja jalostamattoman ruoan hyvä jäljitettävyys. Myös tiettyyn paikkaan ja arvoihin sidottujen kokemusten ja odostusten täyttymisen kautta saatu sosiaalinen ja kulttuurinen jatkuvuus nimettiin brandin vahvuudeksi. Lisäksi vastuullisen tuottamisen ja kuluttamisen sekä aitojen makujen ja laadukkaan ruokavalion edistäminen korostuivat jonkin verran vastauksissa. Näillä perusvahvuuksilla toivottiin brandin identiteettiä rakennettavan myös tulevaisuudessa. Haastateltavien mielestä Slow Food-organisaatio erilaistaa itsensä muista ensisijaisesti lupaamalla yksilölle korkealuokkaisia, aitoja tuotteita ja palveluja, joilla on henkilökohtaisten hyötyjen lisäksi positiivisia seuraamuksia myös oman alueen työllisyyden ja talouden kehitykseen. Organisaation tulisi myös jatkossa luoda uskottavuutta toimintaansa eritoten sen kautta, että brandi lunastaa lupauksensa laadusta ja aitoudesta. Toisaalta erottautuakseen muista lähi- ja luomuruokabrandeista Slow Food-brandin arvoväittämässä tulisi tulevaisuudessa selkeämmin korostua myös toiminnan voittoa tavoittelemattomuus ja brandiin liittyvä elämyksellisyys. Sidosryhmien kiinnostusta ja brandin lupauksen tehoa alentaviksi tekijöiksi nimettiin yleinen ruoan arvostuksen väheneminen sekä Slow Food-tuotteiden ja -palvelujen korkea hinta, huono saatavuus ja näkyvyys. Keskeisimpinä ratkaisuina pidettiin kuluttajien informatiivisen tiedon lisäämisen ohella pientuottajien verkostoitumista ja uusia yhteistyön muotoja kuten tuottajien yhteisiä jakeluketjuja ja paikallismyymälöitä. Näiden lisäksi brandin tunnistettavuuden parantaminen ja aktiivisempi tarjonta kyltityksin, tuotteiden pysyvän läsnäolon ja vähittäiskaupan mukaantulon kautta sekä eräät muut markkinoinnin osa-alueet kuten sosiaalinen media, Internet ja kansainväliset ruoka-alan tapahtumat nimettiin brandin lupausta kirkastaviksi elementeiksi. Pientuotannon lisääminen verotuksen kohdentumisen muutoksilla nähtiin keinoksi pudottaa paikallisen ruoan hintaa.Toisaalta korkeaa hintaa perusteltiin laadukkaaseen imagoon liittyvien argumenttien lisäksi luonnollisen kysynnän kasvulla, jota arveltiin saatavan tulevaisuudessa suurista ikäluokista, yhä kasvavasta koulutus- ja tulotasosta sekä valveutuneemmista kuluttajista.
Resumo:
The study of the nutritional requirements of Arthrobacter strain C19d which accumulates alanine in large amounts in the culture medium. 1evealed that the organism needs thiamine for its growth. A Iso the alanine accumulation by this strain was found to be related to thiamine concentration in the medium. The optimum concentration of thiamine for alanine accumulation (20 tJ.g/mJ) Was also optimum for the growth of the organism indicating thereby that alanine accumulation by this strain is a growth associated process rather than far removed from it. Among the various growth promoters tried yeast extract was found to be superior from the point of view of alanine yield and it wa5 also superior to giving thiamine alone in the medium. A concentration of 0.02% yeast extract was found to be optimum for alanine occumulation.
Resumo:
Pohjoisella havumetsävyöhykkeellä typpi on usein kasvien kasvua rajoittava tekijä. Metsämaan typpivarannot koostuvat pääasiassa orgaaniseen ainekseen sitoutuneista typpiyhdisteistä, erityisesti aminohapoista. Ektomykorritsasienet osallistuvat metsämaassa tapahtuvaan typenkiertoon hajottamalla orgaanisia typpiyhdisteitä ja kuljettamalla niitä kasvien käytettäväksi. Sienisolun sisällä tapahtuvasta aminohappojen mineralisaatiosta tiedetään toistaiseksi melko vähän. Aminohappo-oksidaasit katalysoivat aminohappojen mineralisaatiota. Eräissä ektomykorritsaa muodostavien kantasienten suvuissa on osoitettu L-aminohappo-oksidaaseja (LAO). Toistaiseksi LAO-geeniä ei tunneta kantasienistä. Työssä kuvattiin ensimmäistä kertaa LAO-geeni kantasienistä. Hiekkatympösen LAO1- geenin cDNA:n 5´ ja 3´ päiden emäsjärjestykset määritettiin RACE-PCR -menetelmällä, josta saatujen sekvenssien perusteella suunniteltiin alukkeet koko geenin cDNA:n ja genomisen DNA:n monistamiseksi. Genomisen DNA ja cDNA -sekvenssien perusteella määritettiin hiekkatympösen LAO1-geenin rakenne. Hiekkatympösen LAO1-geeni koostuu viidestä eksonista ja neljästä intronista. Hiekkatympösen LAO1-geenin yläpuoliselta alueelta löydettiin typpimetabolian säätelyyn osallistuvan proteiinin sitoutumiskohta. LAO1-geeniä edeltävä geenin osittainen genominen DNA-sekvenssi määritettiin. Kangaslohisienen genomissa LAO1-geeniä edeltävä geeni oli ennustettu pyruvaattidekarboksylaasiksi. Lisäksi työssä määritettiin hiekkatympösen toisen LAOhomologin cDNA:n osittainen emäsjärjestys. Työssä tunnistettiin myös toisen kantasienen, kangaslohisienen, LAO-geeni. LAO-geeniksi tunnistettu kangaslohisienen geenimalli oli aiemmin ennustettu NCBI:n tietokannassa toiminnaltaan tuntemattomaksi proteiiniksi. Proteiinien sukupuun perusteella hiekkatympösen ja kangaslohisienen LAO:n kantamuoto on kahdentunut. Työstä saatu tutkimustulos tuo täysin uutta tietoa molekyylibiologian tasolla ektomykorritsasienten aminohappojen katabolisista reaktioista. Aminohappojen mineralisaation seurauksen muodostuneet ammoniumionit saattavat olla merkittävä typen lähde myös maan muille mikrobeille ja kasveille. On mahdollista, että ektomykorritsasienten LAO-entsyymi on yksi merkittävä tekijä metsämaan typenkierrossa.
Resumo:
Tiivistelmä: Suomen jokivesien Itämereen kuljettama fosfori ja orgaaninen aine
Resumo:
The crystal structure determination of the anhydrous form of any organic compound has been a challenge because of solvent incorporation during crystallization. A device to grow anhydrous forms of low melting organic solids based on vaporization and condensation by a gradient cooling technique has been designed. Its utility has been evaluated by growing anhydrous forms of ciprofloxacin, midazolam, and ofloxacin. Ciprofloxacin crystallizes in triclinic P (1) over bar, midazolam in monoclinic P2(1)/n, and ofloxacin in the C2/c space group. Comparative studies on the conformational features with solvated structure show no significant variation in the aromatic moieties.
Resumo:
In this work diketopyrrolopyrrole based copolymers (PDPP-BBT and TDPP-BBT) containing a donor-acceptor structural unit have been explored as organic Sensitizers for quasi-solid state dye Sensitized solar cells. Polymer-sensitized solar cells (PSSC) fabricated utilizing PDPP-BBT and TDPP-BBT as the active layer resulted in a typical power conversion efficiency of 1.43% and 2.41%, respectively. The power conversion efficiency of PSSCs based on TDPP-BBT With use of TiCl4-modified TiO2 photoanode was about 3.06%, attributed to the reduced back recombination reaction and more charge carriers in the external Circuit.
Resumo:
Herbivorous insects, their host plants and natural enemies form the largest and most species-rich communities on earth. But what forces structure such communities? Do they represent random collections of species, or are they assembled by given rules? To address these questions, food webs offer excellent tools. As a result of their versatile information content, such webs have become the focus of intensive research over the last few decades. In this thesis, I study herbivore-parasitoid food webs from a new perspective: I construct multiple, quantitative food webs in a spatially explicit setting, at two different scales. Focusing on food webs consisting of specialist herbivores and their natural enemies on the pedunculate oak, Quercus robur, I examine consistency in food web structure across space and time, and how landscape context affects this structure. As an important methodological development, I use DNA barcoding to resolve potential cryptic species in the food webs, and to examine their effect on food web structure. I find that DNA barcoding changes our perception of species identity for as many as a third of the individuals, by reducing misidentifications and by resolving several cryptic species. In terms of the variation detected in food web structure, I find surprising consistency in both space and time. From a spatial perspective, landscape context leaves no detectable imprint on food web structure, while species richness declines significantly with decreasing connectivity. From a temporal perspective, food web structure remains predictable from year to year, despite considerable species turnover in local communities. The rate of such turnover varies between guilds and species within guilds. The factors best explaining these observations are abundant and common species, which have a quantitatively dominant imprint on overall structure, and suffer the lowest turnover. By contrast, rare species with little impact on food web structure exhibit the highest turnover rates. These patterns reveal important limitations of modern metrics of quantitative food web structure. While they accurately describe the overall topology of the web and its most significant interactions, they are disproportionately affected by species with given traits, and insensitive to the specific identity of species. As rare species have been shown to be important for food web stability, metrics depicting quantitative food web structure should then not be used as the sole descriptors of communities in a changing world. To detect and resolve the versatile imprint of global environmental change, one should rather use these metrics as one tool among several.