Prevalence, prenatal diagnosis and clinical features of oculo-auriculo-vertebral spectrum: a registry-based study in Europe.

Oculo-auriculo-vertebral spectrum is a complex developmental disorder characterised mainly by anomalies of the ear, hemifacial microsomia, epibulbar dermoids and vertebral anomalies. The aetiology is largely unknown, and the epidemiological data are limited and inconsistent. We present the largest population-based epidemiological study to date, using data provided by the large network of congenital anomalies registries in Europe. The study population included infants diagnosed with oculo-auriculo-vertebral spectrum during the 1990-2009 period from 34 registries active in 16 European countries. Of the 355 infants diagnosed with oculo-auriculo-vertebral spectrum, there were 95.8% (340/355) live born, 0.8% (3/355) fetal deaths, 3.4% (12/355) terminations of pregnancy for fetal anomaly and 1.5% (5/340) neonatal deaths. In 18.9%, there was prenatal detection of anomaly/anomalies associated with oculo-auriculo-vertebral spectrum, 69.7% were diagnosed at birth, 3.9% in the first week of life and 6.1% within 1 year of life. Microtia (88.8%), hemifacial microsomia (49.0%) and ear tags (44.4%) were the most frequent anomalies, followed by atresia/stenosis of external auditory canal (25.1%), diverse vertebral (24.3%) and eye (24.3%) anomalies. There was a high rate (69.5%) of associated anomalies of other organs/systems. The most common were congenital heart defects present in 27.8% of patients. The prevalence of oculo-auriculo-vertebral spectrum, defined as microtia/ear anomalies and at least one major characteristic anomaly, was 3.8 per 100,000 births. Twinning, assisted reproductive techniques and maternal pre-pregnancy diabetes were confirmed as risk factors. The high rate of different associated anomalies points to the need of performing an early ultrasound screening in all infants born with this disorder.

Estudi del TDAH : Diagnòstic, avaluació i diferents tractaments d'intervenció

El present treball té com a objectiu principal realitzar un estudi teòric i científic sobre el Trastorn del Dèficit d'Atenció per Hiperactivitat (TDAH) des d'una perspectiva clínica. El propòsit és aprofundir en el coneixement del trastorn estudiant les variables diagnòstiques, el tipus d'avaluació a realitzar i els diferents tractaments d'intervenció existents; considerant la seva eficàcia i eficiència segons la validesa científica que presenten. A més, es qüestiona quin o quins enfocaments poden presentar més efectivitat per a pal·liar o eliminar la simptomatologia del trastorn, considerant els tipus de tractament presentats (farmacològic, teràpia psicològica cognitiu-conductual, psicopedagògic i educatiu o teràpies alternatives).

Spiral CT aortography: an efficient technique for the diagnosis of traumatic aortic injury.

The objective of this study was to assess the efficiency of spiral CT (SCT) aortography for diagnosing acute aortic lesions in blunt thoracic trauma patients. Between October 1992 and June 1997, 487 SCT scans of the chest were performed on blunt thoracic trauma patients. To assess aortic injury, the following SCT criteria were considered: hemomediastinum, peri-aortic hematoma, irregular aspect of the aortic wall, aortic pseudodiverticulum, intimal flap and traumatic dissection. Aortic injury was diagnosed on 14 SCT examinations (2.9 %), five of the patients having had an additional digital aortography that confirmed the aortic trauma. Twelve subjects underwent surgical repair of the thoracic aorta, which in all but one case confirmed the aortic injury. Two patients died before surgery from severe brain lesions. The aortic blunt lesions were confirmed at autopsy. According to the follow-up of the other 473 patients, we are aware of no false-negative SCT examination. Our limited series shows a sensitivity of 100 % and specificity of 99.8 % of SCT aortography in the diagnosis of aortic injury. It is concluded that SCT aortagraphy is an accurate diagnostic method for the assessment of aortic injury in blunt thoracic trauma patients.

Suspicion d'hémorragie sous-arachnoïdienne: place d'un score prédictif dans la stratégie diagnostique actuelle [Usefulness of a predictive score in subarachnoid hemorrhage diagnosis].

Usefulness of a predictive score in subarachnoid hemorrhage diagnosis Nearly half of the patients with non-traumatic subarachnoid hemorrhage (SAH) present with no neurological signs, inducing clinical underestimation of the gravity of their affection. As the outcome of aneurismal SAH is highly dependant on the initial neurological status and the recurrence of untreated hemorrhagic events, these neurologically intact patients stand to suffer the most from delayed diagnosis. Although there is currently no validated predictive score that reliably identifies SAH-induced headache, a combination of clinical criteria derived from a cohort of sudden-onset headache patients should allow risk stratification and identification of those patients requiring further investigation.

Liste des Diagnosis Related Groups et hiérarchie des interventions chirurgicales par MDC

Travaux effectués dans le cadre de l'étude "Case Mix" menée par l'Institut universitaire de médecine sociale et préventive de Lausanne et le Service de la santé publique et de la planification sanitaire du canton de Vaud, en collaboration avec les cantons de Berne, Fribourg, Genève, Jura, Neuchâtel, Soleure, Tessin et Valais

Vitamin B12 Deficiency in the aged: Laboratory Diagnosis, Prevalence and Clinical Profile

B₁₂-vitamiinin puute iäkkäillä: laboratoriodiagnostiikka, yleisyys ja yhteys sairastavuuteen Tausta: B12-vitamiinin puute on yleistä iäkkäillä ja se tulisi todeta riittävän varhaisessa vaiheessa palautumattomien vaurioiden estämiseksi. On epäselvää pitäisikö diagnostiikka kohdistaa tiettyihin riskiryhmiin vai mahdollisesti seuloa valikoimatonta vanhusväestöä. Myöskään yksimielisyyttä laboratoriotutkimusten valinnasta ei ole. Tavoitteet: Tutkimuksen tarkoituksena oli evaluoida uutta HoloTC RIA menetelmää ja tuottaa viitearvot sille, selvittää B12-vitamiinin puutteen yleisyys, yhteys sairastavuuteen ja mahdolliset riskitekijät suomalaisessa vanhusväestössä, arvioida munuaisfunktion vaikusta B12-vitamiinin puutteen laboratoriotutkimuksiin ja näiden perusteella ehdottaa suomalaiseen terveydenhuoltoon sopivaa laboratoriotutkimusstrategiaa. Aineisto ja menetelmät: Liedon iäkkäät -tutkimuksen vanhusaineisto on edustava otos yhden kunnan yli 65-vuotiaasta väestöstä, yhteensä 1260 henkilöä. Tutkittavat kävivät lääkärintarkastuksessa, ja heistä on käytettävissä runsaasti laboratoriotutkimuksia sekä tiedot sairauksista, ruokavaliosta, lääkkeiden ja vitamiinivalmisteiden käytöstä, dementiaseula ja depressiokysely. Viitearvoaineistoa varten kerättiin näytteet 84 vapaaehtoisesta terveestä aikuisesta ja menetelmäevaluaatiota varten 107 sairaalapotilaasta. Tulokset: HoloTC RIA menetelmän toistettavuus oli hyvä manuaalimenetelmäksi. 95%:n viiteväli holotranskobalamiinille oli 37-171 pmol/l. Kaikilla tutkittavilla, joilla oli muilla laboratoriotutkimuksilla osoitettu todennäköinen B12-vitamiinin puute, myös holotranskobalamiini oli viitealueen alarajaa pienempi. Suurentuneella kystatiini C-pitoisuudella osoitettu munuaisten vajaatoiminta korreloi voimakkaasti homokysteiinin (rs=0.53, p<0.001) ja metyylimalonihapon (rs=0.27, p<0.001) pitoisuuksiin, mutta ei kokonais-B12-vitamiinin (rs=- 0.04, p=0.227) tai holotranskobamiinin (rs=-0.01, p=0.817) pitoisuuksiin. Suomalaisessa vanhusväestössä B12-vitamiinin puutteen prevalenssi oli 12%. Kokonais- B12-vitamiinin pitoisuus oli matala (<150 pmol/l) 6%:lla. Miessukupuoli (OR 1.9, 95% CI 1.2-2.9), ikä ≥75 (OR 2.2, 95% CI 1.4-3.4) ja maitotuotteiden välttäminen (OR 2.3, 95% CI 1.2-4.4) lisäsivät B12-vitamiinin puutteen riskiä, mutta anemia (OR 1.3, 95% CI 0.7-2.3) tai makrosytoosi (OR 1.2, 95% CI 0.6-2.7) eivät. Päätelmät: Diagnosoimaton B12-vitamiinin puute on yleistä iäkkäillä, mutta kliinisesti merkityksellistä spesifistä riskiryhmää ei löydy. Koska anemian ja makrosytoosin puuttuminen ei poissulje B12-vitamiinin puutetta ja munuaisten vajaatoiminta heikentää metabolisten merkkiaineiden käyttökelpoisuutta, kokonais-B12-vitamiinia suositellaan ensisijaiseksi laboratoriotutkimukseksi epäiltäessä B12-vitamiinin puutetta ja tarvittaessa varmentavina tutkimuksina käytetään homokysteiiniä ja holotranskobalamiinia.