WEED MANAGEMENT WITH HERBICIDES APPLIED IN PRE AND POSTEMERGENCE ON CASTOR CROP

ABSTRACT The aim of this work was to evaluate the weed management with herbicides applied in pre and postemergence on castor crop. The treatments were constituted by management systems using herbicides in pre (PRE) and postemergence (POS): 1) S-metolachlor at 576 g ha-1 (PRE 1) and chlorimuron-methyl at 15 g ha-1 (POS 1); 2) PRE 1 + clomazone at 650 g ha-1(PRE 2) and POS 1; 3) PRE 1, POS 1 and halosulfuron-methyl at 112.5 g ha-1(POS 2); 4) PRE 1, POS 1 and ethoxysulfuron at 60 g ha-1 (POS 3); 5) PRE 1, POS 1 and ethoxysulfuron at 120 g ha-1 (POS 4); 6) PRE 1 + PRE 2, POS 1 and POS 2; 7) PRE 1 + PRE 2, POS 1 and POS 3; 8) PRE 1 + PRE 2, POS 1 and POS 4; 9) hand-hoeing control and 10) non-weeded control. The experimental design was randomized blocks with four replications. The association of the herbicides in PRE combined to sequence applications of chlorimuron-ethyl and halosulfuron-methyl or ethoxysulfuron in POS resulted in the highest control levels of Richardia scabraand Cyperus ferax. Mild phytointoxication symptoms to the crop were more persistent with ethoxysulfuron at 120 g ha-1. The acceptable control of the weed species and similar yield to the hand-hoeing control permitted to conclude that S-metolachlor + clomazone PRE, followed by chlorimuron-ethyl and halosulfuron-methyl POS proved to be more adequate as a weed management strategy on castor crop.

Nuevas configuraciones religiosas/seculares: las ONG “pro-vida” en las disputas por las políticas sexuales en Argentina

Resumen En América Latina, desde hace algunos años, una serie de actores religiosos vienen articulando estrategias para oponerse a los derechos sexuales y reproductivos. Si bien la jerarquía de la Iglesia Católica y algunas iglesias evangélicas continúan siendo centrales en la oposición a estos derechos, en las últimas décadas distintos sectores de la sociedad civil han comenzado también a activarse políticamente en pos de resistir el avance de la agenda de los derechos sexuales y reproductivos. Desde aquí, diversas ONG “pro-vida” vienen adquiriendo cada vez mayor relevancia en el contexto argentino. El presente artículo busca describir e identificar la emergencia y el desarrollo de estas ONG en Argentina, así como las transformaciones en sus identidades públicas y sus acciones. Se destaca cómo han mutado sus identidades religiosa, desplazando estos elementos a un segundo plano. Así, se da cuenta de las complejidades que adquieren las fronteras entre lo religioso y secular en su accionar político.

Psykososiaaliset kuormitustekijät yli 45-vuotiaiden hoito- ja opetusalan työntekijöiden terveystarkastuksissa sekä niiden yhteys itsearvioituun työkykyyn

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mitä positiivisia ja negatiivisia psykososiaalisia kuormitustekijöitä oli kirjattu yli 45-vuotiaiden hoito- ja opetusalan työntekijöiden terveystarkastuskirjauksissa. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää, kuinka paljon kuormitustekijöitä oli kirjattu ja miten ne olivat yhteydessä itsearvioituun sen hetkiseen työkykyyn, jota mitattiin työkykyindeksimittarilla. Tutkimuksen kohderyhmänä olivat ikääntyneet, valtakunnallisesti toimivan yksityisen lääkäriasemaketjun työterveyshuollon asiakkaat (N=106). Tutkimusaineiston muodostivat työntekijöiden elektronisessa muodossa olevat terveystarkastusdokumentit (N=147). Aineisto kerättiin kesäkuussa 2014. Tutkimusmenetelmänä oli annotointi, jossa etukäteen määritellyt psykososiaaliset positiiviset ja negatiiviset kuormitustekijät tunnistettiin ja poimittiin terveystarkastuskirjauksista. Aineisto analysoitiin tilastollisilla menetelmillä ja deduktiivisella sisällön analyysillä. Kuormitustekijöiden osuuksia sisällön analyysimenetelmällä tarkasteltaessa, erottuivat selkeästi kuormittavimmat riskitekijät: työn määrä ja työtahti (neg. n=116, pos. n=32), työympäristö ja välineet (neg. n=68, pos. n=73), sosiaaliset suhteet (neg. n=43, pos. n=73). Tilastollisen analyysin tulokset osoittivat kuormitustekijöiden yhteyden huono/kohtalaiseen työkykyindeksiin. Tilastollisesti merkitsevin yhteys oli sosiaalisilla suhteilla, sen jälkeen tulivat työmäärä ja -tahti sekä työympäristö ja välineet. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää ikääntyvien työntekijöiden terveystarkastusten suunnittelussa ja kehittämisessä. Lisäksi tutkimustulokset auttavat sekä terveydenhuolto- että koulutusorganisaatioita tukemaan työntekijöidensä työhyvinvointia ja työkykyä. Työn kuormitustekijöiden yksilöllinen kartoitus antaa mahdollisuuden käyttää joustavia interventioita, jotka voidaan kohdistaa sekä organisaatiotasolle että psykososiaalisiin tekijöihin.

Organisaatioprosessin muutos

Tutkimuksessa tarkasteltiin sähköiseen arkistointiin siirtymisen muutosprosessia Lahden kaupungin organisaatiossa vuosien 2013 – 2015 välillä. Tavoitteena oli sel-vittää kunnallisen organisaation sähköiseen arkistointiin siirtymisen vaatiman muu-tosprosessin toteutuksen ratkaisut sekä muutoksen vaikutukset hallinnollisiin pro-sesseihin. Työ on metodologialtaan kvalitatiivinen tapaustutkimus, jonka tutkimus-aineistona käytettiin haastatteluja sekä organisaation sisäisiä asiakirjoja. Tutkimuk-sessa haastateltiin kohdeorganisaation muutoksen suunnittelun sekä toteutuksen avainhenkilöitä. Tutkimustulokset osoittivat, että muutosprosessi noudatti tieteellisen tutkimuksen kuvaamaa muutoksen vaiheittaista etenemistä, vaikkakin vaiheet me-nivät osittain päällekkäin. Muutosprosessissa tulisi tulosten perusteella kiinnittää huomiota muutoksessa ilmenevien vastakkaisten mielipiteiden vaikutukseen muu-toksen hidastavana tekijänä ja ottaa jo suunnitteluvaiheessa tämä huomioon esi-merkiksi miettimällä toimiva kannustinjärjestelmä tukemaan muutoksen toteutusta. Merkittävimmät havainnot prosessien muuttumiseen liittyen olivat, että arkistointia ei voi ajatella erillisenä prosessina asiakirjan elinkaaren lopussa, vaan sähköisessä toimintaympäristössä arkistointi sulautuu kiinteäksi osaksi organisaation kaikkea toimintaa. Arkistoinnin tapaa muutettaessa on otettava huomioon eri toiminnoille asetetut vaatimukset, kuten tietoturva, allekirjoitus, arkistointi, arkistossa asiointi se-kä hävitys. Sähköiseen arkistointiin siirtyminen muuttaa organisaation eri toimijoi-den rooleja ja jossain kohden tuo säästöjä, mutta toisaalta vaatii organisaatiolta muuttumiskykyä. Osaltaan muutos vauhdittaa myös erilaisten toimintojen keskittä-misen mahdollisuuksia.

Sulfaattisellutehtaan hajukaasujen keräily ja käsittely

Tämän diplomityön tavoitteena on selvittää sulfaattisellutehtaan hajukaasujen syntyminen, tyypilliset keräilykohteet, keräilyjärjestelmät sekä hajukaasujen käsittely. Työn aihepiiri on ajankohtainen ja tärkeä uuden BAT-asiakirjan voimaan tulon myötä. BAT-asiakirja määrit-telee parhaiten käytettävissä olevan tekniikan näiden kaasujen keräilylle, käsittelylle ja määrää päästötason. Asiakirja määrittelee Euroopan Unionin jäsenmaiden alueella toimivien tehtaiden ympäristöluvat päästötasojen osalta. Uuden BAT-asiakirjan myötä tehtaat jou-tuvat tarkastelemaan päästötasonsa ja mahdollisesti lisäämään hajukaasujen keräilykohteita, joka avaa markkinapotentiaalia hajukaasujärjestelmien toimittajille. Työn kirjallisuusosassa selvitetään hajukaasujen muodostumista, tyypillisiä keräilykohteita sekä käsittelyä ja turvallisuutta. Lisäksi kirjallisuusosuudessa perehdytään tarkemmin BAT-asiakirjaan ja käydään läpi uusimman version tuomia muutoksia ja vaatimuksia hajukaasujen käsittelylle ja keräilylle. Työn tutkimusosuus pohjautuu erääseen Aasiassa sijaitsevaan sulfaattisellutehtaaseen. Tut-kimusosuutta varten tehtaalle toteutettiin vierailu, jonka aikana perehdyttiin tehtaan ole-massa olevaan laimeiden hajukaasujen järjestelmään. Tarkoituksena oli selvittää nykyinen keräilyjärjestelmä, järjestelmän toimivuus, mahdolliset puutteet ja puuttumattomat keräily-kohteet. Lisäksi tavoitteena oli käydä läpi järjestelmän turvallisuuteen liittyviä seikkoja. Diplomityön lopuksi, toteutetun tutkimusosuuden pohjalta, esitellään vaihtoehtoja ja mah-dollisuuksia kyseisen tehtaan järjestelmän parantamiseksi. Tutkimustuloksena selvisi, että tehtaalla on ongelmia tietyissä kohdin järjestelmää, jotka vaatisivat järjestelmän päivittä-mistä nykyisten suositusten mukaisiksi.

Fère-en-Tardenois / Photographies Ch. Masson

Collectionneur : Moreau-Nélaton, Étienne (1859-1927)