African Gamer: Whose Story Is It Anyway?

New Video Gamer: Africa Needs More Technology (CNN 12/12/2011) In December 2011 CNN news service online edition (Sutter, 2011) posted a short item about Cwi Nqane, a Khoisan man who entered Samsung’s Namibian World Cyber Games (WCG) heats held at the 2011 the annual Windhoek Show. Cwi Nqane won a place on the Namibian WCG team playing a smartphone game called Asphalt 6: Adrena-line (Gameloft, 2011). Cwi was presented with a ‘top of the line’ Samsung Galaxy tablet and subsequently sent to compete in Korea. Later, other news and game news websites re-reported the incident, which inspired a variety of enthusiastic comment about tech-nology and ‘new knowledge’. Then Kotaku news service picked up the item (Narcisse, 2011) and took a very different slant. Kotaku proposed that Samsung was exploiting Cwi and had assumed the role of a Techno-Tarzan: “striding into Nqane’s homeland and swinging him off into the wonders of the modern world where they can trot him out as a curiosity”. These two perspectives on the story of Cwi’s WCG entry expose two dominant views on Indigenous knowledges and technologies: ICTs as progress for in-digenous peoples and ICTs as disruptive and exploitative. Neither position, however, allows for the claiming of digital technology by indigenous communities, indeed both views position indigenous cultures as being outsiders.

Conceptualising the challenge of integrating digital technologies in pedagogy

The integration of digital technologies in pedagogy is positioned as an important change in education, but widespread innovative use of digital technologies is yet to be truly realised. The gap between the potential and the reality of digital technology integration is commonly attributed to a range of challenging extrinsic and intrinsic influences. Activity Theory (Engeström, 2009) is used to analyse challenges created by extrinsic influences (Nielsen, Miller, & Hoban, 2012); a complementary theory is needed to conceptualise intrinsic influences. System 1 and System 2 thinking theory (Kahneman, 2011) will be advanced as a conceptual framework for understanding conscious and unconscious aspects of teacher practice, particularly the interaction between innovation and teacher routine, attitudes and beliefs. Transformative Learning Theory (Mezirow, 2009) will be positioned to comprehend the nexus of extrinsic and intrinsic influences. This paper will propose how, when faced with extrinsic and intrinsic influences on innovative practice, educators can use these theories to conceptualise the challenge of integrating digital technologies in pedagogy.

Digital innovation in social marketing: A systematic literature of interventions using digital channels for engagement

Social marketing uses commercial marketing techniques to deliver interventions for social benefit in order to improve quality of life for individuals and communities. Behaviour change is the primary objective of social marketing interventions (Andreasen 2002). The aim of this systematic review is to provide insight into social marketing interventions and their evaluations published in peer-reviewed journals so as to identify the key elements of social marketing employed by these interventions. as well as understand the use of digital channels for engagement.

Effects of the digital subtitling software on the subtitling process : A survey among Finnish professional television subtitlers

Tutkielma käsittelee suomalaisten televisiotekstittäjien ammatillisuutta, käännösprosessia ja digitaalisten tekstitysohjelmien vaikutuksia tekstitysprosessiin ammattitekstittäjien näkökulmasta. Suomen television digitalisoituminen on aiheuttanut mullistuksia myös tekstitysalalla kun tekstitettävä kuvamateriaali on ryhdytty toimittamaan käännöstoimistoille ja tekstittäjille digitaalisena. Teoriaosuudessa käsitellään käännös- ja tekstitystutkimusta sekä koulutusta Suomessa, ammattitaitoa ja ammatillisuutta sekä kääntämisen apukeinoja. Tekstittäminen esitellään erikoistuneena kääntämisen muotona. On kuitenkin myös huomioitava, että kääntäminen on yksi vaihe tekstitysprosessissa. Teoriaosuus päättyy suomalaisten televisiotekstittäjien arjen ja työkentän nykytilanteen käsittelyyn – tekstittäjät työskentelevät monenlaisilla työehdoilla ja laadun kriteerit saatetaan joutua arvioimaan uudelleen. Empiirisen osan alussa esitetään, että suomalaisia televisiotekstittäjiä on haastateltu yllättävän vähän, ja Jääskeläisen ajatuksiin nojaten mainitaan, että tekstittämisen alalla on vielä paljon tutkimatta – etenkin suomalaisesta tekstitysprosessista löytyy tutkittavaa. Tutkimuskohde on ammatikseen televisioon tekstityksiä tekevät kääntäjät. Suomalaiselle tekstitykseen erikoistuneelle käännöstoimistolle työskenteleville tekstittäjille lähetettiin alkutalvesta 2008 kyselylomake, jolla kartoitettiin sekä monivalintakysymyksillä että avoimilla kysymyksillä heidän ammatillisuuttaan, työmenetelmiään, käännös- ja tekstitysprosessiaan, ammattiylpeyttään ja -identiteettiään, ajanhallintaansa, sekä heidän käyttämäänsä digitaalista tekstitysohjelmaa. Tutkimuksessa kävi ilmi, että lähes kolmanneksella vastaajista on ammatistaan neutraali tai jopa negatiivinen käsitys. Näitä tekstittäjiä yhdistää se seikka, että kaikilla on alle 5 vuotta kokemusta alalta. Valtaosa vastanneista on kuitenkin ylpeitä siitä, että toimivat suomen kielen ammattilaisina. Tekstitysprosessi oli lomakkeessa jaettu esikatseluvaiheeseen, käännösvaiheeseen, ajastamisvaiheeseen ja korjauskatseluvaiheeseen. Tekstittäjät pyydettiin mm. arvioimaan tekstitysprosessinsa kokonaiskestoa. Kestoissa ilmeni suuria eroavaisuuksia, joista ainakin osa korreloi kokemuksen kanssa. Runsas puolet vastaajista on hankkinut digitaalisen tekstitysohjelmiston käyttöönsä ja osa ajastaa edelleen käännöstoimistossa muun muassa ohjelmiston kalleuden vuoksi. Digitaalisen ohjelmiston myötä tekstitysprosessiin ja työkäytänteisiin on tullut muutoksia, kun videonauhureista ja televisioista on siirrytty pelkän tietokoneen käyttöön. On mahdollista tehdä etätyötä kaukomailta käsin, kääntää ja ajastaa lomittain tai tehdä esiajastus ja kääntää sitten. Digitaalinen tekniikka on siis mahdollistanut tekstitysprosessin muuttumisen ja vaihtoehtoiset työmenetelmät, mutta kaikista menetelmistä ei välttämättä ole tekstittäjälle hyötyä. Perinteinen tekstitysprosessi (esikatselu, repliikkijakojen merkitseminen käsikirjoitukseen, kääntäminen ja repliikkien laadinta, korjaukset ja tarkastuskatselu) vaikuttaa edelleen tehokkaimmalta. Vaikka työkäytänteet eroavat toisistaan, kokonaiskäsitys on se, että digitalisoitumisen alkukangertelujen jälkeen tekstittäjien työskentely on tehostunut.

Impact of automatic region-of-interest coding on perceived quality in mobile video

At present, the most reliable method to obtain end-user perceived quality is through subjective tests. In this paper, the impact of automatic region-of-interest (ROI) coding on perceived quality of mobile video is investigated. The evidence, which is based on perceptual comparison analysis, shows that the coding strategy improves perceptual quality. This is particularly true in low bit rate situations. The ROI detection method used in this paper is based on two approaches: - (1) automatic ROI by analyzing the visual contents automatically, and; - (2) eye-tracking based ROI by aggregating eye-tracking data across many users, used to both evaluate the accuracy of automatic ROI detection and the subjective quality of automatic ROI encoded video. The perceptual comparison analysis is based on subjective assessments with 54 participants, across different content types, screen resolutions, and target bit rates while comparing the two ROI detection methods. The results from the user study demonstrate that ROI-based video encoding has higher perceived quality compared to normal video encoded at a similar bit rate, particularly in the lower bit rate range.

Comparison of Rectangular and Polar Quantizers in Digital Holography

Complex amplitude encoded in any digital hologram must undergo quantization, usually in either polar or rectangular format . In this paper these two schemes are compared under the constraints and conditions inherent in digital holography . For Fourier transform holograms when the spectrum is levelled through phase coding, the rectangular format is shown to be optimal . In the absence of phase coding, and also if the amplitude spectrum has a large dynamic range, the polar format may be preferable .