Raskaan liikenteen uudet enimmäismitat : Toimenpideselvitys Uudenmaan ELY-keskuksen alueella

Lokakuussa 2013 voimaan astuneella asetuksella ja sen sallimilla suuremmilla ajoneuvomassoilla ja -mitoilla on pyritty parantamaan Suomen logistista kilpailukykyä. Uudenmaan ELY-keskus halusi selvittää toiminta-alueellaan eli Uudellamaalla, Kanta- ja Päijät-Hämeessä suurempien ajoneuvojen käyttöönottoa, sijoittumista liikenneverkolla, vaikutuksia kuljetustoimintaan sekä edelleen muutok-sista aiheutuvia liikenteellisiä pullonkauloja ja kehittämistarpeita. Toteutetussa selvityksessä pyrittiin tunnistamaan lisäksi tärkeimmät lähivuosien kehittämistoimenpiteet. Selvitystyö toteutettiin lokakuun 2013 ja huhtikuun 2014 välisenä aikana. Keskeisiä työmenetelmiä työssä ovat olleet aineisto- ja paikkatietoanalyysit sekä kuljetustoimintaa harjoittavien yritysten ja muiden sidosryhmien kuuleminen. Yrityksiltä ja näitä edustavilta etujärjestöiltä on selvitetty arvioita massa- ja mittamuutoksen vaikutuksista kuljetustoimintaan, kuljetus-reittien muutoksista sekä tietoa mahdollisista tunnistamatta jääneistä liikenteellisistä pullonkauloista. Eri toimialat ovat ottaneet uusien mittojen ja massojen mukaisia ajoneuvoja käyttöön eri tahdissa. Selvityksen perusteella etenkin metsäteollisuus, maanrakentaminen ja muut raskaita tavaraeriä liikuttavat toimialat ovat ottamassa laajasti käyttöön kuljetuskalustoa uusilla massoilla ja mitoilla. Näiden alojen oletettiin jo ennakolta hyötyvän asetusmuutoksesta. Suurempien ajoneuvojen käyttöönotto tulee vähentämään jonkin verran ajoneuvosuoritteen määrää. Asetuksen todelliset vaikutukset kuljetuksiin ja liikenteeseen todentuvat tulevina vuosina, kun uutta kuljetuskalustoa otetaan laajemmin käyttöön. Yritystenkin suunnitelmat kuljetusten muutoksista, kaluston käyttöönoton aikataulusta ja reiteistä ovat vielä monelta osin puutteellisia tai epävarmoja. Merkittävimmän esteen uusien massojen ja mittojen käyttöönotolle muodostavat painorajoitteiset ja alikulkukorkeudeltaan rajoittavat sillat. Siltojen kehittämistarpeet priorisoitiin työssä. Uudenmaan ELY-keskuksen toiminta-alueella kuljetuksia rajoittavat siltakohteet sijoittuvat pääsääntöisesti vähäliikenteiselle tieverkolle. Tällä hetkellä Uudenmaan ELY-keskuksen alueella on 53 painorajoitettua siltaa ja 22 alikulkurajoitetta. Päätieverkon osalta ongelmakohteet saadaan jo lähiaikoina korjattua. Lisäksi verkon tiheydestä johtuen kuljetuksille löytyy yleensä jokin suhteellisen lyhyt ja kustannustehokas vaihtoehtoinen reitti. Uudenmaan ELY-keskuksen alueella tilanne on kohtalainen. Keskeisiä toimenpiteitä ovat rajoittavien siltojen parantaminen kehittämisinvestoinneilla, talvikunnossapidon kehittäminen, tiedostuskanavan kehittäminen sekä tieverkon ja siltojen kunnon tehostettu seuranta uusia teknologioita hyödyntäen.

Tilaa mielekkäälle työlle

Kirsi LaPointen väitöskirja Moral struggles, subtle shifts : narrative practices of identity works in career transitions (Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulu 2011).

Paljonko on motivaatiosi? : yliopistojen sisäänoton monikriteerinen arviointikehikko

Referee-artikkeli

Verkon historiaa elävästi

Kirjallisuusarvostelu

Kaksi osaa vanhoillislestadiolaisuuden keskusjärjestön historiaa

Kirjallisuusarvostelu

Sotapolitiikalle alistetut : Helsingin selviytymistarina

Kirjallisuusarvostelu

Monitoimialus Louhen käyttömahdollisuudet öljyntorjuntatehtävässä

Kasvanut alusliikenne on lisännyt tarvetta tehokkaaseen öljyntorjuntakykyyn Suomenlahden rikkonaisella rannikolla. Avomerellä tarvitaan itsenäiseen öljynkeruuseen kykeneviä aluksia, jotka voivat ryhtyä torjuntaan heti alueelle saavuttuaan torjuntatöiden johdon alaisuudessa. Suomen öljyntorjuntavalmiuden ongelmakohtia ovat öljynkeräys jääolosuhteissa, kovassa merenkäynnissä ja näkyvyyden ollessa huono. Tässä tutkimuksessa selvitetään miten monitoimialus Louhi kykenee vastaamaan öljyntorjuntamenetelmillään ja -tehtävillään Suomen ympäristökeskuksen ja muiden öljyntorjuntaa määrittävien järjestöjen suosituksiin ja vaatimuksiin omassa toimintaympäristössään. Tutkimuksen pääkysymys on: mitkä ovat monitoimialus Louhen käyttömahdollisuudet öljyntorjuntatehtävässä? Alakysymykset: minkälainen on monitoimialus Louhen toimintaympäristö? Minkälainen kalusto ja öljyntorjuntakyky aluksella on? Miten alusta voidaan käyttää öljyntorjuntatehtävässä eri sääolosuhteissa? Tutkimusmenetelmänä on asiakirja-analyysi. Tutkimusaineistona ovat olleet valmiit dokumentit ja asiantuntijahaastattelut. Kirjallisuusaineisto koostuu ympäristövahinkojen torjunnan kansainvälisistä sopimuksista, kansallisesta ja kansainvälisestä lainsäädännöstä, artikkeleista, tutkimuksista ja raporteista. Tärkeimpinä lähteinä ovat olleet Suomen ympäristökeskuksen raportit, manuaalit ja ohjeet sekä asiantuntijoiden antamat haastattelut. Tutkimustuloksista selviää monitoimialus Louhen hyvät valmiudet toimia öljyntorjuntatehtävissä eri rooleissa vaikeissakin olosuhteissa. Haasteeksi muodostuu todellinen öljynkeräyskyky, jota on vaikeaa arvioida, sillä siihen vaikuttavia tekijöitä on paljon. Yksi tärkeimmistä tutkimustuloksista on, ettei alukselle ole asetettu suorituskykyvaatimuksia, jotka määrittäisivät, kuinka paljon aluksen tulisi kyetä keräämään öljyä erilaisissa sääolosuhteissa. Louhella on hyvä liikkeellelähtökyky ollessaan päivystysvuorossa, joskaan se ei täytä Helsingin komission (Helsinki Commission, HELCOM) suosituksia kahden tunnin lähtövalmiudesta.

Variação na estrutura foliar de Mikania glomerata Spreng. (Asteraceae) sob diferentes condições de luminosidade

As variações estruturais foliares de Mikania glomerata Spreng. foram investigadas em distintas condições de luminosidade (pleno sol, meia-sombra e sombra; 100%, 26,4% e 13,8% de intensidade luminosa, respectivamente) associadas a diferentes tipos de coberturas vegetais numa região de Floresta com Araucária, Município de Castro, PR (25°50'64"S e 49°43'69"W). Este estudo buscou subsidiar os produtores de plantas medicinais na escolha da melhor condição de luz para plantio, gerando informações sobre o potencial das plantas medicinais na recomposição e manejo do sub-bosque da área. Após dois anos de crescimento nos tratamentos, 37 folhas foram coletadas em cada tratamento, para a análise de massa foliar fresca e seca, teor de água, área foliar, área foliar específica, densidade de estômatos e de tricomas, espessura da lâmina e pecíolo e concentração de clorofila. Os maiores valores médios de massa foliar fresca, teor de água, área foliar e área foliar específica ocorreram nas folhas do tratamento sombra, enquanto a densidade estomática e de tricomas e a espessura da lâmina apresentaram maiores valores nas folhas do tratamento pleno sol. A análise dos componentes principais mostrou uma similaridade entre as folhas do tratamento meia-sombra e pleno sol, sugerindo que baixas intensidades luminosas são suficientes para estimular as respostas expressas pela morfologia foliar. Os maiores valores médios de área e massa fresca foliar sugerem uma maior produtividade no tratamento sombra, mas estudos referentes às taxas de crescimento da planta, respostas sazonais e condições nutricionais diferenciadas são necessários para complementar as informações para adoção de métodos de cultivo mais eficientes.

Äärikäyttäytyminen : miten kohdataan, miten johdetaan?

Äärikäyttäytyminen – miten kohdataan, miten johdetaan? -seminaari järjestettiin Maanpuolustuskorkeakoulussa 11.10.2013. Arvoseminaarien sarja on saanut alkunsa vuonna 2002 ja ensimmäinen Nuoret, arvot ja maanpuolustus -hankkeen arvoseminaari toteutettiin vuonna 2009. Tällä kertaa seminaari pureutui äärikäyttäytymisen kohtaamiseen ja johtamiseseen. Seminaarissa tarkasteltiin kriisin kohtaamista ja sietoa muun muassa Hyvinkään ja Kauhajoen ampumatapausten sekä kansainvälisen kriisinhallinnan kokemusten pohjalta. Tähän julkaisuun on koottu seminaarin esityksien pohjalta kirjoitetut artikkelit ja esitellään seminaaria varten tehty tutkimus ihmisten kokemuksista äärikäyttäytymiseksi luokiteltavista tapahtumia kohtaan. Lisäksi mukana on seminaarissa mukana olleen rehtori Mikko Leppäsen kirjoittama kommenttiartikkeli koulujen turvallisuudesta ja Viherkallion koulun turvallisuusajattelun kehityksestä. Seminaarin suunnittelussa ja organisoinnissa toteutui viranomaisten, tutkimuslaitosten, tiedemaailman sekä kansalais- ja maanpuolustusjärjestöjen hyvä yhteistyö tärkeän asian esille tuomiseksi. Arvoseminaarin järjestelytoimikunnassa työskentelivät Tällä kertaa professori Aki-Mauri Huhtinen, eversti Mika Kalliomaa, sotilaspastori Janne Aalto, suunnittelija Kaisa-Maria Peltokorpi, tiedottaja Mari Ukkonen ja tutkimussihteeri Tuula Soisalo Maanpuolustuskorkeakoulusta sekä koulutuspäällikkö Eero Koljonen Poliisiammattikorkeakoulusta, Kadettikunnan pääsihteeri, eversti evp. Juha Tammikivi, Suomen Reserviupseeriliiton toiminnanjohtaja Janne Kosonen ja YTM Risto Sinkko. Tämä artikkelikokoelma julkaistaan Arvoseminaarissa, joka järjestetään 10.10.2014 Poliisiammattikorkeakoulun tiloissa Tampereella teemalla ”Toimintakyky turvallisuuden johtamisessa”. Seminaarissa käsitellään toimintakykyä ja sen merkitystä onnistuneelle johtamiselle turvallisuustoimijoiden vaativissa työtehtävissä ja vaarallisissa tilanteissa. Lisäksi tilaisuudessa esitellään kyselytutkimuksen tuloksia kansalaisten mielipiteistä erilaisissa turvallisuustilanteissa. Tutkimuksen toteuttaa TNS-Gallup Oy yhdessä seminaarin järjestävien tahojen kanssa.