Hankintaprosessin tehostaminen tietojärjestelmien avulla

Tämän tutkielman tavoitteena oli selvittää miten hankintaprosessia voidaan tehostaa tietojärjestelmien avulla. Toiminnan tehostaminen vaatii yleensä tietojärjestelmien uusimista, joten tavoitteena oli myös selvittää mitä seikkoja pitää ottaa huomioon tietojärjestelmähankintaa suunniteltaessa ja tehtäessä vaatimusmäärittelyä. Tutkielma toteutettiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena, jossa aineisto kerättiin haastatteluiden ja havainnoinnin avulla. Tapaukseksi valittiin kohdeyrityksen osto-osasto ja sen hankintaprosessi. Kohdeyrityksessä tietojärjestelmien uusimisen avulla pystyttäisiin tehostamaan etenkin tiedon hallintaa. Nykyisissä järjestelmissä tiedot ovat hajallaan eri paikoissa ja tarvittavien tietojen hakuun kuluu ylimääräistä aikaa. Kohdeyrityksen hankintaprosessia tehostavia tietojärjestelmiä ovat ennustamiseen, raportointiin, tilausperusteiseen ostotyöhön, laskutukseen ja painatusmateriaalien sähköiseen hallintaan liittyvät järjestelmät. Myös paremmin hankintatoimen tarpeet huomioiva toiminnanohjausjärjestelmä tehostaisi hankintaprosessia.

IT-palvelunhallinnan parhaiden käytäntöjen implementointi

Tässä tutkimuksessa vastataan kysymykseen ”Kuinka IT-palvelunhallinnan parhaita käytäntöjä voidaan implementoida osaksi kohdeorganisaation toimintaa?”. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostetaan parhaiden käytäntöjen siirron, tietojohtamisen ja tiedon siirron tieteellisistä keskusteluista. Tutkimuksen empiirinen osuus suoritetaan kvalitatiivisena tapaustutkimuksena. Tutkimuksen teoreettisessa osuudessa muodostetaan integroiva malli aiemmista tieteellisistä keskusteluista, joista tutkimuksen viitekehys rakentuu. Tutkimuksen empiirisessä osuudessa tutkitaan kohdeorganisaation edellytyksiä parhaiden käytäntöjen käyttöönottoon sekä toimintatapoja ja tukijärjestelmiä, joilla käyttöönottoa voidaan tukea. Keskeisimpinä kohdeorganisaatiolle suositeltavina toimenpiteinä esitetään yksikön sisäisen viestinnän tehostamista, tiedonhallintakäytäntöjen määrittelyä ja formalisointia, kannustavuuden lisäystä ja toiminnan mitoittamista resursseihin sopivaksi.

Kuinka dystopia toteutuu? 2000-luvun näkökulmia George Orwellin poliittiseen satiiriin Nineteen Eighty-Four

Tutkielmani aiheena on dystooppisen kirjallisuuden tunnetuin teos, George Orwellin Nineteen Eighty-Four (1949), ja erityisesti sen tarkoitusperien vastaavuus nykymaailman kanssa. Avoimen poliittisen kirjailijan tavoite läpi uran oli mobilisoida kansalaisia haastamaan heitä hallitsevia voimia. Viimeisessä ja uransa huipentumaksi jääneessä romaanissaan Orwell maalaa lohduttoman ääriesimerkin lähitulevaisuuteen sijoitetusta totalitaristisesta maailmasta, jossa ihmisyydellä ei ole enää sijaa. Teoksesta on muodostunut käytetyin esimerkki puhuttaessa negatiivisista tulevaisuudenvisioista. Työni jakautuu kahteen päälukuun, joista ensimmäisessä tutkin romaanin käsitystä siitä, kuinka kieltä manipuloimalla (Newspeak) voidaan vaikuttaa myös ajatteluun (Doublethink), todellisuuden kokemiseen ja historian muistamiseen, sekä romaanista nykykieleen jääneitä sanoja ja termejä. Toisessa pääluvussa pohdin kirjailijan varsinaista kritiikin kohdetta totalitarismia, kuinka se on romaaniin rakennettu, millaista sen valta on, ja millaiset ihmiset siihen suostuvat. Lopuksi tarkastelen, kuinka romaani aikanaan otettiin vastaan ja miten sitä yhä (hyväksi)käytetään. Pääpainotus tutkielmassani on pääteemojen kytkeminen niiden konkreettisiin ja mentaalisiin vaikutuksiin reaalimaailmassa. Orwell oli huolissaan erityisesti poliittisen kielen turmelevasta vaikutuksesta, joten pohdin, mitä ovat nykyajan uuskieli ja kaksoisajattelu sekä millaisia seurauksia kielen manipuloinnilla on. Usein utopioita ja dystopioita arvostetaan virheellisesti niiden toteutuneiden yksityiskohtien kautta, ja siksi yritän selvittää, miltä osin ja millaisena dystopia ylipäänsä voi mielekkäästi toteutua. Missä suhteessa Orwell oli ”oikeassa” tai ”väärässä” laajassa, ei-triviaalissa mielessä? Mitä hänen teoksensa tarjoaa 2000-luvun lukijalle? Perusteesini on, että tavallisen varoitukseksi tai profetiaksi tulkitsemisen sijaan romaani on satiiri, jollaisena kirjailija itsekin sitä piti. Samalla todistan, että läpitunkeva valvontayhteiskunta, joka on samalla romaanin tunnetuin puoli ja jota termi orwellian nykyään kuvaa, on itse asiassa vain illuusio. Uutta näkökulmaa romaanin tulkintaperinteeseen tuon näyttämällä, kuinka ääripessimistisenä pidettyyn tekstiin on huolellisesti piilotettu toiveikkuutta, jolla kirjailija on halunnut herätellä kansalaisia, jotka ovat piittaamattomia tai tietämättömiä heidän elämäänsä kontrolloivista voimista. Yritän tutkielmassani osoittaa, kuinka vaikea on kuvitella sellaista yhteiskuntaa, jossa Nineteen Eighty-Four ei olisi jollain tavalla ajankohtainen.

Pankkien rahoitusinstrumenttien arvostus menetelmät IFRS siirtymässä empiirinen tarkastelu

IFRS standardit pyrkivät yhdenmukaistamaan yritysten taloudellisen informaation esittämistapaa ja lisäämään tilinpäätöksen läpinäkyvyyttä sijoittajien näkökulmasta. Tässä tutkielmassa tarkastellaan pankkien rahoitusomaisuuserien läpinäkyvyysvaatimusten toteutumista tutkimalla, kuinka rahoitusinstrumenttien arvostusmenetelmät ovat muuttuneet IFRS:n käyttöönoton myötä. Tutkimusmenetelmäksi valittiin monitapaustutkimus, jossa selvitettiin kuinka aineistoon valitut neljä pohjoismaista pankkia oust menetelleet rahoitusinstrumenttien arvostamisessa IFRS standardien käyttöönoton siirtymävaiheessa vuosina 2003 2007. Aineistona käytettiin pankkien julkisia tilinpäätöstietoja ja vuosikertomuksia. Tulosten perusteella rahoitusinstrumenttien läpinäkyvyyden voidaan sanoa jonkin verran lisääntyneen, sillä pankit olivat yleisesti ottaen siirtyneet käyvän arvon käyttämiseen aikaisemmasta hankintamenopohjaisesta menetelmästä. Käyvän arvon kaikki pankit oust määrittäneet markkinahintanoteerausten perusteella tai niiden puuttuessa erilaistenarvostusmenetelmien avulla. Pankin koko näytti olevan sidoksissa käytettavien arvostusmenetelmien monimutkaisuuteen.

Erikoiskielen yhdyssanojen rakenne erikoiskielen erityisluonteen kuvaajana

Tutkimuksen tarkoitus on osoittaa erikoiskielten erityisluonne omana kielimuotonaan vertailemalla erikois- ja yleiskielen yhdyssanoja. Eri erikoiskieliä on käsitelty tutkimuksessa yhtenä ryhmänä. Tutkimuksen lähtökohta on erikoiskielinen yhdyssana-aineisto, jota tarkastellaan suhteessa yleiskielisen vertailuaineiston asettamaan normiin. Tutkimuksessa käytetty aineisto käsittää 162 erikoiskielistä ja 151 yleiskielistä yhdyssanaa. Tutkimus yhdistelee terminologian ja leksikologian teorioita. Tutkimuksessa on huomioitu myös uudet sosioterminologiset suuntaukset, joiden ohjaamana tutkimuskohteeksi on valittu valmis erikoiskielinen sanasto, jota tarkastellaan deskriptiivisestä näkökulmasta. Tutkimuksessa käytetty tutkimusote on kvantitatiivinen ja vertaileva, mutta työssä on nostettu esimerkkejä myös kvalitatiiviseen tarkasteluun. Tutkimus osoittaa, että erikoiskielen yhdyssanojen rakenne eroaa kvantitatiivisesti tarkasteltuna yleiskielen yhdyssanojen rakenteesta. Kielimuotojen välisten erojen lisäksi tutkimuksessa havaitaan myös yhtäläisyyksiä tutkittujen yhdyssanastojen välillä. Tutkimuksen perusteella erikoiskielen yhdyssanoja yleiskielestä erottavia rekisteripiirteitä ovat seuraavat: 1) yhdyssanojen määrä on erikoiskielessä yleiskieltä suurempi, 2) erikoiskielen yhdyssanat ovat yleiskielen yhdyssanoja useammin substantiiveja, 3) erikoiskielen yhdyssanat ovat keskimäärin pidempiä kuin yleiskielen yhdyssanat ja 4) erikoiskielen yhdyssanat sisältävät yleiskielen yhdyssanoja useammin valmiita yhdyssanoja ja lyhenteitä ja harvemmin prefiksinkaltaisia yhdysosia. Erikois- ja yleiskielen yhdyssanoja puolestaan yhdistävät seuraavat tekijät: 1) määritysyhdyssanojen suuri määrä ja muiden yhdyssanatyyppien häviävän pieni osuus ja 2) muiden kuin nominatiivi- ja yhdysosamuotoisten määriteosien harvinaisuus yhdyssubstantiiveissa.

Todellisuuden rakentajat. Neljän suomalaisen dokumenttielokuvaohjaajan käsitys taiteen ja todellisuuden suhteesta.

Tutkielma selvittää dokumenttielokuvaohjaajien käsitystä todellisuuteen perustuvasta elokuvataiteesta. Tutkimusmetodi on teemahaastattelu. Haastateltavina ovat olleet Jouko Aaltonen, Pia Andell, John Webster ja Jaakko Virtanen. Heidän mielipiteensä ovat osin yleistettävissä suomalaisen dokumenttielokuvan kentän yhteiseen käsitykseen, ja osin ne kuvastavat heidän henkilökohtaisia ajatuksiaan. Tutkielman tarkoituksena on antaa määrittelyvalta elokuvan tekijöille. Haastattelu nojaa ensisijaisesti Jouko Aaltosen teokseen Todellisuuden vangit vapauden valtakunnassa. – Dokumenttielokuva ja sen tekoprosessi, joka analysoi haastattelumenetelmää käyttäen suomalaisten dokumentaristien teoksia. Muut keskeiset tutkijat ovat Bill Nichols ja Michael Renov, joiden kirjoittamia tai toimittamia teoksia on lähteinä. Käsitteen ”dokumenttielokuva” määrittelyn tutkielma on ottanut lähtökohtaisesti John Griersonilta. Haastatellut ohjaajat korostavat todellisuuden subjektiivista luonnetta. Dokumenttielokuvassa ilmaisu on yhtä tärkeää kuin sisältö eikä niitä pidä erottaa toisistaan. Ohjaajat vaativat itseltään rehellisyyttä suhteessa aistein havaittavaan todellisuuteen ja eettistä suhtautumista elokuviensa henkilöihin. Dokumenttielokuvan tekoprosessi muuttaa tekijänsä suhdetta käsiteltävänä olevaan todellisuuteen. Tutkielman lopussa pohditaan myös argumentaation ja taideteoksen välistä suhdetta. Dokumenttielokuvan pyrkimys on toimia kokemuksen eikä ainoastaan rationaalisuuden tasolla. Tässä pohdinnassa tutkielma hyödyntää Gilles Deleuzin ja Felix Guattarin ajattelua.

Johdanto Suomen kirjallishistoriaan

Rietrik (Fredrik) Polén (1823-1884) oli toimittaja, kustantaja ja opettaja, suomalaisuusaatteen ajaja. Hän toimitti Suometarta vuosina 1851-1866 ja julkaisi Lönnrotin toimittamaa Mehiläistä vuosina 1859-1863. Kummallekaan lehdelle ei ollut tuolloin riittävää lukijakuntaa, vaan ne päätyivät lakkautukseen, ja Polén itse puolestaan henkilökohtaiseen vararikkoon. Sittemmin Polén toimi suomen kielen ja historian opettajana, ja avusti vielä kirjoituksillaan useaa eri lehteä. Suomalaisen koululaitoksen kehittäminen ja kansansivistys olivat Polénin ydinaatteita. Vuonna 1858 ilmestynyt Polénin opinnäyte oli ensimmäinen suomenkielinen väitöskirja, ja sen ohjaajana toimi Elias Lönnrot. Polén halusi myös tieteellisen tutkimuksen olevan kaikelle kansalle avointa.

Short story

Digitoitu 14. 1. 2009

Vanhan kirjallisuuden kokoelma

Museoviraston vanhan kirjallisuuden kokoelma koostuu n. 4300 ennen vuotta 1850 painetusta kirjasta ja muutamasta käsin kirjoitetusta kirjasta. Vanhimmat kirjat kokoelmassa ovat kolme 1480-1490-luvuilla painettua inkunaabelia. Suurin osa kirjoista on kuitenkin peräisin 1700-1800-luvuilta ja liittyy Museoviraston toimialoihin: historiaan, kansatieteeseen, arkeologiaan ja taidehistoriaan. Kokoelma sijaitsee Sturenkadulla maanalaisissa olosuhdetiloissa josta aineiston voi tilata lukupaikalle. Jotkin näyttelyihin sijoitetut kirjat eivät ole käytettävissä. Vanhan kirjallisuuden kokoelmasta on julkaistu vuonna 1996 kokoelmaluettelo (Libri rari et cari : Museoviraston vanhan kirjallisuuden kokoelmaluettelo = Katalog över Museiverkets samling av gammal litteratur / Johanna Lilja.). Kokoelmaluettelon verkkoversio löytyy kirjaston verkkosivuilta. Kokoelman kartunta luetteloidaan HELKA-tietokantaan.

Formal Power Analysis of Systems-on-Chip

The design methods and languages targeted to modern System-on-Chip designs are facing tremendous pressure of the ever-increasing complexity, power, and speed requirements. To estimate any of these three metrics, there is a trade-off between accuracy and abstraction level of detail in which a system under design is analyzed. The more detailed the description, the more accurate the simulation will be, but, on the other hand, the more time consuming it will be. Moreover, a designer wants to make decisions as early as possible in the design flow to avoid costly design backtracking. To answer the challenges posed upon System-on-chip designs, this thesis introduces a formal, power aware framework, its development methods, and methods to constraint and analyze power consumption of the system under design. This thesis discusses on power analysis of synchronous and asynchronous systems not forgetting the communication aspects of these systems. The presented framework is built upon the Timed Action System formalism, which offer an environment to analyze and constraint the functional and temporal behavior of the system at high abstraction level. Furthermore, due to the complexity of System-on-Chip designs, the possibility to abstract unnecessary implementation details at higher abstraction levels is an essential part of the introduced design framework. With the encapsulation and abstraction techniques incorporated with the procedure based communication allows a designer to use the presented power aware framework in modeling these large scale systems. The introduced techniques also enable one to subdivide the development of communication and computation into own tasks. This property is taken into account in the power analysis part as well. Furthermore, the presented framework is developed in a way that it can be used throughout the design project. In other words, a designer is able to model and analyze systems from an abstract specification down to an implementable specification.

Eksistentiaalilauseen ilmiasut edistyneiden suomenoppijoiden kirjoituksessa

Tämän tutkielman aiheena on edistyneiden suomenoppijoiden kielen eksistentiaaliset lauseet. Tutkielmassa selvitetään eksistentiaalisten lauseiden muotoon liittyvää variaatiota ja erilaisten varianttien esiintymisympäristöjä. Eksistentiaalisia lauseita tarkastellaan sekä oppijankielessä eli ns. välikielessä yleisesti että suhteessa kohdekieleen eli suomeen. Tutkielma kuuluu suomi toisena kielenä tutkimuksen piiriin ja käsittelee syntaksia. Se on osa Turun yliopiston Lauseopin arkiston alaista Edistyneiden suomenoppijoiden korpus tutkimushanketta (LAS2korpus). Tutkielmassa käytetään frekvenssi, variaatioja virheanalyysien ohella myös korpustutkimuksessa käytettäviä tutkimusmetodeja, kuten myötäesiintymien tarkastelua. Aineistona on edistyneiden suomenoppijoiden kirjoittamia tenttivastauksia, jotka kuuluvat LAS2korpukseen. Aineisto mahdollistaa osittain myös pitkittäismuutosten tarkastelun. Vertailuaineistona on ensikielenään suomea puhuvien opiskelijoiden tenttivastauksia. Esimerkki prototyyppisestä eksistentiaalisesta lauseesta on tutkimusaineistostani poimittu: ”Tavun laadulla on edelleen erittäin tärkeä merkitys suomen astevaihtelulle.” (LAS25/7) Tutkimuksessa selviää, että edistyneiden suomenoppijoiden eksistentiaaliset lauseet vastaavat yleensä sanajärjestykseltään ensikielisten suomenpuhujien sanajärjestystä, molemmissa aineistoissa 90 prosentissa eksistentiaalisista lauseista on VSsanajärjestys. Eksistentiaalilauseelle epäprototyyppiselle Svsanajärjestykselle löytyy kolme esiintymisympäristöä, jotka saattavat motivoida sanajärjestystä edistyneiden suomenoppijoiden kielessä. Näitä ovat 1) lauseen kielteisyys, 2) lauseessa oleva kontekstiin viittaava elementti ja 3) olla olemassa rakenne. Eksistentiaalisten lauseiden subjektit ovat edistyneillä suomenoppijoilla nominatiivimuotoisia ensikielisiä useammin. Tutkimusaineiston eksistentiaalisista lauseista 11 prosentissa on epäidiomaattinen sijamerkintä. Epäidiomaattisen sijamerkinnän myötäesiintymiä saattavat olla subjektilausekkeen määritteet ja kongruoiva subjekti. 5 prosentissa tutkimusaineiston eksistentiaalisista lauseista on lausetyypille epäidiomaattinen, kongruoiva subjekti. Voidaankin olettaa, että eri lausetyypit saattavat sekoittua samassa tekstilauseessa edistyneidenkin suomenoppijoiden kielessä. Sekoittuminen näkyy tyypillisesti joko 1) jonkin lauseenjäsenen epäidiomaattisena muotona, 2) epäidiomaattisena sanajärjestyksenä tai 3) jonkin lauseenjäsenen puuttumisena. Tulokset osoittavat, että eksistentiaalilausetta määrittävät kielenpiirteet eivät välttämättä läpäise oppijan koko välikieltä. Välikielelle ominainen variaatio on sitä todennäköisempää, mitä enemmän kulloinkin kyseessä oleva tapaus eroaa prototyyppisestä eksistentiaalilauseesta. Analogisen oppimisen vaikutus välikielen kielioppijärjestelmään vaikuttaa suurelta, mikä puoltaa tilastollisesti todennäköisten myötäesiintymien jatkotutkimusta. Syntaktisesti koodattu korpus mahdollistaa kieliopillisten esiintymisympäristöjen tarkastelun tavalla, johon kielellinen intuitio ei yllä.

De variationibus declinationis magneticae diurnis

Dedicatio: Anders Ringbom [ruots. pr.], Eva Johanna Ringbom s. Rungia [ruots. pr.].

Finlands mineral-källor

Dedicatio: Daniel Walle, Johanna Magdalena Walle, s. Gylling.

En historisk beskrifning öfver stapel staden Lovisa

Invocatio: M.G.H.