WAIS-III ja sosiaalinen kognitio

Wechsler Adult Intelligent Scale (WAIS) III.

Basel III - vakavaraisuussäännöksen kyky ylläpitää pankkien vakavaraisuutta

Tutkimuksen tavoitteena oli analysoida Basel III- säännöksen ominaisuuksien ja uudistusten riittävyyttä pankkien vakavaraisuuden ylläpitämiseksi. Lähtökohtana tarkasteltiin säännöksen ominaisuuksien parantavaa vaikutusta pankkien vakavaraisuuteen. Tutkimuksessa käsiteltiin myös ominaisuuksia, joilla on pieni tai heikentävä vaikutus pankkien vakavaraisuuteen. Tutkimus toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena. Tutkimusaineisto koostui kuudesta puolistrukturoidusta teemahaastattelusta. Haastateltavina oli pankkien asiantuntijoita sekä finanssialan asiantuntija. Tulokset osoittavat, että Basel III- säännös pitää sisällään hyviä uudistuksia vakavaraisuuden ylläpitämiseksi. Tärkeimpiä ominaisuuksia ovat pankeilta vaaditun oman pääoman merkittävä laadun ja määrän parantuminen, uusia riskejä huomioivat vaateet sekä pankin likviditeettiä tasapainottava pysyvän varainhankinnan vaatimus. Säännöksessä on myös osa-alueita, jotka vaativat kehittämistä. Säännös ei huomioi velkakriisin aiheuttamaa valtionlainoihin liittyvää riskiä ja syklien sääntely on ongelmallista. Säännöksen kokonaisvaikutus on positiivinen ja pankkikriisien todennäköisyys vähenee. Basel III- säännöksen muutokset eivät aikaansaa kuitenkaan kaikkia vaadittuja rakenteellisia muutoksia finanssisektorin koko-naisriskin vähentämiseksi, joten sääntelyn kehittäminen varmasti jatkuu.

Basel III -implementointi: Empiirinen tutkimus

Tutkielman tavoitteena oli tarkastella, miten uusi Basel III -säännöstö implementoidaan pankkeihin. Käsittelyssä verrattiin Basel III -säännöstön tuomia muutoksia vielä voimassa olevaan Basel II -kehikkoon. Aiheeseen syvennyttiin muutoksen näkökulmasta tarkastelemalla muutoksen käyttöönottoa organisaatiossa. Lisäksi käytiin läpi sisäisen valvonnan roolia osana implementointiprosessia. Empiirisessä osiossa aihetta tarkasteltiin kohdefinanssiryhmän näkökulmasta. Aineistonhankintamenetelmänä käytettiin puolistrukturoitua haastattelua ja tutkimus sisältää piirteitä myös tapaustutkimuksesta. Basel III -säännöstö edellyttää pankeilta enemmän omia varoja suhteessa niiden riskipainotettuihin saamisiin. Tällä on tarkoitus vahvistaa pankkeja ja korjata Basel II -kehikon puutteita, jotka ilmenivät finanssikriisissä 2007–2009. Tarkasteltaessa muutosten vaikutuksia koko kohdefinanssiryhmään asettavat uudet likviditeettivaatimukset implementoinnille suurimmat haasteet, kun taas ryhmän pankit kiinnittävät huomiota enemmän talletushankintaan. Basel III -säännöstön implementoinnin vaatimat muutokset toteutetaan finanssiryhmässä vaiheittain ja eri viestintäkanavia hyödyntäen. Sisäinen valvonta varmistaa säännösten käyttöönoton ja noudattamisen.

Derivação bíleo-digestiva com o ducto do segmento III do fígado em obstrução hilar maligna

Cholangiocarcinoma of the hepatic hilum is a seldom curable lesion. Those patients are often managed with prostheses. Cholangiojejunostomy on the third segment of the liver seems to offer effective biliary drainage with better quality of life compared to other forms of palliation. The aim of this paper is to report a successful case of a patient with irressectable biliary tumor submitted to a surgical biliary drainage.

O índice de linfonodos comprometidos como um preditor para a ocorrência de recidivas tumorais no câncer de cólon estádio III

OBJETIVO: avaliar o índice de linfonodos comprometidos na ocorrência de recidivas tumorais em pacientes com câncer de cólon estádio III. MÉTODOS: foram avaliados de maneira retrospectiva todos os pacientes com câncer de cólon estádio III submetidos à ressecção curativa do tumor primário entre janeiro de 2005 e dezembro de 2010. Os desfechos de interesse foram a ocorrência de recidivas tumorais e morte. O impacto do índice de linfonodos comprometidos e das demais variáveis clínico-patológicas na sobrevida livre de doença foi avaliado através de análise uni e multivariável. De modo a identificar-se o ponto de corte de maior acurácia para utilização do índice de linfonodos comprometidos como um preditor de recidivas tumorais realizou-se a análise da curva característica de operação do receptor. A sobrevida livre de doença foi avaliada através de curvas de Kaplan-Meier. RESULTADOS: setenta pacientes foram incluídos no estudo (50% masculinos). A média de idade foi 64 anos. A análise univariável identificou quatro fatores determinantes para a ocorrência de recidivas tumorais: antígeno carcinoembrionário, estadiamento N, número de linfonodos positivos e índice de linfonodos comprometidos. O índice de linfonodos comprometidos foi o que demonstrou a maior magnitude de associação. A análise da curva característica de operação do receptor identificou 0,15 como o ponto de corte ideal. Pacientes com um índice de linfonodos comprometidos <0,15 apresentavam uma sobrevida livre de doença de 90% em três anos (versus 64%, P=0,011). CONCLUSÃO: o índice de linfonodos comprometidos é um forte preditor para recidivas tumorais no câncer de cólon estádio III.

III Porvoon-kilpailu pyöräilyssä 13.V.1928

15 x 23 cm

Jalkineiden ylimmät valmistusmaksut III

20 x 29 cm

Jalkineiden ylimmät korjausmaksut III

22 x 24 cm

Kansanhuoltoministeriön 14 päivänä lokakuuta 1944 vahvistamat jalkineiden ylimmät korjausmaksut III

32 x 46 cm

Folkförsörjningsministeriets den 14 oktober 1944 fastställda högsta reparationpris för skodon III

32 x 46 cm

Jalkineiden ylimmät korjausmaksut III

43 x 33 cm

Högsta reparationspris för skodon III

43 x 33 cm

Presença da Proteína p53 como Prognóstico de Recidiva/Progressão de Neoplasia Intra-epitelial Vulvar III

Objetivo: avaliar o valor da presença da proteína p53 nos casos de recidiva/progressão da neoplasia intra-epitelial vulvar (VIN) III. Métodos: foram selecionadas 20 pacientes com VIN III indiferenciada, seguidas semestralmente por período de até quatro anos, divididas em dois grupos: quatorze sem e seis com recidiva/progressão da lesão. Os casos de recidiva/progressão foram distribuídos da seguinte forma: em três pacientes a recidiva ocorreu uma única vez, em duas, houve dupla recorrência e apenas uma evoluiu para carcinoma escamoso. Em ambos os grupos foram avaliados o sítio vulvar acometido e a presença da proteína p53 com análise do padrão de marcação imunohistoquímica. Estudo semelhante foi realizado nos casos de recidiva/progressão além da análise do intervalo de tempo para o surgimento de recidiva/progressão. Resultados: observou-se recidiva da VIN III em 25% dos casos e, em 5%, progressão para carcinoma. O tempo médio de recidiva foi de 24,5 meses. A localização multifocal da lesão primária foi a mais freqüente (50%) em ambos os grupos. Na maioria dos casos (87,5%), a recidiva/progressão ocorreu na mesma localização da lesão vulvar primária. A presença da proteína p53 mostrou-se positiva em 50% das lesões primárias de VIN III e em 75% dos casos de recidiva/progressão. Conclusões: a presença da proteína p53 parece desempenhar papel importante na gênese e na predição do curso clínico das VIN III. As recidivas/progressão das VIN III tendem a ocorrer na mesma área da doença inicial, sugerindo a presença de campo molecular alterado.