Opinto-opas 2016 : sotatieteiden tohtorin tutkinto

Tämä opinto-opas on laadittu sotatieteiden tohtoriopiskelijoille opintojen suunnittelun perustaksi. Opas on laadittu joulukuussa 2015 hyväksytyn opetussuunnitelman perusteella, ja tähän on koostettu sotatieteiden tohtorin tutkintoon liittyvät perustiedot sekä tutkintosisällöt. Opinto-opas koskee kaikkia uusia tohtoriopiskelijoita Maanpuolustuskorkeakoulussa. Opinto-oppaan ensimmäisestä luvusta löydät perustietoa sotatieteiden tohtorikoulutuksesta. Luvussa kuvataan koulutuksen tavoitteet ja sen tuottama osaaminen sekä se, miten opetussuunnitelma on rakentunut. Toisessa luvussa kuvataan tieteenaloittain opintojen sisällöt. Tästä luvusta löydät perustan henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimiseksi. Tavoitteena on, että opintosisällöt tukevat väitöstutkimustasi. Omien opintojesi etenemisen kannalta on hyvä tutustua opinto-oppaaseen huolella, jotta ymmärrät opintojen kokonaisuuden ja osaat suunnitella opintosi tarkoituksenmukaisella tavalla. Opintojen suunnittelun ja niiden toteuttamisen osalta keskeisessä roolissa on väitöstutkimustasi ohjaava professori, jonka kanssa yhdessä suunnittelette asiantuntijuuttasi parhaalla mahdollisella tavalla kehittävän tutkintosisällön. Mikäli opintojen suunnitteluun tai opintojen kokonaisuuteen liittyen sinulla on kysyttävää, tukenasi ovat ohjaavan professorin lisäksi Maanpuolustuskorkeakoulun tutkimusala sekä Opintoasiainosastolla koulutussuunnittelija ja kurssisihteeri.

Common dyslipidemias, high lipoprotein(a) concentrations and endothelial function in the children of the STRIP study families

Extreme lipid values predisposing on illnesses are dyslipidemias. Dyslipidemias evolve in early childhood, but their significance or persistency is not well known. Common dyslipidemias may aggregate in the same families. This thesis is a part of the longitudinal randomized Special Turku coronary Risk factor Intervention Project STRIP, in which 1054 families with six months old children were randomized to a control or to an intervention group. The family lipid data from the first 11 years was used. Fasting samples at the age of five years defined the lipid phenotypes. The dyslipidemias coexisting in the parent and the child were studied. At the age of 11 years 402 children participated artery ultrasound studies. The significance of the childhood dyslipidemias and lipoprotein(a) concentration on endothelial function was evaluated with the flow mediated arterial dilatation test. Frequently elevated non-HDL cholesterol concentration from one to seven-year-old children associated to similar parental dyslipidemia that improved the predictive value of the childhood sample. The familial combinations were hypercholesterolemia (2.3%), hypertriglyceridemia (2.0%), familial combined hyperlipidemia (1.8%), and isolated low HDL-cholesterol concentration (1.4%). Combined hyperlipidemia in a parent predicted most frequently the child’s hyperlipidemia. High lipoprotein(a) concentration aggregated in some families and associated to childhood attenuated brachial artery dilatation. Hypercholesterolemia and high lipoprotein(a) concentration at five years of age predicted attenuated dilatation. This study demonstrated that parental dyslipidemias and high lipoprotein(a) concentration help to find early childhood dyslipidemias. The association of hypercholesterolemia and lipoprotein(a) concentration with endothelial function emphasizes the importance of the early recognition of the dyslipidemias.

Kolmen eri tv-sarjan sanastotason tyylien eroja

Tutkielman aiheena on kolmen DVD:llä julkaistun tv-sarjan sanastotason mahdolliset sosiolingvistiset ja tyylilliset erot lähtökielen ja tekstitetyn tulokielen tasolla. Sarjoista The Closer ja Braquo ovat poliisisarjoja ja Sons of anarchy on rikossarja. Sarjojen luokittelu noudattaa kunkin sarjan päähenkilöiden lakia noudattavaa toimintaa. Tarkasteltavaksi valikoitui The Closer, Braquo ja Sons of anarchy sarjoista neljä kohtausta, jotka ovat rikospaikka, toimintasuunnitelman teko, virallinen rikospaikka ja epävirallinen rikospaikka. Hypoteeseina on, että poliisisarjojen päähenkilöiden puhetyyli eroaa sanastotasolla rikossarjan henkilöiden puhetyylistä. Jokaisella sarjalla ominaisia sanaston tyylipiirteitä ja että sarjojen lakia seuraava toiminta noudattaa sitä, miten henkilöt puhuvat. Lisäksi tarkastelen onko lähtökielen ja tekstitetyn tulokielen tyylillinen taso samaa kuin lähtökielen taso sekä sitä että onko Tiina Holopaisen (2010) toimivuuden tasoja mahdollista käyttää hyväksi tutkittaessa kielellistä variaatiota yhdessä multimodaalisen näkökulman kanssa. Sosiolingvisen variaation ja sanastotason tyylivarianttien tutkimuksessa käytän Allan Bellin (1984) kuulijakuntaa painottavaa audience design teoriaa ja William Labovin (2001) tyylinmuutoksia painottavaa style shift -teoriaa. Sanastovarianttien vertailussa noudatan Françoise Gadet’n (2003) esittämiä sanastotasoja. Analyysin tulosten mukaan lähtökielen tasolla The Closerissa on korkeinta sanastotason tyyliä ja hypoteesin vastaisesti Braquolla matalinta. Jokaisen sarjan kohdalla tekstitetyssä tulokielessä sanaston taso oli siirtynyt standardikielen suuntaan. Tulokielen tasolla sarjojen välillä oli vähäistä vaihtelua, mutta The Closerilla oli eniten standarditason sanastoa ja Sons of anarchyllä vähiten. Tulosten perusteella puhujan kuulijakunnalla ei ole merkitystä puhujan tekemien tyylivarianttien valintaan, vaan jokaisen sarjan päähenkilöt ovat identifioituneet omaan ryhmäänsä, jolloin tutkittavien neljän kohtauksen väliltä ei löytynyt isoja eroavaisuuksia. Holopaisen toimivuuden tasoja oli mahdollista yhdistää käännöksen analysointiin yhdessä multimodaalisen näkökulman kanssa.

Telemuumeja ja Tutunalleja: Alluusioiden kääntämisestä lasten kuvakirjoissa kieliparissa suomi-saksa

Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan modifioitujen erisnimi-alluusioiden kääntämistä lasten kuvakirjoissa kieliparissa suomi-saksa. Sekä alluusioiden että lasten kuvakirjojen kääntämistä on tutkittu Suomessa suhteellisen vähän, ja tiettävästi lasten kuvakirjoissa esiintyvien alluusioiden kääntämisen tutkimusta ei ole tehty juuri lainkaan. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, millaisia käännösstrategioita kuvakirjojen kääntämisessä käytetään siirrettäessä alluusioita kohdekulttuuriin. Lisäksi tutkimusaineistossa esiintyviä strategioita kuvaamaan luodaan malli, joka ilmentää modifioitujen erisnimi-alluusioiden kääntämiseen soveltuvia käännösstrategioita. Tutkimuksen teoreettisena viitekehyksenä on erityisesti Riitta Oittisen näkemykset lasten kuvakirjojen kääntämisestä sekä Ritva Leppihalmeen näkemykset alluusioiden kääntämisestä. Oittinen korostaa kolmea kuvakirjojen kääntämiseen suuresti vaikuttavaa tekijää: kuvan ja sanan vuorovaikutusta, ääneen lukemista sekä kääntäjän ja yhteiskunnan lapsikäsitystä. Nämä näkökulmat yhdessä Leppihalmeen esittämien erisnimi-alluusioiden käännösstrategioiden kanssa ovat olennaisessa osassa aineiston analyysissa. Tutkimuksen materiaalina on kaikki saksannetut Tatu ja Patu -teokset (Havukainen & Toivonen) sekä niiden suomenkieliset lähtötekstit, joita analysoidaan käännösvertailu-metodin avulla. Aineisto on rajattu kuvituksen detaljiteksteissä esiintyviin modifioituihin erisnimi-alluusioihin eli modifioituihin implisiittisiin viittauksiin tunnetuiksi oletettuihin vakiintuneisiin erisnimikäsitteisiin. Tutkimus rajautuu nimenomaan kuvituksen teksteihin teosten kuvitukseen fokusoivan luonteen vuoksi. Varsinaisen analyysin ulkopuolelle jäävät visuaaliset alluusiot sekä tekstit, jotka kääntäjä on jättänyt koskemattomiksi. Tutkimuksen keskeisenä hypoteesina on, että lähtötekstin sanaleikkimäiset alluusiot ovat siinä määrin kulttuuri- ja kielispesifejä, ettei niitä voi liiemmin hyödyntää käännöksessä. Tutkimuksessa löytyi neljä yläryhmää modifioitujen erisnimi-alluusioiden käännösstrategioille: (1) alluusion ja nimen säilyttäminen, (2) alluusion säilyttäminen, nimen korvaaminen, (3) alluusion korvaaminen sanaleikin säilyttämiseksi ja (4) poisjätöt. Keskeisimpinä tutkimustuloksina ilmeni, että lähtöalluusioita oli hyödynnetty oletettua useammin. Lisäksi poisjättöä ilmeni kuitenkin selvästi muita strategioita enemmän. Modifiointikeinon ja käännösstrategian välillä ei havaittu yhteyttä, mutta kuvan ja sanan vuorovaikutuksen havaittiin vaikuttavan strategian valintaan. Lisäksi tiettyjen strategioiden havaittiin muuttavan tai säilyttävän kuvan ja sanan välisen vuorovaikutussuhteen toisia strategioita useammin. Tutkimuksessa havaittiin myös, että lähtöalluusion erisnimen kansainvälisyys vaikuttaa käännösstrategian valintaan. Yhteenvetona voidaan todeta, että kääntäjä on suurelta osin täyttänyt lähtötekstin modifioitujen alluusioiden luomat hermeneuttiset aukot kohdeyleisön puolesta, mikä viittaa muun muassa siihen, että hän on pitänyt merkityksen välittämistä tärkeämpänä kuin sanaleikkien säilymistä.