Acuerdo de Cooperación entre la Universidad de Estudios de Verona, Italia la Universidad de Cuenca, Ecuador El Instituto del Cáncer de Solca, Núcleo de Cuenca, Ecuador

Español

La recepción del Mamita Yunai de Carlos Luis Fallas en Italia y Francia: entre la proximidad lingüística y la divergencia cultural

El siguiente texto intenta ser una aportación a la historia de la traducción. Más concretamente, se analizan aspectos sobre la recepción de Mamita Yunai de Carlos Luis Fallas en Italia y Francia. Con la observación, en un primer estadio, de las condiciones de recepción de la obra en estos países se da una idea sobre el ámbito cultural en que se movieron las traducciones. En una segunda parte, se describen las traducciones (sobre todo, en sus factores culturales) para observar si el patrimonio cultural costarricense se ha mantenido en las versiones francesa e italiana.The following text is intended as a contribution to the history of translation.  Specifically, we will analyze the reception of Mamita Yunai by Carlos Luis Fallas in Italy and France. In the first part, the observation of the conditions of reception of the novel in each of the countries provides an idea about the cultural environment where the translated versions were published. In the second part we will analyze the translations (their cultural elements, in particular) in order to observe whether the Costa Rican cultural heritage has been kept alive in the Italian and French versions.

Gli antichi cimiteri cristiani di Roma e d'Italia.

Mode of access: Internet.

Los vascongados : su país, su lengua y el príncipe L.L. Bonaparte : con notas, ilustraciones y comprobantes sobre sus antigüedades, sus principales nombres históricos, su literatura eúskara, su bibliografía vasca, ... / por el Ilmo. Sr. D. Miguel Rodrígu

Bibliogr.

Diccionario de antigüedades del Reino de Navarra / por José Yanguas y Miranda.

I. Diccionario de antigüedades ...

Diccionario de antigüedades del Reino de Navarra / por José Yanguas y Miranda.

II. Diccionario de antigüedades ...

Diccionario de antigüedades del Reino de Navarra / por José Yanguas y Miranda.

Indice general de la obra

Residencias vinculadas al olivar: estudio comparativo entre la casa-palacio del Marqués de Viana en Garcíez (España) y la villa-palacio Mazza en Roccelletta di Borgia (Italia)

Con esta comunicación se pretende establecer las relaciones que, dentro del patrimonio agroindustrial, existen entre los espacios de producción y los lugares de residencia tomando como casos de estudio la casa-palacio del Marqués de Viana en Garcíez muy próximo a las Ciudades Patrimonio de la Humanidad de Úbeda y Baeza, que atesora una de las pocas almazaras del sistema tradicional de rulos del s.XX y la villa-palacio Mazza en Roccelleta di Borgia hoy, el Parque Arqueológico de Scolacium.

Análisis de la dimensión fractal del género Quercus en el sur de Italia

En estudios anteriores propusimos un nuevo método para el estudio del género Quercus (Musarella et al., 2013), baseado en la dimensión fractal (DF). En este trabajo analizamos la DF del género Quercus en el sur de Italia, para ello utilizamos hojas de árboles pertenecientes a Q. robur subsp. brutia, Q. cerris, Q. congesta, Q. crenata, Q. ilex, Q. suber, Q. virginiana. De cada árbol se toman hojas de cada uno de los puntos cardinales para complejiada de la estructura morfológica de las hojas. Este análisis extrae información sobre los caracteres fenotípicos de las hojas utilizadas, tales como el número y morfologia de los nervios, ángulos nervios secundarios con principal, contorno de hojas, aspecto reticulado de la hoja etc. En nuestro análisis, no se han detectado diferencias significativas entre la DF en cada una de la orientaciones y la DF global para cada una de las especies. En este trabajo corroboramos estudios anteriores realizados por los autores, en los que se proponía una DF < 1,6 para Quercus esclerófilos y DF entre dos especies sea cero o su cociente sea uno, el grado de parentesco entre las dos especies es del 100%; DFA - DFB = 0; DFA/DFB = 1, la especie Ay B son iguales; por ello cuanto menor es la diferencia o bien cuanto más se acerque el cociente a 1, mayor es la semejanza entre las especies. Si este cociente tiene un valor alejado de 1 como ocurre entre vfvi/vfsu>2, las especies Q. virginiana y Q. suber están muy distantes entre sí. Además, la realización del Test de Rango Múltiple, que es un procedimiento de comparación para determinar cuáles medias son significativamente diferentes unas de otras, confirma los resultados obtenidos de la forma anteriormente expuesta. Conto et al. (2007) ponen de manifiesto el origen hibridógeno de Q. crenata, y según el análisis molecular existe una mayor similitud genética entre Q. crenata y Q. cerris, que entre Q. crenata y Q. suber. Los DF de Q. crenata 1,868; Q. cerris 1,677 y Q. suber 0,932; siendo DFQsu 0,745 y DFQsu = 1,8, lo que significa que existe gran diferencia fenotípica (genética) entre los parentales, se presenta una mayor semejanza entre Q. crenata y Q. cerris que entre Q. crenata y Q. suber, ya que la diferencia DFQcr-DFQce = 0,191 y DFQcr/DFQce = 1,1, por lo que tienen un fuerte grado de semejanza, mientras que DFQcr-DFQsu = 0,936 y DFQcr/DFQsu > 2, lo que pone de manifiesto las fuertes diferencias fenotípicas entre el híbrido y el parental.

Improving business process models using observed behavior

Process-aware information systems (PAISs) can be configured using a reference process model, which is typically obtained via expert interviews. Over time, however, contextual factors and system requirements may cause the operational process to start deviating from this reference model. While a reference model should ideally be updated to remain aligned with such changes, this is a costly and often neglected activity. We present a new process mining technique that automatically improves the reference model on the basis of the observed behavior as recorded in the event logs of a PAIS. We discuss how to balance the four basic quality dimensions for process mining (fitness, precision, simplicity and generalization) and a new dimension, namely the structural similarity between the reference model and the discovered model. We demonstrate the applicability of this technique using a real-life scenario from a Dutch municipality.

The epidemiology of severe Streptococcus pyogenes disease in Europe

Diseases caused by the Lancefield group A streptococcus, Streptococcus pyogenes, are amongst the most challenging to clinicians and public health specialists alike. Although severe infections caused by S. pyogenes are relatively uncommon, affecting around 3 per 100,000 of the population per annum in developed countries, the case fatality is high relative to many other infections. Despite a long scientific tradition of studying their occurrence and characteristics, many aspects of their epidemiology remain poorly understood, and potential control measures undefined. Epidemiological studies can play an important role in identifying host, pathogen and environmental factors associated with risk of disease, manifestation of particular syndromes or poor survival. This can be of value in targeting prevention activities, as well directing further basic research, potentially paving the way for the identification of novel therapeutic targets. The formation of a European network, Strep-EURO, provided an opportunity to explore epidemiological patterns across Europe. Funded by the Fifth Framework Programme of the European Commission s Directorate-General for Research (QLK2.CT.2002.01398), the Strep-EURO network was launched in September 2002. Twelve participants across eleven countries took part, led by the University of Lund in Sweden. Cases were defined as patients with S. pyogenes isolated from a normally sterile site, or non-sterile site in combination with clinical signs of streptococcal toxic shock syndrome (STSS). All participating countries undertook prospective enhanced surveillance between 1st January 2003 and 31st December 2004 to identify cases diagnosed during this period. A standardised surveillance dataset was defined, comprising demographic, clinical and risk factor information collected through a questionnaire. Isolates were collected by the national reference laboratories and characterised according to their M protein using conventional serological and emm gene typing. Descriptive statistics and multivariable analyses were undertaken to compare characteristics of cases between countries and identify factors associated with increased risk of death or development of STSS. Crude and age-adjusted rates of infection were calculated for each country where a catchment population could be defined. The project succeeded in establishing the first European surveillance network for severe S. pyogenes infections, with 5522 cases identified over the two years. Analysis of data gathered in the eleven countries yielded important new information on the epidemiology of severe S. pyogenes infections in Europe during the 2000s. Comprehensive epidemiological data on these infections were obtained for the first time from France, Greece and Romania. Incidence estimates identified a general north-south gradient, from high to low. Remarkably similar age-standardised rates were observed among the three Nordic participants, between 2.2 and 2.3 per 100,000 population. Rates in the UK were higher still, 2.9/100,000, elevated by an upsurge in drug injectors. Rates from these northern countries were reasonably close to those observed in the USA and Australia during this period. In contrast, rates of reports in the more central and southern countries (Czech Republic, Romania, Cyprus and Italy) were substantially lower, 0.3 to 1.5 per 100,000 population, a likely reflection of poorer uptake of microbiological diagnostic methods within these countries. Analysis of project data brought some new insights into risk factors for severe S. pyogenes infection, especially the importance of injecting drug users in the UK, with infections in this group fundamentally reshaping the epidemiology of these infections during this period. Several novel findings arose through this work, including the high degree of congruence in seasonal patterns between countries and the seasonal changes in case fatality rates. Elderly patients, those with compromised immune systems, those who developed STSS and those infected with an emm/M78, emm/M5, emm/M3 or emm/M1 were found to be most likely to die as a result of their infection, whereas those diagnosed with cellulitis, septic arthritis, puerperal sepsis or with non-focal infection were associated with low risk of death, as were infections occurring during October. Analysis of augmented data from the UK found use of NSAIDs to be significantly associated with development of STSS, adding further fuel to the debate surrounding the role of NSAIDs in the development of severe disease. As a largely community-acquired infection, occurring sporadically and diffusely throughout the population, opportunities for control of severe infections caused by S. pyogenes remain limited, primarily involving contact chemoprophylaxis where clusters arise. Analysis of UK Strep-EURO data were used to quantify the risk to household contacts of cases, forming the basis of national guidance on the management of infection. Vaccines currently under development could offer a more effective control programme in future. Surveillance of invasive infections caused by S. pyogenes is of considerable public health importance as a means of identifying long and short-term trends in incidence, allowing the need for, or impact of, public health measures to be evaluated. As a dynamic pathogen co-existing among a dynamic population, new opportunities for exploitation of its human host are likely to arise periodically, and as such continued monitoring remains essential.

Italian ja Veneton läänin kolmas sektori. Maaraportti maaseutualueiden palvelutuotannon haasteista ja hyvistä käytännöistä.

Tiivistelmä Maaraportin tavoitteena on luoda yleiskatsaus Italian kolmanteen sektoriin ja tutkimus kohdistuu erityisesti Pohjois-Italiassa sijaitsevan Veneton läänin kolmannen sektorin palvelutuotantoon. Raportissa tarkastellaan erityisesti kolmannen sektorin ja julkisen palvelutuotantosektorin sekä julkishallinnon toiminnallisia suhteita. Kolmannen sektorin mahdollisuuksia vastata maaseutualueiden palvelujen tarjonnan haasteisiin on pyritty analysoimaan. Italia on julkishallinnon ja kolmannen sektorin palvelutuotannon kannalta tarkasteltuna nykytilanteessa mielenkiintoinen testilaboratorio koko Euroopan mittakaavassa johtuen maan historiallisista, kulttuuri-sista, kieli- ja maantieteellisistä sekä itse väestöpohjan tarjoamista haasteista. Italiasta ei voida puhua yhden homogeenisen valtiokäsitteen alla, koska maa toimii kulttuurisista perinteistään johtuen kolmella eri nopeudella. Itse valtio käsitettäkin tulkitaan Italiassa monin eri tavoin pohjautuen ”valtiona” nähdyn organisaation käytännön funktioon sitoutuneena alueellisiin ja kulttuurisiin tekijöihin. Teollinen, dynaaminen yritysten varakas Pohjois-Italia henkilöityneenä Milanoon, hallinnon ja kulttuurin leimaama Keski-Italia kiteytyneenä ikuiseen kaupunkiin Roomaan ja Napolin alapuolinen Etelä-Italia, joka painii ”järjestelmässä sisällä olevan järjestelmänsä” kanssa eivät ole koskaan muodos-taneet oikeasti yhtenäistä Italian valtiota. Italiassa erillisinä itsehallinnollisina alueina toimivat lääneiksi luettavat Sisilia, Trentino Alto-Adige, Val di Aosta, Sardegna ja Friuli-Venezia Giulia, mikä lisää hallinnollista kirjavuutta. Viimeisten vuosien aikana Italian julkishallinto on ollut jatkuvassa transitiotilassa yrittäessään kohdata uudistumisen vaateita globalisoituvassa maailmassa. Italiassa on meneillään hidas siirtyminen liittovaltiomaiseen järjestelmään ja jopa syvempään paikallisuuteen. Massiivinen ja raskas julkishallintokoneisto neljällä eri tasolla (valtio - lääninhallinnolliset alueet - vahvat maakunnat - kunnat) on erittäin hankalasti modernisoitavissa, mutta poliittinen tahtotila on vaihtumassa klassista vahvaa keskushallintoa kannattavasta ajattelutavasta hyväksymään federalistisia, alueellisia hallintoratkaisuja. Italiassa on herätty havaitsemaan, että ongelmien ratkaisu täytyy viedä itse alueille ja niiden ihmisille, koska unilateraalinen keskushallinnointitapa ei enää vastaa monikerroksisiin, moniulotteisiin alueellisiin haasteisiin. Jokaisella alueella on erilaiset lähtökohdat ongelmien ratkaisuihin myös globalisoitumisen asettamissa yhteisissä haasteissa. Kolmannen sektorin asema arvostettuna italialaisten kansalaispalvelujen täydentäjänä ja tuottajana alkaa olla nykypäivää. Kolmannen sektorin elintärkeä osuus uusien palvelutarpeiden tunnistamisessa on jo yleisesti tunnustettu tosiasia Italiassa. Vapaaehtoisjärjestöt toimivat eturivissä kansalaisten arkipäivässä ja pystyvät näin kanavoimaan ensimmäisinä sosiaalista kehityskulkua ja kohottamaan esiin erilaisia marginaalistenkin ryhmien tarpeita sekä vastaamaan niihin. Kolmas sektori laajentaa, tuottaa ja paikkaa paikallista julkista palvelutuotantoa. Ratkaiseva askel lainsäädännölliseltä kannalta on ollut rahoitusvirtojen ohjaaminen kolmannen sektorin ns. ONLUS-organisaatioille ja ONLUS-statuksen perustaminen vuonna 1997. Italiassa on 60 231.214 asukasta (31.7.2009) ja se on hallinnollisesti jakaantuneena 8 100 kuntaan. Suomessa vastaavat luvut ovat 5 350 712 asukasta ja 348 kuntaa (11/2009). Maantieteelliseltä kooltaan Italia ei eroa 301 338 km2:n pinta-alallaan paljonkaan Suomesta (338 424 km2). Väestömäärän erojen vuoksi Italiassa on keskimäärin 199,9 asukasta neliökilometrillä ja Suomessa 17,1. Maiden välinen suora vertailu ei ollut mittakaavaerojen vuoksi järkevää. Kuntien hallinnollinen rooli on Italiassa painotukseltaan erilainen kuin Suomessa. Suomessa kuntien vastuulla oleva sosiaali-, terveydenhuolto- ja koulutoimi eivät ole samassa laajuudessa italialaisten kuntien vastuulla vaan näiden toimialojen vastuulliset tahot ovat läänit terveydenhoitopiireineen sekä maakuntahallinto koulupiirien osalta. Italialaisten kuntien vastuualueet voivat myös vaihdella mittavasti perustuslaissa määriteltyjen perustoimien lisäksi. Tutkimuksen kohteeksi on rajattu Koillis-Italiassa sijaitseva Veneton läänin alue, koska se on väkimäärältään lähes yhtä suuri kuin Suomi, 4 893 309 asukasta (31.3.2009). Kuntien lukumäärä on huimaava 581 kpl. Veneto on maantieteelliseltä alueeltaan pieni ja harvaan asuttua maaseutua on pinta-alasta melko niukasti. Pohjoisen osan vuoristoalueet karuine olosuhteineen muodostavat palvelutuotannollisesti haas-teellisen ympäristön, joka on verrattavissa suomalaisten maaseutualueiden tilanteeseen. Venetossa on omaksuttu Italian mittakaavassa innovatiivisia ratkaisuja julkishallinnon palvelutuotannon ja kolmannen sektorin toiminnan osalta. Veneton alue on luokiteltu maailman pienyritysintensiivisimmäksi alueeksi, mikä heijastuu myös alueen palvelutuotantoratkaisuissa. Raportti esittelee ensin Italian hallintoa, keskushallinnon, paikallishallinnon ja tutkimuksen asettelulle olennaisten kolmannen sektorin toimijoiden osalta. Tämä on välttämätöntä, sillä kolmannen sektorin toiminta on Italiassa hyvin pitkälle lainsäädännöllä ohjattua ja rajattua. Kolmannen sektorin käsitteistöä, toimijoita, järjestäytymistä ja sen toimintaa säätelevää lainsäädäntöä esitellään tarkemmin. Veneton läänin osalta kolmanteen sektoriin perehdytään sekä hallinnon että toimijakentän näkökulmia tulkiten. Raportin lopussa esitellään kolmannen sektorin palvelutuotantoon ja hallinnointiin liittyviä case-esimerkkitapauksia.