The Validity of the Brief Michigan Alcohol Screening Test (bMAST) as a Problem Drinking Severity Measure

Objective: The Brief Michigan Alcoholism Screening Test (bMAST) is a 10-item test derived from the 25-item Michigan Alcoholism Screening Test (MAST). It is widely used in the assessment of alcohol dependence. In the absence of previous validation studies, the principal aim of this study was to assess the validity and reliability of the bMAST as a measure of the severity of problem drinking. Method: There were 6,594 patients (4,854 men, 1,740 women) who had been referred for alcohol-use disorders to a hospital alcohol and drug service who voluntarily participated in this study. Results: An exploratory factor analysis defined a two-factor solution, consisting of Perception of Current Drinking and Drinking Consequences factors. Structural equation modeling confirmed that the fit of a nine-item, two-factor model was superior to the original one-factor model. Concurrent validity was assessed through simultaneous administration of the Alcohol Use Disorders Identification Test (AUDIT) and associations with alcohol consumption and clinically assessed features of alcohol dependence. The two-factor bMAST model showed moderate correlations with the AUDIT. The two-factor bMAST and AUDIT were similarly associated with quantity of alcohol consumption and clinically assessed dependence severity features. No differences were observed between the existing weighted scoring system and the proposed simple scoring system. Conclusions: In this study, both the existing bMAST total score and the two-factor model identified were as effective as the AUDIT in assessing problem drinking severity. There are additional advantages of employing the two-factor bMAST in the assessment and treatment planning of patients seeking treatment for alcohol-use disorders. (J. Stud. Alcohol Drugs 68: 771-779,2007)

Governors highway safety associations and transportation planning: Exploratory factor analysis and structural equation modeling

The Intermodal Surface Transportation Efficiency Act (ISTEA) of 1991 mandated the consideration of safety in the regional transportation planning process. As part of National Cooperative Highway Research Program Project 8-44, "Incorporating Safety into the Transportation Planning Process," we conducted a telephone survey to assess safety-related activities and expertise at Governors Highway Safety Associations (GHSAs), and GHSA relationships with metropolitan planning organizations (MPOs) and state departments of transportation (DOTs). The survey results were combined with statewide crash data to enable exploratory modeling of the relationship between GHSA policies and programs and statewide safety. The modeling objective was to illuminate current hurdles to ISTEA implementation, so that appropriate institutional, analytical, and personnel improvements can be made. The study revealed that coordination of transportation safety across DOTs, MPOs, GHSAs, and departments of public safety is generally beneficial to the implementation of safety. In addition, better coordination is characterized by more positive and constructive attitudes toward incorporating safety into planning.

Reply to William B. Grant

THE UVI working group acknowledges the contribution of Vitamin D to bone health as stated in our paper. However, we concluded that an optimal level of Vitamin D for humans has not yet been established with any certainty...

Cungellela by William ‘Dura Danje’ Leisha and Shem ‘Curan Danje’ Leisha

Research background: Cungelela is an intercultural music project undertaken in collaboration with William ‘Dura Danje’ Leisha and Shem ‘Curan Danje’ Leisha. The project contributes to cultural maintenance for Australian First Nations peoples, and is informed by prior work in this area by scholars including Peter Dunbar-Hall, Chris Gibson and Karl Neuenfeldt. These existing studies have discussed the complexities of intercultural collaboration, and the types of cultural politics that are involved when Indigenous and non-Indigenous musicians and scholars work together on projects of cultural significance. Critical race theory has also informed the creative work, as a means of interpreting the implicit and explicit discourses of race that arise through intercultural creative practice. The project asked the research question, in what ways can collaborative music making contribute to intercultural understanding and support cultural maintenance for Australian First Nations people affected by the Stolen Generations? Research contribution: This project has identified that collaborative production of recorded popular music can produce shared affective, embodied and transformative forms of knowledge about the impact of the Stolen Generations on Australian First Nations peoples. Research significance: The compact disc was presented by Aunty Anne Leisha as part of an invited presentation at the World Indigenous Nations Higher Education Consortium in New Mexico, 2013. The work also formed part of a refereed conference presentation at the 2013 conference of the International Association for the Study of Popular Music held at the University of Oviedo, Gijon, Spain.

Origins of Australian Football: Victoria's Early History. Volume 2 : A golden era begins : Football in 'Marvellous Melbourne', 1877 to 1885

This is the second volume of a five volume series that describes, assesses, and analyses football in Victoria during the nineteenth century. This volume looks at the cultural contexts of the sport in the late 1870s and early 1880s, describes the important matches played, and provides a full statistical account of this time period. This book is the first comprehensive discussion of the early period in Australian football's development.

Characterization and Mapping of Patterned Ground in the Saginaw Lowlands, Michigan: Possible Evidence for Late-Wisconsin Permafrost

We identified, mapped, and characterized a widespread area (gt;1,020 km2) of patterned ground in the Saginaw Lowlands of Michigan, a wet, flat plain composed of waterlain tills, lacustrine deposits, or both. The polygonal patterned ground is interpreted as a possible relict permafrost feature, formed in the Late Wisconsin when this area was proximal to the Laurentide ice sheet. Cold-air drainage off the ice sheet might have pooled in the Saginaw Lowlands, which sloped toward the ice margin, possibly creating widespread but short-lived permafrost on this glacial lake plain. The majority of the polygons occur between the Glacial Lake Warren strandline (~14.8 cal. ka) and the shoreline of Glacial Lake Elkton (~14.3 cal. ka), providing a relative age bracket for the patterned ground. Most of the polygons formed in dense, wet, silt loam soils on flat-lying sites and take the form of reticulate nets with polygon long axes of 150 to 160 m and short axes of 60 to 90 m. Interpolygon swales, often shown as dark curvilinears on aerial photographs, are typically slightly lower than are the polygon centers they bound. Some portions of these interpolygon swales are infilled with gravel-free, sandy loam sediments. The subtle morphology and sedimentological characteristics of the patterned ground in the Saginaw Lowlands suggest that thermokarst erosion, rather than ice-wedge replacement, was the dominant geomorphic process associated with the degradation of the Late-Wisconsin permafrost in the study area and, therefore, was primarily responsible for the soil patterns seen there today.

William James, Sciences of Mind, and Anti-imperial Discourse

In the past few decades, the humanities and social sciences have developed new methods of reorienting their conceptual frameworks in a “world without frontiers.” In this book, Bernadette M. Baker offers an innovative approach to rethinking sciences of mind as they formed at the turn of the twentieth century, via the concerns that have emerged at the turn of the twenty-first. The less-visited texts of Harvard philosopher and psychologist William James provide a window into contemporary debates over principles of toleration, anti-imperial discourse, and the nature of ethics. Baker revisits Jamesian approaches to the formation of scientific objects including the child mind, exceptional mental states, and the ghost to explore the possibilities and limits of social scientific thought dedicated to mind development and discipline formation around the construct of the West.

Meillä ei ole ikuisia ystäviä eikä ikuisia vihollisia. Ikuisia ovat meidän omat etumme. : Suomen suhteet Kiinan kansantasavaltaan 1949 - 1989

"We have neither Eternal Friends nor Eternal Enemies. We have only Eternal Interests .Finland's Relations with China 1949-1989 The study focuses on the relations between Finland and the People s Republic of China from 1949-1989 and examines how a small country became embroiled in international politics, and how, at the same time, international politics affected Finnish-Chinese relations and Finland s China policy formulation. The study can be divided into three sections: relations during the early years, 1949-1960, before the Chinese and Soviet rift became public; the relations during the passive period during the 1960s and 1970s; and the impact of China s Open Door policy on Finland s China policy from 1978-1989. The diplomatically challenging events around Tiananmen Square and the reactions which followed in Finland bring the study to a close. Finland was among the first Western countries to recognise the People s Republic and to establish diplomatic relations with her, thereby giving Finland an excellent position from which to further develop good relations. Finland was also the first Western country to sign a trade agreement with China. These two factors meant that Finland was able to enjoy a special status with China during the 1950s. The special status was further strengthened by the systematic support of the government of Finland for China's UN membership. The solid reputation earned in the 1950s had to carry Finland all the way through to the 1980s. For the two decades in between, during the passive policy period of the 1960s and 1970s, relations between Finland and the Soviet Union also determined the state of foreign relations with China. Interestingly, however, it appeared that President Urho Kekkonen was encouraged by Ambassador Joel Toivola to envisage a more proactive policy towards China, but the Cultural Revolution cut short any such plan for nearly twenty years. Because of the Soviet Union, Finland held on to her passive China policy, even though no such message was ever received from the Soviet Union. In fact, closer relationships between Finland and China were encouraged through diplomatic channels. It was not until the presidency of Mauno Koivisto that the first high-level ministerial visit was made to China when, in 1984, Foreign Minister Paavo Väyrynen visited the People s Republic. Finnish-Chinese relations were lifted to a new level. Foreign Minister Väyrynen, however, was forced to remove the prejudices of the Chinese. In 1985, when the Speaker of the Finnish Parliament, Erkki Pystynen visited China he also discovered that Finland s passive China policy had caused misunderstandings amongst the Chinese politicians. The number of exchanges escalated in the wake of the ground-breaking visit by Foreign Minister Väyrynen: Prime Minister Kalevi Sorsa visited China in 1986 and President Koivisto did so in 1988. President Koivisto stuck to practical, China-friendly policies: his correspondence with Li Peng, the attitude taken by the Finnish government after the Tiananmen Square events and the subsequent choices made by his administration all pointed to a new era in relations with China.

Liian huono kansalaiseksi? : Kansalaisihanne sterilisaatioasiakirjoissa v. 1935-1949

Tutkimuksessa tarkastellaan moderniin kansalaisuuteen sisältyneitä normeja ja ihanteita, joita analysoidaan vuoden 1935 sterilisaatiolain toteuttamisessa syntyneiden asiakirjojen kautta. Pyrkimyksenä on löytää asiakirjoihin implisiittisesti kirjatut hyvän elämän ja kansalaisuuden kriteerit. Työn laajemman kehyksen muodostaa suomalaisen modernisaation ja ns. uuden keskiluokan analyysi erityisesti lääketieteen ja huoltotoimen asiantuntijaviranomaisten avulla. Rotuhygienian tarkastelu avaa uuden väylän tutkia moderniin kansalaisuuteen liittyneitä määreitä. Rotuhygienia ja erityisesti sen käytäntöön soveltaminen sterilisaatiolain muodossa tarjoaa kansalaisuuden näkökulmalle konkreettisen ja fokusoidun tutkimuskohteen. Sterilisaatioasiakirjoissa kristallisoituu lääketieteellisin perustein tehty huonon kansalaisen määrittely. Tutkimus rakentuu kolmesta pääluvusta. Ensin käydään läpi vuoden 1935 sterilisaatiolain toteuttamista yleisesti aikaisemman tutkimuksen perusteella, minkä jälkeen tarkennetaan kuvaa otoksista saatujen tulosten avulla. Seuraavassa luvussa tarkastellaan hyvän elämän kriteerejä oikeanlaisen elämänkulun hahmottamisen avulla. Viimeinen pääluku keskittyy modernin kansalaisen muotokuvan rakentamiseen normeiksi määrittyvien fysionomisten ja seksuaalisten sekä luonne- ja älykkyysominaisuuksien palasilla. Normaali, terve kansalainen oli lapsesta asti sekä fyysisiltä että psyykkisiltä ominaisuuksiltaan normien mukaan kehittynyt. Hänessä ei ilmennyt diagnosoitavia häiriötiloja vaan hänen yksilöllinen elämänsä noudatti sisäsyntyistä "luonnollista" elämänkulkua. Fyysiseltä olemukseltaan ihannekansalainen oli sopusuhtainen, säännönmukainen ja mahdollisimman symmetrinen. Normaali kansalainen oli alistanut viettinsä rationaalin alle. Hän hallitsi tunteitaan ja elämäänsä järkevästi niitä itse tietoisesti ohjaillen. Seksuaaliviettinsä ihannekansalainen oli rajannut porvarillisen avioliiton alueelle, ja sielläkin sukupuolielämän tehtävänä oli reproduktio uusien kansalaisten tuottajana. Viettielämän hallitsemattomuus ja ylivalta suhteessa yksilön järjen tahtoon osoitti sisäsyntyistä rappiota, degeneraatiota, jolloin vajaan, epänormaalin yksilön elämä oli jäänyt lapsen tai lähes eläimen tasolle. Normaali kansalainen kulki jatkuvan yksilöllisen kehityksen polkua, jonka tarkoituksena oli saattaa atavistiset piirteet ja vietit järjen ja sivistyksen tuoman hallinnan alle.Ihannekansalaisen evolutionääriseen kehitykseen kuului valintojen tekeminen yhteneväisinä kansallisvaltion päämäärien kanssa. Hän kykeni elättämään itsensä ja perheensä mahdollisimman itsenäisesti muiden apuun turvautumatta. Hän eli kristillisten moraaliarvojen mukaisesti rehellisyydessä, säästäväisyydessä ja anteeksiannossa. Modernin ihannekansalaisen kasvatus alkoi kotona, jossa häntä oli hoidettu ja kasvatettu normien mukaisesti sekä oikeanlaisessa tunnesuhteessa äitiinsä. Indoktrinoiva kasvatus ja ohjaus ihannekansalaisuuteen jatkui koulussa. Tutkimukseni osoittaa kristilliseen opetukseen sisältyneiden arvojen ja moraalikäsitysten jatkumon objektiiviksi kutsutuissa moderneissa (luonnon-)tieteissä. Tieteen avulla perustellut käsitykset työnteosta, sukupuolimoraalista sekä auktoriteetin ylivallasta ovat verrattavissa luterilaisen opin sisältöihin. Avainsanat: Kansalainen, sterilisaatio, rotuhygienia, moderni keskiluokka, älykkyys

Papin pojasta suurteollisuusmieheksi : Alfred Kihlman ja nousevan keskiluokan sosiaaliset verkostot 1800-luvun Suomessa

Tutkimuksen tavoitteena on hahmottaa 1800-luvulla tapahtunutta keskiluokan sosiaalista nousua pohjalaissyntyisen papin, opettajan, liikemiehen ja valtiopäiväedustajan Alfred Kihlmanin (1825-1904) elämänvaiheiden kautta. Kyseessä ei ole perinteinen elämäkerta, vaan työn pyrkimyksenä on mikrotason tarkan analyysin kautta päästä käsiksi laajempiin yhteiskunnallisiin muutosprosesseihin. Erityisen kiinnostuksen kohteena ovat erilaiset sosiaaliset verkostot sekä niiden merkitys Kihlmanin kaltaisen keskiluokkaisen yksilön sosiaaliselle nousulle. Tutkimus jakautuu kahteen pääosaan, joista ensimmäinen käsittelee heränneiden pappien verkostoja 1840-luvulla ja 1850-luvun alussa ja jälkimmäinen liikemiesverkostoja 1850-luvun jälkipuolelta 1870-luvun alkuun. Pääasiallisena lähdeaineistona on Alfred Kihlmanin laaja kirjeenvaihto. Alfred Kihlman liittyi kouluvuosinaan 1840-luvun alussa nuorison piirissä nopeasti levinneeseen herännäisyyteen. Nuoret heränneet papit muodostivat tiiviin sosiaalisen verkoston, joka perustui jaetulle uskonnolliselle ideologialle sekä pappisperheiden välisille avioliittositeille. Lisäksi verkostoa pidettiin yllä yhteisillä kokoontumisilla, vierailuilla, kirjeenvaihdolla sekä palvelusten vaihtamisella. Verkoston välityksellä saatiin tehokkaasti mm. informaatiota sekä rahalainoja. Herännäisyys nousi nuoren keskiluokkaisen papiston omaa yhteiskunnallista voimattomuuttaan kohtaan tuntemasta tyytymättömyydestä. Kun sivistyneistön mahdollisuudet menestyä perinteisillä foorumeilla olivat autonomian alkupuolella heikot, nuoret heränneet kielsivät uskonnollisessa ideologiassaan arvon maalliselta menestykseltä ja rakensivat oman verkostonsa, jonka sisällä he saattoivat toteuttaa pätemisentarvettaan. Yhteiskunnallisen tilanteen muututtua verkosto muuttui 1850-luvun alussa hyödystä rasitteeksi, minkä seurauksena heränneiden pappien rivit hajaantuivat. Irtauduttuaan herännäisyydestä Alfred Kihlman siirtyi opettajan uralle. Heränneeltä vaimoltaan perimänsä varallisuuden sekä nuoruus- ja herännäisvuosinaan solmimiensa ystävyyssuhteiden ansiosta hän ajatui 1850-luvun kuluessa yhä enemmän myös liike-elämään. Hänen merkittävimmäksi toimintakentäkseen muodostuivat Suomen Yhdyspankki sekä Tampereen Pellava- ja Rautateollisuus, jonka johtajana hän toimi vuodesta 1866 lähtien. 1860-luvulla liikemiesverkostot perustuivat suurelta osin sukulaisuuteen, mutta yhä enenevässä määrin myös ystävyys-, kollega- ja liikekumppanuussuhteisiin. Kun pankkilaitos oli vielä hyvin kehittymätön, verkostot olivat etenkin pääomien hankinnassa avainasemassa. Tiiviit lainaverkostot olivat huonojen suhdanteiden aikana toisaalta myös vaaraksi, sillä yksi suuri konkurssi saattoi vetää mukanaan joukoittain liikemiehiä. Verkostojen kautta voitiin välittää ja saada myös suosituksia sekä sisäpiiritietoa, jota ei ollut saatavissa muista lähteistä. Yhteiskunnan muuttuminen ja henkilösuhteet mahdollistivat Alfred Kihlmanin sosiaalisen nousun. Teollistuminen ja liike-elämän vapautuminen tarjosivat uusia mahdollisuuksia keskiluokan yritteliäille yksilöille. Ylempien yhteiskuntaluokkien välisten säätyjen välisten raja-aitojen tasaantuminen tekivät 1850-luvun puolivälissä mahdolliseksi myös papin osallistumisen liike-elämään. Avainsanat: sosiaaliset verkostot - Suomi - 1800-luku - herännäisyys - kirkkohistoria - taloushistoria

Alfred Falk outdoors feeding a dog Portraits Men

Handwritten on verso: fuer Hans Frankenbach