Uudenmaan ELY-keskuksen alueellinen hirvieläinvaaraselvitys

Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskuksen alueelle tehdyn hirvieläinvaara-alueita koskevan selvityksen tavoitteena on ollut päivittää ja yhtenäistää koko Uudenmaan ELY-alueen (Uusimaa, Kanta- ja Päijät-Häme) hirvieläinvaara-alueiden merkinnät sekä muiden hirvieläinonnettomuuksia estävien toimenpiteiden periaatteet, kuten riista-aitojen rakentaminen, teiden suoja-alueiden raivaukset sekä mahdollisten vihersiltojen rakentaminen. Menetelminä käytettiin uutta tutkimustietoa hirvieläinkannoista ja hirvieläinonnettomuuksista sekä paikkatietotekniikan analyysimenetelmiä. Työssä selvitettiin, onko hirvieläinonnettomuuskeskittymissä tapahtunut vuosien 2007–2011 aikana muutoksia ja mistä muutokset johtuvat. Tavoitteena oli myös selvittää onnettomuuksien torjuntakeinojen vaikutuksia ja merkitystä vertaamalla toteutuneiden toimenpiteiden vaikutuksia nykytilanteeseen. Selvitysten tulosten perusteella hirvieläimiä-varoitusmerkkien osoittamia alueita täsmennettiin ja varoitusmerkkialueet kohdistettiin todellisiin riskikohteisiin. Työssä on lisäksi on esitetty priorisointi kohdentaen myös muut keskeiset onnettomuuksia ehkäisevät toimenpiteet. Tässä selvityksessä määritettiin nykyisen Uudenmaan ELY-keskuksen alueelle hirvieläinvaara-alueita yhteensä 439 kilometriä, mikä käsittää noin 5 % Uudenmaan ELY-keskuksen alueen maanteiden kokonaispituudesta. Näillä varoitusalueilla oli tapahtunut vuosina 2007–2011 yhteensä 2 770 hirvieläinonnettomuutta, mikä on 40 % kaikista ELY-keskuksen alueella tapahtuneista 6 928 hirvieläinonnettomuudesta. Kaurisonnettomuudet ovat nykyisin viisi kertaa yleisempiä kuin hirvionnettomuudet. Selvityksessä määritetyt hirvieläinvaara-alueet keskittyvät pääteille, joilla on vilkas liikenne ja joiden alueilla on tapahtunut toistuvasti hirvieläinonnettomuuksia. Lisäksi erityisesti Länsi-Uudenmaan ja Kanta-Hämeen alueilla tapahtuneet kaurisonnettomuudet ovat lisänneet tarvetta lisätä hirvieläinvaara-alueita. Uudelleen kohdennettavien hirvieläinvaara-alueiden toteutukset on esitetty selvityksessä priorisoidusti. Kohteiden priorisoinnin perusteena ovat olleet alueen ympäristön osatekijät sekä onnettomuustihentymät, liikenneturvallisuus ja liikenteen ominaisuudet. Kiireellisesti toteutettavia kohteita on 27, seuraavan viiden vuoden kuluessa toteutettavia kohteita on 71 ja myöhemmin toteutettavia (ei kiireellisiä) kohteita on 88. Muina toimenpiteinä hirvieläinonnettomuuksien torjuntaan esitetään riista-aidan rakentamista kuuteen kohteeseen 66 kilometrin matkalle ja pääteiden tienvarsien suoja-alueiden pienpuuston raivauksia näkyvyyden parantamiseksi noin 50 kilometrin matkalla. Esitettyjen toimenpiteiden vaikutukset henkilövahinko-onnettomuuksien vähenemiseen ovat riista-aitojen osalta 0,52 hvjo/v ja teiden suoja-alueiden puuston näkemäraivausten osalta 0,153 hvjo/v.

Hausjärven, Hyvinkään, Lopen ja Riihimäen turvallisen ja kestävän liikkumisen suunnitelma

Hausjärven, Hyvinkään, Lopen ja Riihimäen kuntiin laadittiin turvallisen ja kestävän liikkumisen suunnitelma. Suunnitelma laadittiin yhteistyössä Uudenmaan ELY-keskuksen sekä suunnittelualueen kuntien kanssa. Suunnitelma laadittiin kestävän liikkumisen näkökulmasta ja se sisältää turvallisuuden parantamisen lisäksi kestävän liikkumisen edistämistä. Alueen liikenneturvallisuustilannetta ja liikkumistottumuksia kartoitettiin nykytila-analyysin lisäksi asukaskyselyllä. Kaikkiin alueen kuntiin tehtiin maastotarkastelut onnettomuusanalyysissa ja asukaskyselyssä nousseiden ongelmapaikkojen perusteella. Onnettomuusanalyysin tulosten mukaan suunnittelualueen liikenneturvallisuuden tila on koko maan keskiarvoa heikompi. Vuosien 2008–2012 keskiarvon mukaan suunnittelualueella henkilövahinkoon johtaneita tieliikenneonnettomuuksia tapahtui 125 kpl/100 000 asukasta vuodessa, kun koko maassa vastaava luku oli 116 kpl. Suunnittelualueen onnettomuuskustannukset ovat vuosittain yli 57 miljoonaa euroa, josta kuntien osuus on noin 10 miljoonaa euroa. Asukaskyselyn vastauksien mukaan suunnittelualueen liikenneturvallisuus koettiin pääasiassa melko turvalliseksi. Turvavälineiden käytössä huolestuttavaa oli, että vain noin 50 % vastaajista kertoi käyttävänsä aina tai yleensä pyöräilykypärää pyöräillessä. Kyselyn mukaan 60 prosentilla vastaajista työ- tai koulumatkan pituus suuntaansa on yli viisi kilometriä, joka asettaa haasteita kestävälle liikkumiselle. Nykytila-analyysin, valtakunnallisen ja alueellisen vision ja tavoitteiden pohjalta määriteltiin suunnittelualueen liikenneturvallisuus- ja kestävän liikkumisen visio ja tavoitteet. Pitkän aikavälin liikenneturvallisuusvisioksi asetettiin, että kenenkään ei tarvitse kuolla tai loukkaantua vakavasti liikenteessä ja liikenne on vastuullista ja se koetaan turvalliseksi. Henkilövahinkoon johtaneiden onnettomuuksien vähentämistavoite on, että vuonna 2020 tapahtuu korkeintaan 85 henkilövahinko-onnettomuutta (v. 2008–2012 tapahtui keskimäärin 114 henkilövahinkoon johtanutta onnettomuutta). Tavoitteena on myös, että kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen kulkutapaosuus lyhyillä (alle 5 km) matkoilla kasvaa (kestävien kulkutapojen kulkutapaosuuden kasvaa 38 %:sta 46 %:iin vuoteen 2020 mennessä). Suunnitelmatyön aikana kuntien liikenneturvallisuustyötä aktivoitiin. Liikenneturvallisuusryhmien ja eri hallintokuntien edustajien kanssa ideoitiin kaikille eri ryhmille sopivia toimintamuotoja liikenneturvallisuuden ja kestävän liikkumisen edistämiseksi. Liikenneympäristön parantamisehdotus tehtiin noin 210 alueen kohteeseen. Toimenpiteiden toteuttaminen vaiheistettiin kolmeen ohjeelliseen kiireellisyysluokkaan. Suunnitelma aikajänne on noin 8-10 vuotta ja suunnitelman toteutumista on tarkoitus seurata työssä asetettujen seurantamittareiden avulla.

Plan general de las misiones

UANL

CalDAG-GEFI is at the nexus of calcium-dependent platelet activation.

The importance of the second messengers calcium (Ca(2+)) and diacylglycerol (DAG) in platelet signal transduction was established more than 30 years ago. Whereas protein kinase C (PKC) family members were discovered as the targets of DAG, little is known about the molecular identity of the main Ca(2+) sensor(s). We here identify Ca(2+) and DAG-regulated guanine nucleotide exchange factor I (CalDAG-GEFI) as a critical molecule in Ca(2+)-dependent platelet activation. CalDAG-GEFI, through activation of the small GTPase Rap1, directly triggers integrin activation and extracellular signal-regulated kinase-dependent thromboxane A(2) (TxA(2)) release. CalDAG-GEFI-dependent TxA(2) generation provides crucial feedback for PKC activation and granule release, particularly at threshold agonist concentrations. PKC/P2Y12 signaling in turn mediates a second wave of Rap1 activation, necessary for sustained platelet activation and thrombus stabilization. Our results lead to a revised model for platelet activation that establishes one molecule, CalDAG-GEFI, at the nexus of Ca(2+)-induced integrin activation, TxA(2) generation, and granule release. The preferential activation of CalDAG-GEFI over PKC downstream of phospholipase C activation, and the different kinetics of CalDAG-GEFI- and PKC/P2Y12-mediated Rap1 activation demonstrate an unexpected complexity to the platelet activation process, and they challenge the current model that DAG/PKC-dependent signaling events are crucial for the initiation of platelet adhesion.

Neurogenic responses mediated by vanilloid receptor-1 (TRPV1) are blocked by the high affinity antagonist, iodo-resiniferatoxin

(1) Stimulation of the vanilloid receptor-1 (TRPV1) results in the activation of nociceptive and neurogenic inflammatory responses. Poor specificity and potency of TRPV1 antagonists has, however, limited the clarification of the physiological role of TRPV1. (2) Recently, iodo-resiniferatoxin (I-RTX) has been reported to bind as a high affinity antagonist at the native and heterologously expressed rat TRPV1. Here we have studied the ability of I-RTX to block a series of TRPV1 mediated nociceptive and neurogenic inflammatory responses in different species (including transfected human TRPV1). (3) We have demonstrated that I-RTX inhibited capsaicin-induced mobilization of intracellular Ca(2+) in rat trigeminal neurons (IC(50) 0.87 nM) and in HEK293 cells transfected with the human TRPV1 (IC(50) 0.071 nM). (4) Furthermore, I-RTX significantly inhibited both capsaicin-induced CGRP release from slices of rat dorsal spinal cord (IC(50) 0.27 nM) and contraction of isolated guinea-pig and rat urinary bladder (pK(B) of 10.68 and 9.63, respectively), whilst I-RTX failed to alter the response to high KCl or SP. (5) Finally, in vivo I-RTX significantly inhibited acetic acid-induced writhing in mice (ED(50) 0.42 micro mol kg(-1)) and plasma extravasation in mouse urinary bladder (ED(50) 0.41 micro mol kg(-1)). (6) In in vitro and in vivo TRPV1 activated responses I-RTX was approximately 3 log units and approximately 20 times more potent than capsazepine, respectively. This high affinity antagonist, I-RTX, may be an important tool for future studies in pain and neurogenic inflammatory models.

Regionalekonomisk betydelse av travsporten : exemplet Dalatravet Rättvik

Tidigare studier har visat att hästnäringen inklusive spridningseffekter årligen omsätter ca 46 miljarder kronor och bidrar till sysselsättning för ca 30 000 helårsverken. Motsvarande beräkningar för travsportens del av hästnäringen eller för en mindre region finns däremot inte. Denna rapport syftar till att uppskatta regionalekonomisk betydelse av travsport i Sverige med utgångspunkt i en mindre travbanas verksamhet. Dalatravet Rättvik (DT Rättvik) används som en fallstudie. Resultaten baseras dels på registerdata över faktiskt registrerade hästar med koppling till DT Rättvik dels på enkätmaterial insamlat från ett urval av besökare vid tävlingar under sommaren 2014. Totalt används svar från 444 besökare i analysen. Resultaten från beräkningarna visar att den direkta ekonomiska effekten av DT Rättviks 333 travhästar i amatör- eller proffsträning genererar 20 miljoner i travhästtrelaterad konsumtion. DT Rättviks travsportevenemang uppskattas generera ca 29 miljoner varav 11,1 miljoner ärett tillskott till den regionala ekonomin i form av turistekonomisk omsättning. Travsportens sammanlagda regionalekonomiska effekt beräknas således uppgå till minst 31,1 miljonerkronor. Inkluderas även utbildning, avel och uppfödning samt sysselsättning vid ATG-ombudså uppskattas travsporten generera ca 40 helårsverken inom DT Rättviksregionen.  

Análise do MTA e do Ca(OH)2 no interior dos tecidos após o processo de reabsorção radicular externa em reimplante dentário tardio

Fundação de Amparo à Pesquisa do Estado de São Paulo (FAPESP)

Roots of the Invasive Species Carduus nutans L. and C-acanthoides L. Produce Large Amounts of Aplotaxene, a Possible Allelochemical

The invasive thistle Carduus nutans has been reported to be allelopathic, yet no allelochemicals have been identified from the species. In a search for allelochemicals from C. nutans and the closely related invasive species C. acanthoides, bioassay-guided fractionation of roots and leaves of each species were conducted. Only dichloromethane extracts of the roots of both species contained a phytotoxin (aplotaxene, (Z,Z,Z)-heptadeca-1,8,11,14-tetraene) with sufficient total activity to potentially act as an allelochemical. Aplotaxene made up 0.44 % of the weight of greenhouse-grown C. acanthoides roots (ca. 20 mM in the plant) and was not found in leaves of either species. It inhibited growth of lettuce 50%(I-50) in soil at a concentration of ca. 0.5 mg g(-1) of dry soil (ca. 6.5 mM in soil moisture). These values gave a total activity in soil value (molar concentration in the plant divided by the molarity required for 50 % growth inhibition in soil = 3.08) similar to those of some established allelochemicals. The aplotaxene I-50 for duckweed (Lemna paucicostata) in nutrient solution was less than 0.333 mM, and the compound caused cellular leakage of cucumber cotyledon discs in darkness and light at similar concentrations. Soil in which C. acanthoides had grown contained aplotaxene at a lower concentration than necessary for biological activity in our short-term soil bioassays, but these levels might have activity over longer periods of time and might be an underestimate of concentrations in undisturbed and/or rhizosphere soil.

Development of numerical cognition among Brazilian school-aged children

The Numerical Cognition is influenced by biological, cognitive, educational, and cultural factors and entails the following systems: Number Sense (NS) represents the innate ability to recognize, compare, add, and subtract small quantities, without the need of counting; Number Production (NP) which includes reading, writing and counting numbers or objects; Number Comprehension (NC), i.e., the understanding the nature of the numerical symbols and their number, and the calculation (CA). The aims of the present study were to: i) assess theoretical constructs (NS, NC, NP and CA) in children from public schools from 1 st -to 6 th - grades; and ii) investigate their relationship with schooling and working memory. The sample included 162 children, both genders, of 7-to 12-years-old that studied in public school from 1 st -to 6 th -grades, which participated in the normative study of Zareki-R (Battery of neuropsychological tests for number processing and calculation in children, Revised; von Aster & Dellatolas, 2006). Children of 1 st and 2 nd grades demonstrated an inferior global score in NC, NP and CA. There were no genderrelated differences. The results indicated that the contribution of NS domain in Zareki-R performance is low in comparison to the other three domains, which are dependent on school-related arithmetic skills.

Ca(2+) release from the sarcoplasmic reticulum activated by the low affinity Ca(2+) chelator TPEN in ventricular myocytes

The Ca(2+) content of the sarcoplasmic reticulum (SR) of cardiac myocytes is thought to play a role in the regulation and termination of SR Ca(2+) release through the ryanodine receptors (RyRs). Experimentally altering the amount of Ca(2+) within the SR with the membrane-permeant low affinity Ca(2+) chelator TPEN could improve our understanding of the mechanism(s) by which SR Ca(2+) content and SR Ca(2+) depletion can influence Ca(2+) release sensitivity and termination. We applied laser-scanning confocal microscopy to examine SR Ca(2+) release in freshly isolated ventricular myocytes loaded with fluo-3, while simultaneously recording membrane currents using the whole-cell patch-clamp technique. Following application of TPEN, local spontaneous Ca(2+) releases increased in frequency and developed into cell-wide Ca(2+) waves. SR Ca(2+) load after TPEN application was found to be reduced to about 60% of control. Isolated cardiac RyRs reconstituted into lipid bilayers exhibited a two-fold increase of their open probability. At the low concentration used (20-40muM), TPEN did not significantly inhibit the SR-Ca(2+)-ATPase in SR vesicles. These results indicate that TPEN, traditionally used as a low affinity Ca(2+) chelator in intracellular Ca(2+) stores, may also act directly on the RyRs inducing an increase in their open probability. This in turn results in an increased Ca(2+) leak from the SR leading to its Ca(2+) depletion. Lowering of SR Ca(2+) content may be a mechanism underlying the recently reported cardioprotective and antiarrhythmic features of TPEN.

Measurement of the 1s-2s energy interval in muonium

The 1s-2s interval has been measured in the muonium (;mgr;(+)e(-)) atom by Doppler-free two-photon pulsed laser spectroscopy. The frequency separation of the states was determined to be 2 455 528 941.0(9.8) MHz, in good agreement with quantum electrodynamics. The result may be interpreted as a measurement of the muon-electron charge ratio as -1-1.1(2.1)x10(-9). We expect significantly higher accuracy at future high flux muon sources and from cw laser technology.

Late Pliocene and Early Pleistocene dinoflagellate cysts and sea surface temperture reconstruction for several IODP and DSDP sites in the North Atlantic

In an attempt to document the palaeoecological affinities of individual extant and extinct dinoflagellate cysts, Late Pliocene and Early Pleistocene dinoflagellate cyst assemblages have been compared with geochemical data from the same samples. Mg/Ca ratios of Globigerina bulloides were measured to estimate the spring-summer sea-surface temperatures from four North Atlantic IODP/DSDP sites. Currently, our Pliocene-Pleistocene database contains 204 dinoflagellate cyst samples calibrated to geochemical data. This palaeo-database is compared with modern North Atlantic and global datasets. The focus lies in the quantitative relationship between Mg/Ca-based (i.e. spring-summer) sea-surface temperature (SSTMg/Ca) and dinoflagellate cyst distributions. In general, extant species are shown to have comparable spring-summer SST ranges in the past and today, demonstrating that our new approach is valid for inferring spring-summer SST ranges for extinct species. For example, Habibacysta tectata represents SSTMg/Ca values between 10° and 15°C when it exceeds 30% of the assemblage, and Invertocysta lacrymosa exceeds 15% when SSTMg/Ca values are between 18.6° and 23.5°C. However, comparing Pliocene and Pleistocene SSTMg/Ca values with present day summer values for the extant Impagidinium pallidum suggests a greater tolerance of higher temperatures in the past. This species occupies more than 5% of the assemblage at SSTMg/Ca values of 11.6-17.9°C in the Pliocene and Pleistocene, whereas present day summer SSTs are around -1.7 to 6.9°C. This observation questions the value of Impagidinium pallidum as reliable indicator of cold waters in older deposits, and may explain its bipolar distribution.

Calibration and application of B/Ca, Cd/Ca, and d11B in Neogloboquadrina pachyderma (sinistral)

The North Atlantic and Norwegian Sea are prominent sinks of atmospheric CO2 today, but their roles in the past remain poorly constrained. In this study, we attempt to use B/Ca and d11B ratios in the planktonic foraminifera Neogloboquadrina pachyderma (sinistral variety) to reconstruct subsurface water pH and pCO2 changes in the polar North Atlantic during the last deglaciation. Comparison of core-top results with nearby hydrographic data shows that B/Ca in N. pachyderma (s) is mainly controlled by seawater [B(OH)4]?/[HCO3]? with a roughly constant partition coefficient (KD =([B/Ca]of CaCO3)/([B(OH)4]-/[HCO3]-)of seawater) of 1.48 ± 0.15 * 10**-3 (2sigma), and d11B in this species is offset below d11B of the borate in seawater by 3.38 ± 0.71 per mil (2sigma). These values represent our best estimates with the sparse available hydrographic data close to our core-tops. More culturing and sediment trap work is needed to improve our understanding of boron incorporation into N. pachyderma (s). Application of a constant KD of 1.48 * 10**-3 to high resolution N. pachyderma (s) B/Ca records from two adjacent cores off Iceland shows that subsurface pCO2 at the habitat depth of N. pachyderma (s) (~50 m) generally followed the atmospheric CO2 trend but with negative offsets of ~10-50 ppmv during 19-10 ka. These B/Ca-based reconstructions are supported by independent estimates from low-resolution d11B measurements in the same cores. We also calibrate and apply Cd/Ca in N. pachyderma (s) to reconstruct nutrient levels for the same down cores. Like today's North Atlantic, past subsurface pCO2 variability off Iceland was significantly correlated with nutrient changes that might be linked to surface nutrient utilization and mixing within the upper water column. Because surface pCO2 (at 0 m water depth) is always lower than at deeper depths and if the application of a constant KD is valid, our results suggest that the polar North Atlantic has remained a CO2 sink during the calcification seasons of N. pachyderma (s) over the last deglaciation.