Strategic groupsin the European energy industry

Strategisten ryhmien teoria tarjoaa mahdollisuuden keskitason analyysiin yritysten ja toimialan välillä yritysten kilpailullisen aseman tarkasteluun. Strategiset ryhmät ovat samalla toimialalla toimivia yrityksiä, joilla on samanlaiset strategiset ominaisuudet, jotka kilpailevat samanlaisilla perusteilla tai jotka toteuttavat samanlaista strategiaa. Tässä tutkimuksessa strategisten ryhmien teoriaa on käytetty eurooppalaisten energiayritysten ryhmittelyyn. Tutkimuksessa oli mukana 104 energia-alan yritystä, jotka jaettiin viiteen strategiseen pääryhmään yritysten maantieteellisen toiminta-alueen ja koon mukaan. Jokainen ryhmä edustaa erilaista strategiaa. Muita strategisia ominaisuuksia, joita ovat diversifikaatioaste, tuotantoteknologia ja omistusmuoto, käytettiin muodostamaan alaryhmiä edellisistä pääryhmistä. Muodostettuja strategisia ryhmiä käytettiin seuraavaksi suoristuskykyerojen tutkimiseen ryhmien välillä. Suorituskykyä kuvaaviksi muuttujiksi valittiin liikevoitto-%, koko pääoman tuottoaste, vakavaraisuus-% ja current ratio. Tulokset osoittavat, että energiayritykset voidaan jakaa ryhmiin valittujen strategisten ominaisuuksien perusteella. Nämä yritysten strategiset valinnat eivät vaikuta merkittävästi yritysten taloudelliseen suorituskykyyn valittujen suorituskykymuuttujien osalta. Monikansalliset jättiläisyritykset ovat suorituskyvyltään heikoimpia ja eurooppalaiset suuryritykset parhaita ryhmiä, mutta erot eivät ole tilastollisesti merkittäviä. Ainut merkittävä ero suorituskykymuuttujissa oli vakavaraisuudessa monikansallisten ja eurooppalaisten suurten yritysten välillä. Muut suorituskykymuuttujat eivät eronneet ryhmien välillä tilastollisesti merkittävästi. Tilastollisesti merkittäviä eroja ei löydetty myöskään alaryhmien välillä.

The Reflections of Strategic Orientation on profitability - A resource-based study in pulp and paper industry

Tutkielman tavoitteena oli analysoida erilaisia strategisia orientaatioita sellu- ja paperiteollisuudessa. Sellu- ja paperiteollisuus on kohtaamassa strategisia haasteita, jotka ulottuvat syvälle sen rakenteisiin. Yritykset ovat valinneet erilaisia lähestymistapoja organisoidessaan tuotantoa ja kansainvälistä arvoketjuaan tässä muuttuvassa ympäristössä. Tutkimukseen valittiin 30 suurinta sellu- ja paperiteollisuudessa toimivaa yritystä ja mahdollisia syitä kannattavuuseroihin yritysten välillä analysoitiin. Yritysten strategista orientaatiota tarkasteltiin vertailemalla muun muassa seuraavia tekijöitä: vertikaalinen integraatioaste, tuotevalikoiman laajuus, tuotantokapasiteetin levinneisyys ja tuotantokapasiteetin ikä. Kannattavuutta mitattiin erilaisilla talouden tunnusluvuilla (liikevoitto, oman pääoman tuotto-%, koko pääoman tuotto-%). Tulosten mukaan yrityksiä voidaan ryhmitellä strategisen orientaation perusteella ja ryhmien välillä on kannattavuuseroja.

Absorptiivinen kapasiteetti käytäntölähtöisessä innovaatiotoiminnassa Päijät-Hämeessä

Tutkimuksessa arvioidaan millaisia kyvykkyyksiä toimijoiltavaaditaan, jotta voidaan edistää verkostoja palvelevan innovaatiopolitiikan toteutumista ja toteuttaa käytäntölähtöistä innovaatiotoimintaa. Empiirinen osa tarkastelee Päijät-Hämeen toimijoiden asenneympäristöä ja toimimisen valmiuksia käytäntölähtöisen innovaatiotoiminnan tarpeisiin sopivaksi. Osaaminen kerääntyy yliopistopaikkakunnille ulkoisten suurtuotannon etujen mukaisesti. Ne alueet, joilla ei ole yliopistoa joutuvat luomaan muunlaista innovaatiokyvykkyyttä saavuttaakseen kilpailuetua. Siksi Päijät-Hämeen visiona on tulla johtavaksi käytäntölähtöisen innovaatiotoiminnan alueeksi hyvien toimintamallien ja tehokkaiden tiedonsiirtomekanismien avulla. Tämä vaatii alueen toimijoilta mm. korkeaa absorptiivista kapasiteettia ja heikkoja linkkejä alueen ulkopuolelle. Työn empiirinen osa koostuu 12:sta puolistrukturoidusta haastattelusta sekä kyselytutkimuksesta. Tiedonluonti ja -siirto alueelle nähtiin pääasiassa tutkimusmaailman tehtävänä, mutta varianssianalyysin perusteella tutkimusmaailma ei itse nähnyt olevansa siinä asemassa. Yhteisen kielen puuttuminen tutkimus- ja käytännön työelämän väliltä nähtiin puutteena.

Phylogenetic study of the Grimmia Hedw. (Grimmiales, Bryopsida) based on a combination of morphological and molecular characters

Résumé Les mousses sont la plus ancienne lignée de plantes terrestres et leur longue évolution a été accompagnée par des tendances à la simplification des caractères morphologiques. Ce phénomène a quelque peu compliqué les reconstructions phylogénétiques basées sur la morphologie. Les analyses génétiques ont permis de donner de nouvelles informations dans le cadre des analyses phylogénétiques et une réévaluation de certains caractères morphologiques. La plupart des études combinant les données morphologiques et moléculaires ne concernent que des niveaux systématiques élevés comme l'ordre ou la famille et très peu considèrent le niveau du genre. La présente étude tend à tester les relations phylogénétiques du genre Grimmia à l'aide d'une combinaison de caractères morphologiques et moléculaires. Les 40 espèces de Grimmia utilisées dans la première partie de cette étude représentent la majorité des espèces trouvées en Eurasie, un des centres de diversification du genre. Lors de l'analyse morphologique, 52 caractères morphologiques/anatomiques (33 du gamétophyte et 19 du sporophyte) ont été numérisés. Malgré le peu de support statistique des arbres, la topologie des arbres est stable. Les Grimmia, comme décrit précédemment, sont paraphylétiques. Trois clades, correspondant respectivement aux sous-genres Rhabdogrimmia Limpr, Litoneuron I.Hagen et Gasterogrimmia Schimp. sont présents, tandis que le restant des taxons appartenant aux Grimmia forment un groupe non-résolu et indistinct des autres Grimmiaceae. Les séquences chloroplastiques trnL-trnF et rps4 combinés à la morphologie ont été ensuite utilisés pour reconstruire la phylogénie des Grimmia. Les arbres obtenus soutiennent la monophylie des Grimmiaceae tandis que les Grimmia, sont paraphylétiques. Deux clades principaux correspondant aux "Rhabdogrimmia" et aux "Grimmia" se détachent. Seules les espèces de "Rhabdogrimmia" produisent des gemmules foliaires (reproduction asexuée). Dans une étude considèrant 91 séquences trrIL-trnF les espèces appartenant aux "Rhabdogrimrnia" (reproduction asexuée essentiellement) ont des variabilités intraspécifique très faible et interspécifique relativement élevée tandis que les "Grimmia" possèdent la tendance inverse (plus de reproduction sexuée). Summary The mosses are a very old land plant lineage and their long evolutionary history has been accompanied by a trend of morphological character simplifications. This phenomenon has somewhat complicated morphological based phylogenetic reconstructions. Genetic analyses have provided new insights for phylogenetic studies, and have allowed morphological data to be re¬evaluated. Most of the studies combining morphological and molecular data have concerned the higher systematic levels of order and family and only have few considered the genus. The present study aims to test the phylogenetic relationships of the genus Grimmia using a combination of morphological and molecular characters. The 40 chosen Grimmia species represent the majority of those found in Eurasia, one diversification centers of the genus. For the morphological analysis, 52 morphological/anatomical characters (33 gametophyte and 19 sporophyte characters) were numerized. Although the internal statistical support was relatively low, the tree topologies were stable. Grimmia as currently defined was found to be paraphyletic. Three subclades, corresponding to the subgenera Rhabdogrimmia Limpr., Litoneuron I.Hagen, and Gasterogrimmia Schimp. were observed in the trees, while the reminder of the Grimmia species formed an unresolved group indistinct from other Grimmiaceae. Chloroplast (trnL-trnF and rps4) DNA sequences combined with morphology were used to reconstruct the phylogeny of Grimmia. The resulting trees supported the monophyly of Grimmiaceae and that the genus Grimmia, as currently defined, as paraphyletic. Two main clades were resolved corresponding to "Rhabdogrimmia" and "Grimmia". The species belonging to "Rhabdogrimmia" produce foliar-gemmae (asexual reproduction). In a study using 91 sequences of trnL-trnF,"Rhabdogrimmia" species (mainly asexual reproduction) have very low intraspecific variability and high interspecific variability whereas the "Grimmia" species possess the inverse tendency.

Diversity and genetic struture in cajá tree (spondias mombin l.) populations in northeastern Brazil

Spondias mombin L. is a fruit tree from the American continent from the Anacardiaceae family. In Brazil it is common in different vegetation types but is more frequent in the Atlantic and Amazonian rainforests. It is economically important because of its fruits, which are widely consumed raw or processed as fruit jellies, juices and ice creams. The leaves have great importance in the pharmaceutical industry because of their antibacterial properties. In the state of Pernambuco, cajá tree is widely distributed in the Zona da Mata region and less frequently in the Agreste and Sertão areas. In this work diversity and genetic structure were studied in four populations of cajá tree from Pernambuco's Zona da Mata, Northeast Brazil, using isozymes polymorphism analyses from electrophoreses. The result showed 100% of polymorphism (P) for nine alleles and the average of alleles per locus s was 2.4. The expected heterozygosity ranged from 0.530 to 0.574 and the observed heterozygosity , from 0.572 to 0.735. It was not observed inbreeding and the average F IT was -0.175, whereas within population inbreeding (f) varied from -0.08 to- 0.37. The genetic divergence among the populations (F ST) ranged from 0.006 to 0.028 and the average was 0.026. The average of estimated gene flow (Nm) was high (5.27). The CG-IPA population, corresponding to the germplasm collection of IPA, showed more than 96% of genetic similarity with other populations; therefore, it is a good representative of the existent genetic diversity in the Zona da Mata region.

An ethanol-based process to simultaneously extract and fractionate carotenoids from Mauritia flexuosa L. Pulp

Mauritia vinifera (buriti) is a palm tree that grows wild in different areas of Brazil, particularly in the Amazonian region. The buriti oil is rich in carotenoids, especially in β-carotene. The growing interest in other natural sources of β-carotene has stimulated the industrial use of buriti as a raw material for pulp oil extraction. Most processes are based on the conventional technologies, involving drying and pressing the pulp for oil recovery and further separation of carotenoids in a liquid phase using organics solvents. In the present work, the ethanol-based process was evaluated for simultaneous carotenoids recovering and fractionating from buriti pulp. The raw material and ethanol, 1:4 ratio, were placed in an erlenmeyer flask and maintained at 30rpm for 1 hour in a temperature-controlled bath at 65ºC. The mixture was filtered under vacuum and cooling at 10ºC to allow for the separation of the solvent in two phases. Carotenoids composition, determined by HPLC, has indicated a β-carotene concentration about 12 times greater in the lower phase than in the upper phase. The profile of the carotenoids in the denser phase is quite similar to that of raw buriti oil, and the concentration of total carotenoids is 40% higher than that of the original raw oil, making the ethanol-based process particularly attractive for industrial applications.

Centrality and investment strategies at the beginning of industrialisation in mid-nineteenth-century Catalonia

We apply social networks analysis to the study of an important database on investment and companies" share in the Catalonia (Spain) of the nineteenth century. In contrast with most of the existing related literature, usually addressing power relationships across administration boards, we focus on the structure of interactions among individual investors and firms. Centrality analysis uncovers interesting roles played by certain economic sectors (e.g. textile and financial). Furthermore, the diverse composition (in terms of economic activity) of communities in the network (subgroups more densely connected internally than with the rest of the network) reveals a high investment diversification, which nicely agrees with a known characteristic of traditional Catalan business strategies.

Tiedonhallinta yrityksen strategisessa liiketoimintayksikössä

Kilpailun vapautuminen sähkömarkkinoilla on luonut toimintamahdollisuuksia uusille yrityksille ja tehokkuutta koko toimialalle. Luodessaan strategiaansa yritykset ottavat kantaa myös IT:n käyttöön liiketoiminnassaan. Työn tavoitteena oli muodostaa liiketoimintayksikön strategian pohjalta toimintotasoinen tiedonhallintastrategia ja rakenne tietojärjestelmien kehittämiseen. Rakenne muodostuu kolmivaiheisesta toimintatavasta, jolla ylläpidetään tiedonhallinnan jatkuvaa kehittämisprosessia. Rakennetta sovellettiin liiketoimintayksikön sähköisen tilausjärjestelmän määrittelyyn. Tilausjärjestelmällä voidaan parantaa liiketoimintayksikön sisäistä tehokkuutta sekä yhteyksiä asiakkaisiin ja toimittajiin. Lopuksi työssä selvitettiin prosessimallinnuksen avulla operatiivisen toiminnan merkittävimmät tietovirrat, joilla osoitettiin prosessien tehostamiskohteet. Työn liiketoimintatavoitteet, yrityksen kustannustehokkuuden nopea parantaminen ja asiakkaille tarjottavien lisäarvopalveluiden monipuolistaminen, voidaan osittain saavuttaa tietojärjestelmien hyväksikäytön avulla.

How Do Aggregate Fluctuations Depend on the Network Structure of the Economy?

[spa] En este artículo, analizamos la volatilidad agregada de una economía estilizada donde los agentes estann conectados en redes. Si hay relaciones estratégicas entre las acciones de los agentes, choques idiosincráticos pueden generar fluctuaciones agregadas. Demonstramos que la volatilidad agregada depende de la estructura de redes de la economía de dos maneras. Por un lado, si hay más conexiones en la economía en su conjunto, la volatilidad agregada es más baja. Por otro lado, si las conexiones están más concentradas, la volatilidad agregada es más alta. Presentamos una aplicación de nuestras predicciones teóricas que utiliza datos de EEUU de conexiones intrasectoriales y de diversificación de las empresas.

How Do Aggregate Fluctuations Depend on the Network Structure of the Economy?

[spa] En este artículo, analizamos la volatilidad agregada de una economía estilizada donde los agentes estann conectados en redes. Si hay relaciones estratégicas entre las acciones de los agentes, choques idiosincráticos pueden generar fluctuaciones agregadas. Demonstramos que la volatilidad agregada depende de la estructura de redes de la economía de dos maneras. Por un lado, si hay más conexiones en la economía en su conjunto, la volatilidad agregada es más baja. Por otro lado, si las conexiones están más concentradas, la volatilidad agregada es más alta. Presentamos una aplicación de nuestras predicciones teóricas que utiliza datos de EEUU de conexiones intrasectoriales y de diversificación de las empresas.

Back to Gondwanaland: can ancient vicariance explain (some) Indian Ocean disjunct plant distributions?

Oceans, or other wide expanses of inhospitable environment, interrupt present day distributions of many plant groups. Using molecular dating techniques, generally incorporating fossil evidence, we can estimate when such distributions originated. Numerous dating analyses have recently precipitated a paradigm shift in the general explanations for the phenomenon, away from older geological causes, such as continental drift, in favour of more recent, long-distance dispersal (LDD). For example, the 'Gondwanan vicariance' scenario has been dismissed in various studies of Indian Ocean disjunct distributions. We used the gentian tribe Exaceae to reassess this scenario using molecular dating with minimum (fossil), maximum (geological), secondary (from wider analyses) and hypothesis-driven age constraints. Our results indicate that ancient vicariance cannot be ruled out as an explanation for the early origins of Exaceae across Africa, Madagascar and the Indian subcontinent unless a strong assumption is made about the maximum age of Gentianales. However, both the Gondwanan scenario and the available evidence suggest that there were also several, more recent, intercontinental dispersals during the diversification of the group.

Gouvernance locale et trajectoires de developpement touristique : comparaison des cas de Finhaut, Montreux et Zermatt entre 1850 et 2012

La performance que constitue pour une station le fait de connaître le succès touristique, parfois sur plusieurs décennies, n'est de loin pas anodine, surtout si l'on observe que certains lieux traversent des phases de crise plus ou moins longues et plus ou moins marquées et que d'autres encore parviennent à se reconvertir avec succès en diversifiant leurs activités économiques. C'est du point de vue du système de gouvernance locale et de la gestion des ressources foncières, immobilières et infrastructurelles que nous nous sommes intéressés à cette problématique. Notre questionnement était double : d'une part, comprendre comment ces deux dimensions s'articulaient entre elles via la proposition d'un cadre conceptuel que nous avons nommé l'Arrangement Politique Local et, d'autre part, étudier comment elles influençaient les différentes phases comme le démarrage du tourisme, le succès, la crise ou la sortie du tourisme, que peut expérimenter un lieu touristique au cours de son évolution. Le travail empirique a porté sur les trajectoires de développement de trois lieux ou anciens lieux touristiques. Finhaut, après une période de succès qui a fait de la station la deuxième du Valais au début du XXe siècle, a vu après la première guerre mondiale son activité touristique décliner puis péricliter, le tourisme ayant à l'heure actuelle quasiment disparu. Montreux, de station touristique importante dès les années 1880, a ensuite évolué vers une ville grâce à un processus d'urbanisation ainsi qu'à une diversification des activités économiques. Enfin, Zermatt représente une économie touristique en constante croissance depuis plus de 100 ans. L'analyse de ces trois trajectoires touristiques entre 1850 et 2012 a permis de montrer que la création et la gestion des ressources foncières, immobilières et infrastructurelles à des fins touristiques étaient liées aux caractéristiques du système de gouvernance locale, en particulier à la possession ou non par les acteurs locaux des moyens d'action principaux que sont l'argent, l'organisation, le consensus, le soutien politique et les connaissances. Notre étude a également mis en évidence de fortes différences entre les Arrangements Politiques Locaux lors des phases de succès et ceux durant les moments de crise, ces différences portant sur l'importance de l'implication des autorités politiques locales dans le développement touristique, l'existence d'un leadership touristique, la capacité des acteurs locaux à être actifs à des positions politiques et touristiques aux échelons institutionnels supérieurs, l'importance de la collaboration publique/privés, la capacité d'adaptation et de réaction des acteurs locaux face aux événements, la réussite ou non des stratégies permettant la création et l'utilisation des ressources dans un but touristique ainsi que la capacité de mobilisation des moyens d'action nécessaires.