1000 resultados para Lagerspetz, Kirsti: Mitä tulee mieleen
Resumo:
kuv., 21 x 30 cm
Resumo:
kuv., 21 x 26 cm
Resumo:
kuv., 12 x 20 cm
Resumo:
kuv., 15 x 9 cm
Resumo:
11 x 17 cm
Resumo:
11 x 17 cm
Resumo:
kuv., 13 x 21 cm
Resumo:
kuv., 13 x 21 cm
Resumo:
kuv., 22 x 28 cm
Resumo:
kuv., 14 x 22 cm
Resumo:
Marketvisio on laatinut Pirkanmaan TE-keskuksen toimeksiannosta Pirkanmaan ICT-alan (informaatio- ja tietoliikenneteknologia) ennakointiselvityksen, jonka keskeisinä tavoitteina on tukea suunnitteilla olevan Pirkanmaan ICT-strategian rakentamista. Tässä ennakointiselvityksessä kuvataan alueellisen ICT-klusterin nykytilaa sekä keskeisiä muutostrendejä vaikutuksineen. Erityinen painoarvo on annettu trendeille, jotka vaikuttavat pirkanmaalaisten ICT-toimittajien suurimpiin asiakasyrityksiin. Erikseen selvityksessä arvioidaan erilaisten julkisten toimijoiden ja niiden rahoittamien verkostojen ja ohjelmien toimivuutta yritysten näkökulmasta. Lopussa luodaan katsaus ICT-alan työvoima- ja osaamistarpeisiin 10-20 vuoden horisontilla. Marketvision esittämät näkemykset perustuvat paitsi kirjallisiin lähteisiin ml. kansainvälisen tutkimusyhtiö Gartnerin tutkimustuloksiin myös syksyllä 2009 tehtyihin henkilökohtaisiin haastatteluihin sekä erikseen toteutettuihin verkkokyselyihin. Nokian toiminta ja vahva läsnäolo Tampereella on vaikuttanut voimakkaasti Pirkanmaan alueen ICT-klusteriin. Tulevaisuudessa telecom-klusterin suhteellinen merkitys alueella kuitenkin todennäköisesti laskee. Toinen suuri alaa koskeva muutos on kansainvälistyminen ja työnjaon globaalit muutokset. Pirkanmaalaisten ICT-yritysten asiakkaat siirtävät ohjelmistoalustoja, ohjelmistoalihankintaa sekä perustuotantoansa halvemman tuotantotason maihin - Suomen ja Pirkanmaan kustannustasolla ei kaikkea työtä enää voida täällä tehdä. Kustannustehokkuus tulee edelleen kasvattamaan rooliaan ja samalla myös osaamisvaatimukset muuttuvat. IT-yritysten roolin muuttuessa on löydettävä uusia toiminta-alueita sekä sopeuduttava uusiin tuotantotapoihin. ICT-yritysten tulevaisuuden toiminnan pääpainoalueina ovat asiakkuuden hoito ja palveluliiketoiminta. Lisäksi verkostoituminen muiden suomalaisten sekä kansainvälisten kumppanien kanssa on yhä tärkeämpää. Ennakointiselvityksessä identifioitiin keskeisiä yhteiskunnallisia ja teknologisia trendejä, jotka tulevat vaikuttamaan Pirkanmaan ICT-klusterin tulevaisuuteen. Vaikutukset toteutuvat lähinnä muutoksina eri asiakasalueiden vaatimuksissa ja tarpeissa sekä toisaalta muuttuneena kilpailutilanteena. Lisäksi ICT-palveluiden tuotantomahdollisuuksissa ja näihin liittyvissä teknologisissa vaihtoehdoissa tullaan kokemaan radikaaleja, nopeasti toteutuvia muutoksia. Eräänä keskeisenä johtopäätöksenä ennakointiselvityksessä on se, että ICT on mukana kaikessa mitä teemme lähitulevaisuudessa, mutta yhä harvemmin se on yksinään merkityksellistä. Tämän vuoksi puhtaasti ICT:n ympärille on Pirkanmaallakin vaarallista perustaa liiketoimintaa ja onnistuneet liikeideat syntyvät usein ICT:n yhdistämisestä muihin aloihin. Perusongelma monilla alkuvaiheen ICT-yrityksillä onkin kontaktien puute ICT-alan ulkopuolelle. Monet yritykset ovat edelleen hyvin teknologiakeskeisiä ja etäällä lopullisten asiakkaiden tarpeista. Teknologiaosaamisen rinnalle olisi ensiarvoisen tärkeää rakentaa vahva ymmärrys asiakkaista ja heitä houkuttelevista tuote- ja palvelukonsepteista. Tulevaisuudessa tuoteja palvelukonseptien ja ideoiden laatu on ainoa kestävä menestystekijä, kun erityisesti massatuotteiden tuottaminen voidaan tehdä halvemman työvoiman maissa. Erilaiset yhteistyömallit, partneroituminen ja kyky toimia ketterästi monimutkaisissa verkostoissa ja modulaaristen tuotteiden kanssa ovat tärkeitä ydinkyvykkyyksiä pirkanmaalaisille ICT-yrityksille, joiden täytyy yhdistää palvelunsa ja tuotteensa muihin komponentteihin osana suurempaa arvoketjua. Pienikin pirkanmaalainen yritys voi toimia tehokkaasti hyvin toimivassa arvoverkossa, mutta yksin on yhä vaikeampaa ja vaikeampaa tuottaa menestyviä tuotteita ja palveluita.
Resumo:
Kymenlaakson paperituotannon 140-vuotiseen historiaan mahtuu monia tapahtumia, merkittävintä on kuitenkin ollut uusien, tehokkaampien koneiden hankkiminen ja tuotannon laajennus. Usein tällä on ollut suoraa vaikutusta työvoiman käyttöön. Aluksi uudet koneet ja laajennukset kasvattivat työvoiman määrää tehtailla ja tarjosivat myös monenlaisia tehtäviä rakennusvaiheissa ja tehtaiden kunnossapidossa. Myöhemmin tehokkaammat koneet ja muut töiden järjestelyt alkoivat vähentää tehtaiden henkilökuntaa. Toimintoja myös siirrettiin muille toimialoille. Työvoima on siten vähentynyt jo vuosia. Vuoden 2006 maaliskuusta lähtien Suomen paperituotannon historiassa on kuitenkin eletty uudenlaista käännettä, jossa useita kokonaisia tuotantolaitoksia, tehtaita on suljettu. Päätöksiä on ohjannut aiempaa selvemmin logiikka, jossa monitoimipaikkaiset, kansainväliset konsernit keskittävät tiukassa markkinatilanteessa tuotantoaan joihinkin yksiköihin ja samalla leikkaavat tuotantoa joistakin muista, jopa kokonaisia tehtaita sulkien. Tämä käänne on näkynyt Suomessa voimakkaana mm. Kymenlaaksossa, jossa sellua ja paperia on tuotettu sekä maakunnan pohjoispäässä Kuusankoskella eli nykyisessä Kouvolassa, maakunnan eteläosassa Kotkan – Haminan seudulla ja myös näiden välissä Inkeroisissa ja Myllykoskella eli entisen Anjalankosken, nykyisen Kouvolan alueella. Voikkaan tehtaan lopetus vuonna 2006 toi aiemman vähittäisen vähennyksen tilalle satojen henkilöiden suorat irtisanomiset. Alueen teollinen historia on kuitenkin pitkä ja sisälsi jo ennen Voikkaan ja Haminan Summan tehtaiden sulkemisia muitakin yhteiskunnallisesti kiinnostavia työllisyyden muutoksen piirteitä. Kaakkois-Suomen ELY-keskus haluaa tuoda lisäaineksia Kaakkois-Suomen teollisen tuotannon ja erityisesti massa- ja paperiteollisuuden muutoksen ja sen vaikutusten tutkimukseen ja tämän hetken rakennemuutoksesta käytävään keskusteluun julkaisemalla Niilo Melolinnan Manchesterit-tutkimushankkeessa tekemän, aiemmin vain opinnäytetyönä julkaistun lisensiaatintutkielman, joka kuvaa Kuusankosken työllisyyden muutoksen piirteitä ennen Voikkaan tehtaan sulkemista.
Resumo:
kuv., 21 x 17 cm
Resumo:
Tutkimuksen tavoitteena on muodostaa liikkeenjohdon päätöksentekoa tukeva toimintatapa, jonka avulla pystytään keräämään ja suodattamaan sosiaalisesta mediasta olennainen asiakastyytyväisyyden muodostumiseen vaikuttava informaatio. Tavoitteena on myös täsmentää sosiaalisen median viestien tarkastelutapaa ja tarjota liikkeenjohdolle käytännönläheinen ja vaihtoehtoinen tiedonkeruumenetelmä perinteisten asiakastyytyväisyyskyselyiden rinnalle. Tutkimuksen case-yrityksenä käytetään Fox International Channels Oy:tä, joka alkuvuodesta 2012 hankki SuomiTV:n ja lanseerasi tämän tilalle uuden FOX-kanavan. Sosiaalisen median viestit kerätään sosiaalisen median seurannan avulla ja kerättyä aineistoa tarkastellaan kriittisten tapausten tekniikan avulla.Tämän tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että on olemassa valtava määrä käsittelemätöntä tietoa, jota keräämällä, suodattamalla ja analysoimalla voidaan kerätä tavoitteita tukevaa relevanttia informaatiota. Tutkimuksessa tulee ilmi, että viestit sisältävät paljon ironiaa, slangia, sarkasmia ja metaforia, minkä takia automaattinen hakusanoihin perustuva seuranta- ja analysointipalvelu ei riitä syvällisen ymmärryksen luomiseen. Yrityksen ulkopuolinen tieto ja sosiaalisen median viestit ovat puhtaimmillaan hyvin tärkeää ulkoista informaatiota yrityksille, mitä hyväksikäyttämällä voidaan luoda kilpailuetua pidemmällä aikavälillä.