Simulation in Third Cycle English Language Teaching

Many researchers have suggested simulation as a powerful tool to transpose the normal classroom into an authentic setting where language skills can be performed under more realistic conditions. This paper will outline the benefits of simulation in the classroom, provide additional topics to Third Cycle English Language National Syllabus to be discussed / simulated in the classroom and also provide two simulation lesson plans with samples for Capeverdean Third Cycle English Language Students.

Adapting the Process Writing Approach to English Language Learners with Special Needs: Using Visuals

The available literature on the writing characteristics and best practices to teach writing to English Language Learners who also present some disability is scarce. In order to understand and provide some insight on the developments in this field, I propose an adaptation of the Process Writing Approach based on a literature review of the existing bibliography about the writing characteristics of English Language Learners, Special Needs Learners, and English Language Learners with Special Needs’ writing, the effects of the Process Writing Approach in teaching writing to these groups, and the use of visuals in writing instruction. The main assumptions of this study are: a) The Process Writing Approach provides an opportunity to differentiate instruction to ELLs with special needs and gives them additional opportunities to bring their funds of knowledge to the classroom, improving their writing, and b) By allowing students to rely on visuals in different phases of the writing process teachers will be addressing the needs of both visual and verbal learners, therefore allowing students more options to develop writing skills. The main pedagogical implication is that by dividing writing in recursive stages and inserting visuals as scaffolding throughout the entire writing process, teachers will provide an alternative approach to writing instruction that may be more effective to English Language Learners with Special Needs.

English grammar games in primary education

The purpose of this study was to analyse pupils’ English grammar acquisition from competitive and cooperative approaches. After searching a wide range of authors’ contribution to English language learning, grammar acquisition, classroom environment and language games. A hundred and twenty pupils from three schools; two from Ripoll and one from Campdevànol were enrolled in a specific grammar games intervention. This was imparted in three different phases: first of all, I interviewed the three teachers from the three schools, then I put into practice my competitive and cooperative games which I designed especially for this study (all the sessions were carried, assessed and registered by myself); finally, all pupils answered a questionnaire related to their experiences in my grammar games intervention. Analysis of teaching interventions showed that, in terms of English language acquisition, pupils used different strategies to show up understanding and achieve the objective of the game such as: recalling their background knowledge, expressing sentences influenced by their internal language and their mother tongue. Data collected revealed that most difficulties were founded in team work, even more in competitive games. The results also showed that team work is something which has to be developed step by step in order to achieve language learning and all pupils’ active participation successfully.

Non-native English-speaking English language teachers: history and research

Although the majority of English language teachers worldwide are non-native English speakers, no research was conducted on these teachers until recently. After the pioneering work of Robert Phillipson in 1992 and Peter Medgyes in 1994, nearly a decade had to elapse for more research to emerge on the issues relating to non-native English teachers. The publication in 1999 of George Braine's book Nonnative educators in English language teaching appears to have encouraged a number of graduate students and scholars to research this issue, with topics ranging from teachers' perceptions of their own identity to students' views and aspects of teacher education. This article compiles, classifies, and examines research conducted in the last two decades on this topic, placing a special emphasis on World Englishes concerns, methods of investigation, and areas in need of further attention.

Task complexity, the Cognition Hypothesis and second language learning and performance

In this paper we describe a taxonomy of task demands which distinguishes between Task Complexity, Task Condition and Task Difficulty. We then describe three theoretical claims and predictions of the Cognition Hypothesis (Robinson 2001, 2003b, 2005a) concerning the effects of task complexity on: (a) language production; (b) interaction and uptake of information available in the input to tasks; and (c) individual differences-task interactions. Finally we summarize the findings of the empirical studies in this special issue which all address one or more of these predictions and point to some directions for continuing, future research into the effects of task complexity on learning and performance.

Translations and Translators of English-language Literature in Catalan Literary Publications and Series between 1868 and 1910

Translations into Catalan of English and American authors during the final quarter of the nineteenth century are few and far between. Numerically, English-language literature most likely ranks fifth or sixth among all the translations of this period. We take inventory here of translations found in Catalan magazines from this time (the oldest dates from 1868) and in published series that came out at this time (if these continued until later, we trace them up to their final year). At the same time, the translators are examined, including reference, where available, as to whether the translations are direct or indirect. Finally, we consider some possible causes for the low English-language volume in Catalan translation during the period.

Näkökulmia kielen oppimisen käytäntöihin. Turun yliopiston kielikeskus 30 vuotta - Perspectives on Language Learning in Practice. University of Turku Language Centre 30-year Celebration

Tämä julkaisu ilmestyy Turussa 18.–19.5.2009 järjestettävien valtakunnallisten kielikeskuspäivien yhteydessä. Turun yliopiston kielikeskus viettää samaan aikaan 30-vuotisjuhlaansa. Erään luokittelun mukaan 30–45-vuotias elää varsinaista keski-ikäänsä, kun taas joissakin katsotaan, että 28–35 vuoden ikä on vasta ns. jäsentymisen vaihe ja että varhainenkin keski-ikä sijoittuu vasta ikävuosiin 35–42. Voitaneen siis sanoa, että kielikeskus on ainakin ohittanut nuoruusvuodet ja on jäsentymässä tai siirtymässä keski-ikään. Tämä tuo mukanaan tietynlaista kypsymistä, itsensä varaan asettumista, imagon ja profiilin vakiintumista. Tähän kasvuun saattaa liittyä myös jonkinlainen aikuistumisen kriisi. Sen myötä kuitenkin ymmärrys lisääntyy ja oman paikan rakentaminen yliopistoyhteisössä voimistuu. Arvo- ja ajatusmaailmaan tulee uusia kehityspiirteitä: olemassaolon ja toiminnan syvemmät perustelut, illuusioiden väheneminen, hallinnan tunne, tyydytys onnistuneesta toiminnasta ja realistinen voiman tunto. Laitos esittäytyy julkaisussa 13 kirjoituksen välityksellä. Tekstit ovat sisällöltään ja käsittelytavaltaan hyvin erilaisia, mutta juuri sellaisina ne valottavat monipuolisesti laitoksen ja sen henkilökunnan toimintaa ja tuntemuksia. Kuvaukset valaisevat laitoksen erikoisluonnetta ja kuvailevat henkilökunnan erilaisia tehtäviä. Kielikeskus paljastuu dynaamisemmaksi ja heterogeenisemmaksi yksiköksi kuin ensi silmäyksellä saattaa luulla, mutta juuri siinä piilee sen voima ja rikkaus. Juhlakirjaan toivottiin kirjoituksia kielikeskuksen opetukseen tai toimintaan liittyvistä aiheista. Kirjaan sisältyy selontekojen ja kuvausten lisäksi muutamia tiukan tieteellisiä artikkeleita. Joukossa on myös joitakin esseitä, jotka koskettelevat kielen ja kulttuurin välisiä suhteita ja luovat katsauksia kielikeskuksen monikulttuuriseen arkeen. Useassa kirjoituksessa käsitellään kielipedagogisia ja -didaktisia kysymyksiä. Erityisesti tulee esiin kielikeskuksessa viime vuosina tehty uudistustyö opetuksen ja oppimisedellytysten parantamiseksi. Samalla kun muun muassa opetusteknologiaa ja kielen oppimisen käytäntöjä virtuaalisissa oppimisympäristöissä on kehitetty, opettajan rooli on muovautunut uudentyyppiseksi: perinteisen opetushenkilöstön ja muun henkilökunnan tehtävät ja toimenkuva ovat selvästi lähentyneet toisiaan. Tämä suuntaus on jatkunut jo kauan ja jatkunee tulevaisuudessakin. Kolmekymmentä viime vuotta ovat olleet yliopistossa erittäin nopean muutoksen aikaa. Tämä on näkynyt erityisesti kielikeskuksen toiminnan laajenemisessa ja kehityksessä, joissa tosin on ollut notkahduksiakin. Varsinkin nopea kansainvälistyminen, Euroopan yhteisön laajentuminen ja koko maailman avautuminen ovat tuoneet mukanaan uusia haasteita, joihin kielikeskus on heti tarttunut: kielivalikoimaa on laajennettava, kielitaitoa kohennettava ja erilaisia kulttuureja tunnettava ja ymmärrettävä syvällisemmin. Turun yliopiston kielikeskus pyrkii omalta osaltaan täyttämään nämä velvoitteet ja luomaan toiminnallaan mahdollisimman hyvät edellytykset yliopiston kansainvälistymiselle. Nämä seikat on otettu huomioon laitoksen toimintalinjojen suunnittelussa ja kehittämisessä. Kieli-ja viestintäopintojen rakenteiden uudistamista jatketaan yhteistyössä tiedekuntien kanssa. Opintojen valinnaisuutta ja vapaaehtoisuutta pyritään lisäämään sekä turvaamaan kielivalintojen monipuolisuus ja kieliosaamisen laajaalaisuus resurssien mukaan. Toimintaa kehitetään niin, että siinä otetaan entistä paremmin huomioon yhteiskunnan monikulttuuristuminen ja Euroopan komission tavoite, jonka mukaan jokaisen EU- kansalaisen tulisi osata oman äidinkielensä lisäksi vähintään kahta yhteisön kieltä. Samalla otetaan huomioon globalisaation tuomat uudet haasteet tukemalla tärkeimpien Euroopan yhteisön ulkopuolisten kielten opetusta (mm. venäjä, kiina, japani, arabia). Edelleen kielikeskus seuraa tarkoin keskustelua Suomen kielikoulutuspolitiikan perusteista ja tavoitteista ja ottaa toimintansa suunnittelussa huomioon valtakunnalliset suositukset Suomen kielikoulutuksen uudistamiseksi vastaamaan nykypäivän ja tulevaisuuden tarpeita ja tavoitteita. Se että kielikeskus on viime vuosina selvästikin vakiinnuttanut asemansa yliopiston strategisesti tärkeänä yksikkönä, ei tarkoita sitä, että nyt voitaisiin turvautua pelkästään vanhoihin toimintamalleihin ja rutiineihin. Päinvastoin, koko maailmassa, suomalaisessa yhteiskunnassa ja yliopistojen toiminnassa tapahtuneet ja tapahtuvat suuret muutokset edellyttävät kielikeskustoimintojen vireää kehittämistä ja uudistusmieltä. Laitos onkin ilmoittanut tulossopimuksessaan tukevansa opetuskokeiluja ja innovatiivisia ratkaisuja. Opettajajohtoisen opetuksen ohella on voimakkaasti kehitetty myös ohjattua itseopiskelua, monimuotoopetusta sekä vaihtoehtoisia ja uudentyyppisiä oppimismuotoja. Uutta opetusteknologiaa käytetään tehokkaasti hyväksi ja kehitetään edelleen. Opetuksessa ja ohjauksessa käytetään suomalaisten ja ulkomaisten opiskelijoiden työpanosta. Laitoksen suunnittelu- ja kehittämistyössä opiskelijat ovat toimineet viime vuosina aktiivisesti ja ansiokkaasti: yhteistyö ylioppilaskunnan kanssa toimii erinomaisesti, ja sitä on tarkoitus vielä tehostaa. Laitos on saanut runsaasti kiitosta korkealaatuisesta toiminnastaan: muun muassa v. 1998 ja 2008 Turun yliopiston vuoden opettajan palkinnon, v. 1999 Turun yliopiston parhaan koulutusyksikön palkinnon ja v. 2007 vuoden opintojaksopalkinnon. On toivottavaa, että tämä tuloksellinen työ jatkuisi ja entisestäänkin paranisi tulevina vuosina. Hyvät tulokset on saavutettu kovilla ponnistuksilla ja tiukalla sitoutumisella työhön. Aina se ei ole ollut aivan helppoa nopeiden muutosten myllerryksessä, tiukentuneessa resurssitilanteessa ja vaatimusten ja odotusten ristiriidoissa. Toivon, että pääosin hyvin sujunut yhteistyö yliopiston johdon, tiedekuntien ja opiskelijoiden kanssa sekä henkilökunnan keskuudessa voisi säilyä ja kehittyä ja että alkava vuosikymmen kielikeskuksen historiassa voisi olla entistä parempi. Hyvä yhteistyö on hyvien tulosten edellytys. Suurten uudistusten vuosi 2010 sisältää mahdollisuuden parempaan, mutta se on samalla myös riski ehkä hyvinkin paljon muuttuvassa toimintaympäristössä. Lainaan lopuksi roomalaisen historioitsijan Sallustiuksen sanat: Concordia res parvae crescunt, discordia maximae dilabuntur. Yksimielisyys saa pienetkin asiat kukoistamaan, eripura suuretkin tuhoaa. Turun yliopistolla on hyvä kielikeskus, jota kannattaa vaalia ja tukea. Kiitän kaikkia kirjoittajia ja juhlajulkaisun toimittajia Minna Maijalaa, Timo Hulkkoa ja Jane Honkaa tämän julkaisun synnystä. Samoin esitän kiitokset kielikeskuksen kirjallisen viestinnän lehtoreille, Markus Lahdelle ja Arja Lampiselle, jot ka ovat nähneet vaivaa tekstien kielellisinä korjaajina. Koko kielikeskuksen nykyistä ja aikaisempaa henkilökuntaa kiitän työstä, jota laitoksen hyväksi on tehty kuluneiden 30 vuoden aikana. Erityisen kiitoksen ansaitsee laitoksen juhlatoimikunta kaikista juhlavuoden järjestelyistä.

Neural correlates of language learning in adults

The human language-learning ability persists throughout life, indicating considerable flexibility at the cognitive and neural level. This ability spans from expanding the vocabulary in the mother tongue to acquisition of a new language with its lexicon and grammar. The present thesis consists of five studies that tap both of these aspects of adult language learning by using magnetoencephalography (MEG) and functional magnetic resonance imaging (fMRI) during language processing and language learning tasks. The thesis shows that learning novel phonological word forms, either in the native tongue or when exposed to a foreign phonology, activates the brain in similar ways. The results also show that novel native words readily become integrated in the mental lexicon. Several studies in the thesis highlight the left temporal cortex as an important brain region in learning and accessing phonological forms. Incidental learning of foreign phonological word forms was reflected in functionally distinct temporal lobe areas that, respectively, reflected short-term memory processes and more stable learning that persisted to the next day. In a study where explicitly trained items were tracked for ten months, it was found that enhanced naming-related temporal and frontal activation one week after learning was predictive of good long-term memory. The results suggest that memory maintenance is an active process that depends on mechanisms of reconsolidation, and that these process vary considerably between individuals. The thesis put special emphasis on studying language learning in the context of language production. The neural foundation of language production has been studied considerably less than that of perceptive language, especially on the sentence level. A well-known paradigm in language production studies is picture naming, also used as a clinical tool in neuropsychology. This thesis shows that accessing the meaning and phonological form of a depicted object are subserved by different neural implementations. Moreover, a comparison between action and object naming from identical images indicated that the grammatical class of the retrieved word (verb, noun) is less important than the visual content of the image. In the present thesis, the picture naming was further modified into a novel paradigm in order to probe sentence-level speech production in a newly learned miniature language. Neural activity related to grammatical processing did not differ between the novel language and the mother tongue, but stronger neural activation for the novel language was observed during the planning of the upcoming output, likely related to more demanding lexical retrieval and short-term memory. In sum, the thesis aimed at examining language learning by combining different linguistic domains, such as phonology, semantics, and grammar, in a dynamic description of language processing in the human brain.

A bridge between engineering and language learning : automation and German in an online course

Artikkeli luettavissa osassa: Part 2. - ISBN 9789522163172(PDF). - Liitteenä työpaperi

Maintaining Children’s Finnish Language Skills in an English Language Setting. A Study of Scottish-Finnish Families Living in Scotland

Tutkielmassa käsitellään kaksikielistä lastenkasvatusta ja siinä käytettäviä kasvatus-strategioita, erityisesti ns. OPOL-strategiaa, eli yksi henkilö – yksi kieli -strategiaa (one person – one language). Tarkoituksena oli selvittää, millä tavoin kaksikielisen perheen vanhemmat voivat tukea vähemmistökielen oppimista sellaisessa ympäristössä, jossa kielen oppimista ei tueta kodin ulkopuolella. Tutkielman alussa määrittelen keskeiset termit. Useita aiheeseen liittyviä termejä määritellään yleiskielessä eri tavoin jo termistä kaksikielisyys lähtien, joten termien rajaaminen tämän työn tarkoituksen mukaan oli tarpeen. Määrittelen myös tekstissä esiintyvät kaksikielisyyden eri tyypit ja taustat, kuten myös eri strategiat, joita kaksikielisessä kasvatuksessa voidaan käyttää. Tämän jälkeen esittelen aikaisempia kaksikielisyystutkimuksia sekä käsittelen OPOL-strategiaan liittyviä käytännön ongelmia, sekä näiden ongelmien mahdollisia ratkaisuja. Lopuksi käsittelen tutkimuksen empiiristä osiota, joka koostui sähköisestä kyselylomakkeesta sekä haastatteluista. Tutkimuksen kohderyhmä koostui Skotlannissa asuvista skotlantilais-suomalaisista perheistä, jotka pyrkivät kasvattamaan lapsistaan kaksikielisiä. Tutkimus tehtiin kahdessa osassa: ensimmäisen osan kyselylomakkeeseen vastasi 17 eri puolilla Skotlantia asuvaa suomenkielistä vanhempaa, ja toisessa osassa haastateltiin 10:tä Edinburghin ja Glasgow’n alueilla asuvaa kaksikielistä (suomi-englanti) perhettä. Molemmissa osioissa keskityttiin siihen, millä tavoin perheet tukevat lasten suomen kielen taitoa ja miten suomenkielistä syötettä yritetään lisätä. Tutkimuksen tuloksista käy ilmi, että Skotlannissa asuvat suomenkieliset vanhemmat ovat hyvin motivoituneita tukemaan lastensa kielellistä kehitystä eri tavoin, mm. lukemalla kirjoja, katsomalla elokuvia ja käymällä Suomi-koulussa. Suurin osa perheistä myös käy Suomessa säännöllisesti, mikä näyttäisikin olevan yksi keskeisimmistä kaksikielisyyttä tukevista tekijöistä. Eri perheiden lapset olivat saavuttaneet eri tasoja suomen kielessä, mikä viittaa siihen, ettei lapsen kielitaito ole seurausta ainoastaan OPOL-strategian tarkasta seuraamisesta, vaan siihen vaikuttavat myös monet muut tekijät.

Individual learner, peer group and teacher roles in fostering autonomous language-learning behaviour

Julkaisumaa: Bulgaria