Entrepreneurial bricolage and young firm performance : the moderating effect of team composition

Many young firms face significant resource constraints during attempts to develop and grow. One promising theory that explicitly links to resource constraints is bricolage: a construct developed by Levi Strauss (1967). Bricolage aligns with notions of resourcefulness: using what’s on hand, through making do, and recombining resources for new or novel purposes. In this paper we further theorize and test the moderating effects of ownership team composition on bricolage and firm performance. Our findings suggest that team size, strong network ties, and functionality enhance the effects of bricolage in young firm performance.

Resilience and work-life balance in first-line nurse manager

Purpose The aim of this study was to explore how first-line nurse managers constructed the meaning of resilience and its relationship to work-life balance for nurses in Korea. Methods Participants were 20 first-line nurse managers working in six university hospitals. Data were collected through in-depth interviews from December 2011 to August 2012, and analyzed using Strauss and Corbin's grounded theory method. Results Analysis revealed that participants perceived work-life balance and resilience to be shaped by dynamic, reflective processes. The features consisting resilience included "positive thinking", "flexibility", "assuming responsibility", and "separating work and life". This perception of resilience has the potential to facilitate a shift in focus from negative to positive experiences, from rigidity to flexibility, from task-centered to person-centered thinking, and from the organization to life. Conclusions Recognizing the importance of work-life balance in producing and sustaining resilience in first-line nurse managers could increase retention in the Korean nursing workforce.

Kokemuksia tieteellisten jatko-opintojen ohjauksesta Teknillisen korkeakoulun Tuotantotalouden osastolla : Tavoitteeksi suunnitelmallinen ohjaus jatko-opiskelijan kasvun tueksi

Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää Teknillisen korkeakoulun Tuotantotalouden osaston jatko-opintojenohjauksen nykykäytännöt ja kartoittaa jatko-opiskelijoiden kokemuksia jatko-opintojen ohjauksesta. Lisäksi haluttiin kehittää ohjauksen käytäntöjä. Tutkimusote oli kvalitatiivinen ja pääasialliset tutkimusmenetelmät olivat grounded theory ja teemahaastattelu. Jatko-opiskelijoita haastateltiin yhteensä 18 Tuotantotaloudenosaston kaikilta jatkokoulutuslinjoilta: perinteiseltä linjalta, valtakunnallisesta tohtoriohjelmasta ja teollisuuden tohtoriohjelmasta ExIMasta. Tutkimuksen teoriapohjana olivat konstruktivistinen oppimiskäsitys ja sosiaalikonstruktivismi. Tutkimuksessa pyrittiin löytämään tutkimuksen teon elementit ja selvittämään, kuinka tutkijankoulutusprosessia tulisi konstruktivistisen oppimiskäsityksen mukaisesti tukea. Tieteellisen tiedon tuottamista sosiaalisena prosessina ja ryhmän tukea tutkimuksen teossa käsiteltiin sosiaalikonstruktivistisen teorian avulla. Tutkimuksen päätulokseksi saatiin, että jatko-opiskelijan tutkimusprosessin ohjaamiseen kaivataan suunnitelmallisuutta ja struktuuria. Tutkimuksen tuloksena esitetyn ohjausmallin mukaan opiskelija halutaan aktivoida pohtimaan omia tavoitteitaan ja tutkimuksen teon etenemistä sekä ohjaustarpeitaan jatahoja, joista ohjausta voi hakea. Tämän prosessin tueksi sekä jatko-opiskelijan ja ohjaajan avuksi tutkimuksessa esitetään käytännön työkalu, ohjaussuunnitelma. Yksilöohjauksen järjestäminen on kaikilla jatkokoulutuslinjoilla opiskelijan omalla vastuulla, ja usein ohjaustilanteiden järjestäminen koetaan vaikeaksi. Jatko-opiskelijoilla on useita ohjaustahoja, esimerkiksi oman korkeakoulun ja muiden korkeakoulujen professorien lisäksi tutkijakollegat ja teollisuuden edustajat. Yksilöohjaus on menetelmä- ja sisältötukea, henkistä tukea, kannustusta, keskustelua, ideoita ja ajatusten jäsennystä. Vertaisohjaukseen kuuluu näiden lisäksi samassa tilanteessa olevien ihmisten tuki, palaute ja kritiikki. Hyvän ohjauksen elementtejä ovat kannustaminen ja innostaminen, neuvominen ja jäsentäminen sekä seuranta ja säännöllisyys. Ohjauksessa tulisi lisäksi ottaa huomioon jatkotutkinnon erilainen merkitys eri opiskelijoille. Jatkotutkinto merkitsee joillekin ajokorttia akateemiseen maailmaan, toisille ammatillista kehitystä teollisuudessa. Tutkimuksen teon eri vaiheissa tarvitaan erilaista ohjausta: alkuvaiheessa tiukkaa ohjausta, jotta tutkimuksen oikeat urat löytyvät, raakatyön vaiheessa tukea ja kannustusta, jotta aineistonkeruu ja analyysi onnistuvat, ja loppuvaiheessa tutkimusraportin kommentointia. Tutkimuksessa todetaan lisäksi, että tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntäen voidaan hoitaa joitakin ohjausalueita paremmin kuin nykykäytännöillä. Tutkimuksen tärkeimpiä lähteitä olivat grounded theoryn osalta Strauss & Corbinin(1990) teos, ohjauksen osalta Aittolan (1995), Aittolan & Määtän (1997, 1998) tutkimukset ja Ackerin,Hillin & Blackin (1994) tutkimukset sekä konstruktivismin osalta von Wrightin (1996) ja Tynjälän (1999) tutkimukset. Avainsanat: Tieteelliset jatko-opinnot, teollisuuden tohtoriohjelma, ohjaus, tutorointi, mentorointi, konstruktivismi, sosiaalikonstruktivismi, grounded theory Keywords: Postgraduate education, Ph.D. studies, industry-university collaboration in Ph.D. studies, constructivism, social constructivism, grounded theory, tutoring, mentoring, supervision

Eine Erinnerung an den 67. Geburtstag des Herrn Sobernheim (in memory of the 67th birthday of Mr. Sobernheim); Wiesbaden Portraits Groups

Participants include Erna Hirsch, Else Giesenow, Marta Nachmann, Erna Goldschmidt (Goldi), Lotte Strauss, Marta Bruchfeld, Toni Eichenberg, Grete Guthmann, Flora Goldschmidt, Hedwig Trum, Hedel Korhmann, Paula Arendt, Erna Behr and Frl. Minka Friedmann

Genetic relationship between five psychiatric disorders estimated from genome-wide SNPs

Most psychiatric disorders are moderately to highly heritable. The degree to which genetic variation is unique to individual disorders or shared across disorders is unclear. To examine shared genetic etiology, we use genome-wide genotype data from the Psychiatric Genomics Consortium (PGC) for cases and controls in schizophrenia, bipolar disorder, major depressive disorder, autism spectrum disorders (ASD) and attention-deficit/hyperactivity disorder (ADHD). We apply univariate and bivariate methods for the estimation of genetic variation within and covariation between disorders. SNPs explained 17-29% of the variance in liability. The genetic correlation calculated using common SNPs was high between schizophrenia and bipolar disorder (0.68 +/- 0.04 s.e.), moderate between schizophrenia and major depressive disorder (0.43 +/- 0.06 s.e.), bipolar disorder and major depressive disorder (0.47 +/- 0.06 s.e.), and ADHD and major depressive disorder (0.32 +/- 0.07 s.e.), low between schizophrenia and ASD (0.16 +/- 0.06 s.e.) and non-significant for other pairs of disorders as well as between psychiatric disorders and the negative control of Crohn's disease. This empirical evidence of shared genetic etiology for psychiatric disorders can inform nosology and encourages the investigation of common pathophysiologies for related disorders.

Studio portrait of Friedel and Johanna Fuld; Worms Portraits Children

Digital Image

Studio portrait of the grandfather of Friedel and Johanna Fuld; Worms Portraits Men

Digital Image

Studio portrait of the grandmother of Friedel and Johanna Fuld; Worms Portraits Women

Digital Image

Dr. Rainer Erb at the ZFA (Zentrum für Antisemitismusforschung; Center for Research on Antisemitism); Berlin Portraits Men

Digital Image

Ingeborg Medani seated at her desk at the ZFA (Zentrum für Antisemitismusforschung; Center for Research on Antisemitism); Berlin Portraits Women

Digital Image

Two unidentified women working in the Library of the ZFA (Zentrum für Antisemitismusforschung; Center for Research on Antisemitism); Berlin Portraits Women

Digital Image

Exhibition on the history of antisemitism at the ZFA (Zentrum für Antisemitismusforschung; Center for Research on Antisemitism); Berlin.

Digital Image

Telephone and security pad at the entrance of the ZFA (Zentrum für Antisemitismusforschung; Center for Research on Antisemitism); Berlin.

Digital Image

Group portrait, unidentified co-educational Jewish public school.

Digital Image

Outdoor group portrait of attendees of the International Meeting of the World Union for Progressive Judaism; London.

Includes Rabbi Leo Baeck, E.L. Ehrlich of Basel, Herbert Strauss of Bern, and Rabbi Eugen Messinger of Bern