Neuvostojoukot Itä-Saksassa kylmän sodan aikana

Toisen maailmansodan päättymisen ja Potsdamin sopimuksen seurauksena Saksa jakautui Länsi- ja Itä-Saksaksi. Länsi-Saksan hallinnosta vastasivat Yhdysvallat, Iso- Britannia ja Ranska. Itä-Saksasta puolestaan tuli kokonaisuudessaan Neuvostoliiton hallinnassa ollut alue. Neuvostoliiton ja länsivaltojen näkemykset siitä, miten sodanjälkeistä Saksaa tulisi hallinnoida, erosivat suuresti toisistaan alusta lähtien, ollen yksi merkittävimmistä tekijöistä kylmän sodan syttymisen taustalla. Koko kylmän sodan ajan mahdollisen aseellisen konfliktin nähtiin alkavan Euroopasta, mitä todennäköisimmin Saksasta. Tämän vuoksi länsivallat ja Neuvostoliitto sijoittivat alueelle paljon sotilaallista voimaa. Kyseisen sotilaallisen voiman keskittymän seurauksena syntyi kaksi maailmanhistorian suurinta sotilasliittoutumaa: Nato ja Varsovan liitto. Näistä kahdesta sotilasliitosta ensimmäiseksi luotiin Nato vuonna 1949. Vuonna 1955 Neuvostoliitto vastasi tähän uuteen strategisen tason uhkaan luomalla Varsovan liiton. Varsovan liiton perustamista seurasi Itä-Saksan kansanarmeijan eli NVA:n perustaminen. NVA:n joukot olivat Neuvostoliiton sotilasjohdon alaisuudessa toimineita joukkoja, ja ne varustettiin Neuvostoliiton parhaimmalla kalustolla läpi kylmän sodan. Tästä esimerkkinä NVA:n varustaminen ydinaseilla 1960-luvulla. Itä-Saksan miehitystä kesti vuoteen 1994 asti, jolloin viimeiset Neuvostoliiton aikaiset miehitysjoukot poistuivat sen maaperältä. Neuvostoliiton kaatumiseen asti Itä-Saksan miehitysjoukot olivat ylivoimaisesti suurin Neuvostojoukkojen keskittymä sen omien rajojen ulkopuolella. Aluetta miehitti jatkuvasti noin 16–24 divisioonaa, jotka olivat täysivahvuisia ja hyvin koulutettuja. Näiden joukkojen liikkeellelähtövalmius oli jopa alle 24 tuntia, joka antaa hyvän kuvan siitä, miten kriittinen alue Itä-Saksa Neuvostoliitolle todellisuudessa oli.

Itä-Karjalan ja Kuollan Lapin kartta / laatinut vuonna 1918 Onni Lönnroth.

1:1000000.

A new & accurate map of the North Pole with all the countries hitherto discovered situated near or adjacent to it as well as some others more remote. Drawn from the latest and best authorities and regulated by astronom.l observat.ns by Eman. Bowen.

0-meridiaani: Lontoo. - Koordinaattiasteikko: N90°-55°[50°].

Intellectual Capital Measurement in IT industry

The goal of this research – which is to critically analyze current theories and methods of intangible assets evaluation and potentially develop and test new methodology based on the practical example(s) in the IT industry. Having this goal in mind the main research questions in this paper will be: What are advantages and disadvantages of the current practices of measurement intellectual capital or valuation of intangible assets? How to properly measure intellectual capital in IT? Resulting method exhibits a new unique approach to the IC measurement and potentially even larger field of application. Despite the fact that in this particular research, I focused my attention on IT (Software and Internet services cluster – to be exact), the logic behind the method is applicable within any industry since the method is designed to be fully compliant with measurement theory and thus can be properly scaled for any application. Building a new method is a difficult and iterative process: in the current iteration the method stands out as rather a theoretical concept rather than a business tool, however even current concept totally fulfills its purpose as a benchmarking tool for measuring intellectual capital in IT industry.

Making it viable - enabling Open Access for Finnish scholarly journals

Poster at the CERN Workshop on Innovations in Scholarly Communication (OAI9), Geneva, June 17-19, 2015.

Asthma: where is it going?

Asthma is characterized by reversible airway obstruction, airway hyperresponsiveness, and airway inflammation. Although our understanding of its pathophysiological mechanisms continues to evolve, the relative contributions of airway hyperresponsiveness and inflammation are still debated. The first mechanism identified as important for asthma was bronchial hyperresponsiveness. In a second step, asthma was recognized also as an inflammatory disease, with chronic inflammation inducing structural changes or remodeling. However, persistence of airway dysfunction despite inflammatory control is observed in chronic severe asthma of both adults and children. More recently, a potential role for epithelial-mesenchymal communication or transition is emerging, with epithelial injury often resulting in a self-sustaining phenotype of wound repair modulation by activation/reactivation of the epithelial-mesenchymal trophic unit, suggesting that chronic asthma can be more than an inflammatory disease. It is noteworthy that the gene-environmental interactions critical for the development of a full asthma phenotype involve processes similar to those occurring in branching morphogenesis. In addition, a central role for airway smooth muscle in the pathogenesis of the disease has been explored, highlighting its secretory function as well as different intrinsic properties compared to normal subjects. These new concepts can potentially shed light on the mechanisms underlying some asthma phenotypes and improve our understanding of the disease in terms of the therapeutic strategies to be applied. How we understand asthma and its mechanisms along time will be the focus of this overview.

Aineettomien riskien hallinta – case Itä-Suomen Biopankki

Aineeton pääoma nähdään organisaation keskeisenä kilpailutekijänä ja voimavarana. Se voi kuitenkin joissain tilanteissa olla organisaatiolle myös rasite tai jopa menestymistä heikentävä tekijä. Tutkimuksen tavoitteena oli laatia biopankin riskienhallinnalle malli, joka huomioi toimintaan vaikuttavat aineettomat riskitekijät ja toimii strategisena johtamisen ja toiminnan kehittämisen työvälineenä. Tutkimus toteutettiin tapaustutkimuksena, jossa käytettiin konstruktiivista tutkimusotetta. Biopankille luotiin konstruktio, riskienhallintamalli, jolla pyrittiin ratkaisemaan reaalimaailman ongelma ja samalla luomaan kontribuutiota tieteenalalle. Biopankki on uudentyyppinen organisaatio, joka kerää, hallinnoi ja säilyttää biologisia ihmisperäisiä näytteitä ja niihin liittyviä tietoja tulevaa tutkimusta varten. Toiminnan riskien taustasyyt ovat usein aineettomia, kuten toimintakulttuuri, asenne, osaaminen tai motivaatio. Tutkimuksessa löydettiin uusia biopankin toimintaan kytkeytyviä aineettomia riskejä koko aineettoman pääoman alueelta ja määriteltiin riskitasoihin perustuva lähestymistapa riskien hallintaan. Konstruktio aineettomien riskien hallintamalliksi sai selkeää vahvistusta tutkimuksen aineistosta, ja se voi toimia organisaation kehittämisen pohjana. Riskikartan luominen ja riskien arviointi ovat tekohetken poikkileikkauksia tilanteesta. Organisaation toiminta ja siihen kohdistuvat riskit ja mahdollisuudet muuttuvat ja kehittyvät. Riskien tunnistaminen lisää tietoa organisaatiosta ja sen toimintaympäristöstä, mikä luo puitteet myös uusien mahdollisuuksien tunnistamiselle. Sopivan riskienhallintamallin avulla voidaan löytää kilpailuetua suhteessa muihin organisaatioihin. Kilpailuetuna voi toimia myös muita parempi riskinkantokyky esimerkiksi toiminnan joustavuuden kautta.

Implementing Green IT approach for transferring Big Data over Parallel Data Link

The whole research of the current Master Thesis project is related to Big Data transfer over Parallel Data Link and my main objective is to assist the Saint-Petersburg National Research University ITMO research team to accomplish this project and apply Green IT methods for the data transfer system. The goal of the team is to transfer Big Data by using parallel data links with SDN Openflow approach. My task as a team member was to compare existing data transfer applications in case to verify which results the highest data transfer speed in which occasions and explain the reasons. In the context of this thesis work a comparison between 5 different utilities was done, which including Fast Data Transfer (FDT), BBCP, BBFTP, GridFTP, and FTS3. A number of scripts where developed which consist of creating random binary data to be incompressible to have fair comparison between utilities, execute the Utilities with specified parameters, create log files, results, system parameters, and plot graphs to compare the results. Transferring such an enormous variety of data can take a long time, and hence, the necessity appears to reduce the energy consumption to make them greener. In the context of Green IT approach, our team used Cloud Computing infrastructure called OpenStack. It’s more efficient to allocated specific amount of hardware resources to test different scenarios rather than using the whole resources from our testbed. Testing our implementation with OpenStack infrastructure results that the virtual channel does not consist of any traffic and we can achieve the highest possible throughput. After receiving the final results we are in place to identify which utilities produce faster data transfer in different scenarios with specific TCP parameters and we can use them in real network data links.

Green Service Level Agreement under Sustainability Lens in IT Industry

Nowadays, when most of the business are moving forward to sustainability by providing or getting different services from different vendors, Service Level Agreement (SLA) becomes very important for both the business providers/vendors and as well as for users/customers. There are many ways to inform users/customers about various services with its inherent execution functionalities and even non-functional/Quality of Services (QoS) aspects through negotiating, evaluating or monitoring SLAs. However, these traditional SLA actually do not cover eco-efficient green issues or IT ethics issues for sustainability. That is why green SLA (GSLA) should come into play. GSLA is a formal agreement incorporating all the traditional commitments as well as green issues and ethics issues in IT business sectors. GSLA research would survey on different traditional SLA parameters for various services like as network, compute, storage and multimedia in IT business areas. At the same time, this survey could focus on finding the gaps and incorporation of these traditional SLA parameters with green issues for all these mentioned services. This research is mainly points on integration of green parameters in existing SLAs, defining GSLA with new green performance indicators and their measurable units. Finally, a GSLA template could define compiling all the green indicators such as recycling, radio-wave, toxic material usage, obsolescence indication, ICT product life cycles, energy cost etc for sustainable development. Moreover, people’s interaction and IT ethics issues such as security and privacy, user satisfaction, intellectual property right, user reliability, confidentiality etc could also need to add for proposing a new GSLA. However, integration of new and existing performance indicators in the proposed GSLA for sustainable development could be difficult for ICT engineers. Therefore, this research also discovers the management complexity of proposed green SLA through designing a general informational model and analyses of all the relationships, dependencies and effects between various newly identified services under sustainability pillars. However, sustainability could only be achieved through proper implementation of newly proposed GSLA, which largely depends on monitoring the performance of the green indicators. Therefore, this research focuses on monitoring and evaluating phase of GSLA indicators through the interactions with traditional basic SLA indicators, which would help to achieve proper implementation of future GSLA. Finally, this newly proposed GSLA informational model and monitoring aspects could definitely help different service providers/vendors to design their future business strategy in this new transitional sustainable society.

Digital content and making it viral in social media

Tutkimuksen tavoite on selvittää digitaalisen sisällön ominaisuuksia, jotka vaikuttavat ryhtyvätkö kuluttajat jakamaan, tykkäämään ja kommentoimaan sitä sosiaalisessa mediassa. Tällä pyritään auttamaan yrityksiä ymmärtämään paremmin viraalisuutta, jotta he pystyisivät tuottamaan ja julkaisemaan nettisivuillaan ja sosiaalisessa mediassa parempaa sisältöä, jota kuluttajat jakaisivat enemmän. Tutkimus toteutetaan muodostamalla hypoteeseja mahdollisista ominaisuuksista kirjallisuuden perusteella ja testaamalla niitä regressioanalyyseillä empiirisessä osiossa. Tulokset paljastavat yhdeksän piirrettä, jotka lisäävät viraalisuutta: kiinnostavuus, neutraalisuus, yllättävyys, viihdyttävyys, epäkäytännöllisyys, artikkelin ja Facebook julkaisun pituus, eri sisältö taktiikoiden käyttö (erityisesti blogit ja kuvat lisäävät viraalisuutta) sekä kun mielipidevaikuttaja tai kuuluisuus jakaa sisällön.

IT-toimittajan valinta pk-yrityksissä

Työssä tutkitaan pk-yritysten IT-toimittajan valintaan liittyviä tekijöitä. Tutkimuksella on kolme tavoitetta, jotka ovat tutkia tekijöitä, jotka liittyvät pk-yrityksen IT-toimittajan valintaan, mitkä tekijät ovat tärkeimmät IT-toimittajan valinnassa ja kuinka valinta IT-toimittajasta tehdään. Työ on tapaustutkimus, joka koostuu teoreettisesta kirjallisuusselvityksestä ja empiirisestä tapaustutkimuksesta. Empiirisen aineiston hankintaan on käytetty kvalitatiivista menetelmää. Tutkimustavoitteiden saavuttamiseksi suoritettiin kymmenen teemahaastattelua tutkimukseen mukaan valittujen kymmenen pk-yritysten kanssa. Haastattelut analysoitiin käyttäen sisällönanalyysiä, jossa käytettiin kirjallisuusselvityksen pohjalta valittuja kuutta eri näkökulmaa. Näkökulmiksi valittiin ostokäyttäytyminen, liiketoimintahyödyt, organisaation vaikutus, IT-toimittajasta koettu arvo, yrityksen IT-valmiudet ja IT-toimittajan ominaisuudet. Tutkimuksen perusteella IT-toimittajan valintaan liittyviä tekijöitä ovat yrityksen toimiala, ikä ja koko; organisaation resurssit, rakenne ja IT-osaaminen; IT-toimittajan tarjooma, ominaisuudet ja myyntitaidot; henkilökohtaiset suhteet, kuulopuheet ja sattumat. Tärkeimmiksi tekijöiksi IT-toimittajan valinnassa nousivat toimittajan nopeus reagoida asiakkaan tarpeisiin ja toimittajan luotettavuus. IT-toimittajat valitaan pk-yrityksissä vaihtelevasti joko kilpailuttamalla, tuttavuussuhteen, kuulopuheen tai tuntuman perusteella. IT-toimittajan valinnan tärkeys tulee korostumaan tulevaisuudessa pk-yrityksissä, jotka tulevat kukin toimialakohtaisesti kohtaamaan digitalisaation tuomat haasteet ja mahdollisuudet. Pk-yritysten tulisi keskittyä löytämään IT-toimittaja, joka auttaa heitä tulevaisuudessa kehittämään IT:tä yhä enemmän tukemaan heidän liiketoimintaa ja luomaan uusia mahdollisuuksia.

IT-ulkoistuksen asiakas-toimittajasuhteen johtaminen: Palveluyhteistyö kuntien konesaliulkoistuksessa

Suomen kunnat ovat viime vuosina keskittäneet IT-palveluidensa tuotantoa erilaisin yhteistyöjärjestelyin, joista yksi toteutustapa on kuntaomisteisen osakeyhtiön perustaminen. Turun seudulla Kuntien Tiera Oy tuottaa palveluja omistajakunnilleen. Vuonna 2013 kuntien, Tieran ja Turun yliopiston yhteistyössä aloitettiin yhteisen konesalihankkeen toteutus, ja kuntien ITinfrastruktuuriin liittyvien palveluiden siirtoprojektit alkoivat asteittain. Tutkielma käsittelee kuntien ja Tieran välisen IT-ulkoistuksen asiakas-toimittajasuhteen johtamista erityisesti Turun ja Tieran välillä, huomioiden kuntien välisen yhteistyön. Tavoitteena on selvittää, miten konesaliulkoistuksen ohjausprosesseja, kuten palvelinkeskukseen liittymistä ja palveluiden ylläpitämisen ja kehittämisen ohjausta, voidaan kehittää kuntien yhteistyö huomioiden. Tutkielma on laadullinen toimintatutkimus, jonka tutkimusnäkökulma ja prosessi mukailevat systeemiajattelua. Kirjallisuuskatsausosiossa käsitellään IT-ulkoistuksien tutkimusta erityisesti julkisella sektorilla ja muodostetaan viitekehys palveluyhteistyön kehittämisen tueksi. Lisäksi kuvaillaan kuntien rajoitteita, velvoitteita ja julkishallinnon suosituksia palveluyhteistyölle. Tutkielmantekijän tutkimuskohteen toiminnan kehittämiseen osallistumisen lisäksi empiirisenä aineistona käytetään sekä kuntien että Tieran haastatteluja. Kunnat eivät voi ulkoistaa vastuutaan IT-palveluiden tuotannosta edes osittain omistamalleen osakeyhtiölle ja sujuva palveluyhteistyö edellyttääkin molempien osapuolten panosta. Konesaliulkoistuksen vaikuttaessa kuntalaispalveluiden tuotantoon niin suoraan kuin välillisesti, on asiakas-toimittajasuhteen toimintatapojen rakentamisessa huomioitava koko arvoketju kattaen eri tason asiakkaita – ei vain kunnan päättäjiä ja IT-asiantuntijoita. Palveluiden läpileikkaava luonne edellyttää näkyvyyttä konesalipalvelujen tilaan sekä yhteisten toimintatapojen määrittelyä asiakkaan ja toimittajan omiin prosesseihin ulottuen. Konesaliulkoistuksen suhteellista ja sopimuksellista hallintaa kehittämällä, sekä strategisesta että operatiivisesta näkökulmasta, voidaan tutkimuskohteessa päästä lähemmäs ulkoistuksen tavoitteita, eli kustannustehokasta yhteistyötä ja skaalattavia konesalipalveluita.