98 resultados para Tuloksen muokkaus
Resumo:
The purpose of this study was to explore software development methods and quality assurance practices used by South Korean software industry. Empirical data was collected by conducting a survey that focused on three main parts: software life cycle models and methods, software quality assurance including quality standards, the strengths and weaknesses of South Korean software industry. The results of the completed survey showed that the use of agile methods is slightly surpassing the use of traditional software development methods. The survey also revealed an interesting result that almost half of the South Korean companies do not use any software quality assurance plan in their projects. For the state of South Korean software industry large number of the respondents thought that despite of the weakness, the status of software development in South Korea will improve in the future.
Resumo:
Monet kunnat joutuvat maailman kiristyvässä taloudellisessa tilanteessa vastaamaan uudenlaisiin taloudelliseen toimintakykyynsä liittyviin ongelmiin. Kuntahallinnon toiminnan organisointiin onkin perinteisten mallien rinnalle kehitetty monia uusia malleja, jotka mahdollistavat kunnan perustehtävän, palvelujen järjestämisen kuntalaisille, toteuttamisen entistä tehokkaammin. Koska näitä malleja on runsaasti ja niiden luonne vaihtelee erillisten yksiköiden perustamisesta täydelliseen ulkoistamiseen, kunnan hallinnon voi olla vaikea päättää, mikä malli toimii parhaiten missäkin tilanteessa. Tämä tutkimus keskittyy kahteen tapaan, joilla kunnat voivat järjestää taloushallintonsa. Tutkimuksessa vertaillaan kuntien talouspalvelukeskusten toimintaa kunnallisina liikelaitoksina ja kuntien omistamina osakeyhtiöinä. Tarkoituksena on selvittää, minkälaisia eroja näiden kahden ryhmän taloudellisissa tunnusluvuissa on. Tutkimuksessa tarkasteltiin kuntien talouspalvelukeskusten toimintaa kunnallisina liikelaitoksina ja kuntien omistamina osakeyhtiöinä tilinpäätösanalyysin keinoin. Tutkimukseen valittiin yhdeksän osakeyhtiömuotoista ja neljä kunnallisena liikelaitoksena toimivaa talouspalvelukeskusta, joiden vuosien 2006–2010 tilinpäätösmateriaalin perusteella laskettiin niiden toimintaa kuvaavia tunnuslukuja. Koska kuntien toiminnassa on otettava huomioon taloudellisten tekijöiden lisäksi niiden tärkeä tehtävä palveluiden tarjoajana, perinteisten kasvun, kannattavuuden ja maksuvalmiuden tunnuslukujen lisäksi tutkimuksessa käytettiin myös palvelutuotannon tunnuslukuja. Tunnuslukuanalyysin perusteella kävi ilmi, että osakeyhtiömuotoiset talouspalvelukeskukset saavuttivat liikelaitosmuotoisiin talouspalvelukeskuksiin verrattuna hieman parempia tuloksia kannattavuuden, vakavaraisuuden ja maksuvalmiuden tunnusluvuissa. Palvelutuotannon tunnusluvuissa taas liikelaitosmuotoiset talouspalvelukeskukset saivat hieman parempia tuloksia, mutta ero osakeyhtiömuotoisiin ei ollut merkittävä. Tulosten perusteella voitaisiin päätellä, että vaikka molempien ryhmien taloudelliset toimintaedellytykset vaikuttavat olevan kunnossa, osakeyhtiömuoto tukee talouspalvelukeskusten itsenäisyyttä ja kannustaa parempiin saavutuksiin taloudellisten tekijöiden suhteen. Liikelaitosmalli taas ei välttämättä kannusta hyvän tuloksen tavoitteluun, mutta voi auttaa keskittymään enemmän itse palveluntuotantoon. On kuitenkin huomattavaa, että erot palveluntuotannon tunnusluvuissa eivät olleet niin suuria, että ne olisivat antaneet ymmärtää liikelaitosten olevan palveluntuotannossa ylivertaisia osakeyhtiöihin nähden.
Resumo:
Tukin mittaus ennen sahausta ja sahausasetteen optimointi on kehittynyt paljon viimeisen 10 vuoden aikana. Sahauksen kannattavuuden huonontuessa raaka-aineen tehokas hyödyntäminen on muodostunut tärkeäksi osaksi prosessia. Mittalaitteiden tekniikan kehityttyä on ollut mahdollista mitata tukin muoto ja halkaisijat eri kohdista entistä tarkemmin. Sahausasetteen optimoinnilla pyritään raaka-aineen mahdollisimman tehokkaaseen käyttöön eli saamaan mahdollisimman hyvä saanto jokaisesta yksittäisestä sahatusta tukista. Mittaustarkkuus on suoraan kytköksissä sahausasetteen optimointi tuloksen onnistumiseen. Yleisesti tukin mittaus ennen sahausta ja sahausasetteen optimointi tulevat samalta toimittajalta. Työssä tarkasteltiin kahden eri toimittajan tukkimittareita sekä optimoinnin onnistumista sen perusteella. Käytössä oli lasikuituinen mallitukki, jota mitattiin kummankin toimittajan mittareilla. Näin voitiin suoraan vertailla mittauksen ja optimoinnin onnistumista ja verrata sitä optimaalisiin tuloksiin. Työssä käytettiin kandidaatintyössä luomaani toimintamallia tukkimittarin tarkkuuden toteamiseksi. Mittaus- ja optimointivirheistä pystyttiin laskemaan, kuinka paljon tappiota sahalaitokselle aiheutui verrattuna optimaaliseen mittaus- ja optimointitulokseen. Jo pienetkin virheet optimoinnissa ja mittauksessa vaikuttavat sahauksen kannattavuuteen, kun tarkastellaan sahalaitosta jossa sahataan 8000 – 10 000 tukkia yhden työvuoron aikana. Tulosten perusteella mittarit mittaavat hieman virheellisesti, ja kummankin mittarin mittausten perusteella saatiin eri sahausasete optimointitulokseksi. Mittavirheen takia voitiin todeta, että parantamalla mittaustarkkuutta voidaan sahauksen kannattavuutta parantaa.
Resumo:
The objective of this Master’s Thesis was to research factors influencing and enhancing individual level knowledge sharing in offshore projects which often involve uncertainty of the knowledge provider’s own future. The purpose was to understand why individuals are willing to share their knowledge under these kinds of circumstances. In addition the goal was to identify obstacles to interpersonal knowledge sharing in order to understand how to mitigate their influence. The research was conducted as a qualitative multiple case study in a global IT company, and the data was gathered using semi-structured personal theme interviews within two different offshore projects. In order to a gain a wider perspective on the matter, some management representatives were interviewed as well. Data was analysed with the inductive content analysis method. Results of the study indicate that individuals are willing to share their knowledge despite of uncertainty if they are motivated, if they are provided with opportunities to do so, and if they have skills, competence and experience to share their knowledge. A strong knowledge sharing culture in the organization or team also works as a strong incentive for individual level knowledge sharing. The findings suggest that even under uncertain conditions it is possible to encourage people to share their knowledge if uncertainty can be decreased to a bearable level, a robust and personal connection and relationship between the knowledge provider and acquirer can be created and suitable opportunities for knowledge sharing are provided. In addition, based on the results the support and commitment of management and HR in addition to favourable environmental circumstances play an essential role in building a bridge between the knowledge provider and acquirer in order to create a virtual environment and space for knowledge sharing: Ba.
Resumo:
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää kohdeyrityksen laatukustannukset ja yksilöidä paremmin, mistä asioista ne koostuvat. Näin yritys voi paremmin hallita laatukustannuksiaan sekä nähdä miten ne vaikuttavat tulokseen. Tutkimus toteutettiin perehtymällä aikaisempaan kirjallisuuteen ja tutkimuksiin, tekemällä haastatteluja kohdeyrityksen työntekijöille sekä hyödyntämällä yrityksen valtavaa datamäärää ja tilastoja eri toiminnoista. Tutkimuksen tieteenfilosofia perustui objektivismin näkökulmiin. Tutkimus on metodologiselta valinnaltaan päätöksentekometodologinen. Päätöksentekometodologisen tutkimusotteen tieteellinen ideaali mukailee logiikkaa ja matematiikkaa. Tehtävänä oli sellaisen metodin osoittaminen, joka ratkaisee määrätyn ongelman. Tutkimuksessa esitettiin toimintolaskentaa hyväksi käyttäen todellisten laatukustannusten aiheuttajat ja kustannukset. Näitä tietoja ja laskentatapaa hyväksikäyttäen yritys pystyy panostamaan oikeisiin asioihin laatukustannusten vähentämiseksi ja kokonaisvaltaisen tuloksen parantamiseksi. Toimintolaskennan avulla kullekin laatukustannustoiminnolle saatiin hintalappu laskettua. Toiminnot ylittävät osasto- tai kustannuspaikkajaottelun ja antavat näin tarkempaa ja yksityiskohtaisempaa informaatiota laatukustannuksista. Se mahdollistaa johdolle paremmat apuvälineet laatukustannusten seuraamiseen, ymmärtämiseen ja kokonaisuuden hahmottamiseen.
Resumo:
Tutkielman nimi käännettynä suomeksi on Lentokoneiden omasuojajärjestelmien kyllästäminen – mahdollisuuksia kätkeytymiseen. Siinä keskitytään etsimään aktiivisia, ilmauhkaa kohti säteileviä keinoja ilmahyökkääjän, lentokoneen tai helikopterin, omasuojajärjestelmän harhauttamiseksi. Järjestelmät pyrkivät varoittamaan lentäjää laser- ja tutkasäteilyhavainnoista sekä ohjuksen laukaisusta ja lähestymisestä. Omasuojajärjestelmiin kuuluviin vastakeinoihin tutkimus ei keskity. Tavoitteena harhauttamisella on ilmapuolustuksen todellisen määrän ja sijainnin suojaaminen. Epätietoisuus voi saada lentäjän tekemään vääriä johtopäätöksiä. Työ ei fokusoi harhauttamisen taktiseen kehykseen työn kannalta tarpeellista määrää enempää. Tietosuojasyistä tutkimus ei käsittele käytössä olevien omasuojajärjestelmien operatiivisia ominaisuuksia vaan käsittelee teoriaa niiden taustalla. Tutkimus tehtiin käyttäen taustatutkimukselle enemmän tyypillistä kirjallisuustutkimusta. Jo tutki-muksen alkuvaiheessa oli oletettavaa, että elektronisiin sensoreihin perustuvaa omasuojajärjestelmää pystytään harhauttamaan. Systeemianalysoinnilla pyrittiin löytämään vastauksia tähän olettamukseen. Omasuojajärjestelmästä muodostettiin jo tutkimuksen varhaisessa vaiheessa malli. Tieteellistä kirjallisuutta omasuojajärjestelmistä on olemassa jonkin verran, ja niistä löydettyä tietoa omasuojajärjestelmien ominaisuuksista ja sensoreista yhdistettiin malliin niin, että siitä saatiin mahdollisimman tarkka systeemin kuvaus todellisesta omasuojajärjestelmästä. Analyysin tavoitteena oli löytää niitä kriteereitä, joilla omasuojajärjestelmä saataisiin kohtuullisen tehokkaasti uskomaan harhautusta oikeaksi hälytykseksi. Ohjuksen laukaisusta varoittava sensori perustuu ohjuksen moottorin muodostaman pilven lämpö-säteilyyn. Säteily kuitenkin muuttuu lennon eri vaiheissa, mikä tuottaa haasteita järjestelmälle. Millimetrialueen tutkan käyttö varoittimen sensorina on myös yksi vaihtoehto. Laser-varoittimet toimivat koko sillä taajuusalueella, mitä sotilaskäytössä tulenjohtamiseen ja ohjusten ohjaamiseen käytetään. Tutkavaroittimen tutkimus on vielä kesken. Löydettyjä tuloksia analysoimalla tulen tässä vaiheessa hieman ristiriitaisiin tuloksiin. Lämpösäteilyn käytön suurin haaste on sen eteneminen ilmakehässä. Varoittimen tavoitekaan ei ole toimia kymmentä kilometriä pidemmälle. Yksi mahdollinen ratkaisu on suunnitella ja toteuttaa raketti, jonka tuottaa lämpösäteilyä kuten tietty puolustavan joukon käytössä oleva ohjus. Jos koneessa on kuitenkin myös millimetrialueen tutka tukemassa varoitusjärjestelmää, hankaloituu rakettiharhautus merkittävästi, koska sen pitäisi oletettavasti olla lentokoneen kanssa melko tarkasti kohtaavalla reitillä. Laser-varoitin on ilmeisesti herkin järjestelmistä, koska se voi tietyissä olosuhteissa ja varsinkin matalalla lentokorkeudella aiheuttaa paljon vääriä hälytyksiä ilman tarkoituksellista harhauttamista. Laserin käyttö yhdistettynä raketin laukaisuun saattaisi tuottaa halutun tuloksen. Tutkavaroittimen harhautus onnistuu, jos valelaitteen signaali on uskottavan tarkka.
Resumo:
Tämän diplomityötutkimuksen tarkoituksena on luoda markkinaälyyn (MI) erikoistunut funktio suurelle, globaalisti toimivalle B2B-yritykselle. Tämän päivän muut-tuvilla markkinoilla, teollisuusyrityksen on oltava markkinalähtöinen selviytyäkseen. Markkinatiedon tehokas hyödyntäminen ei pelkästään luo tietoa markkinoista, vaan tuottaa kilpailukykyistä tietoa ja toimii strategisen päätöksenteon tukena pitkällä aikavälillä. Tämä tutkimus on kvalitatiivinen toimintatutkimus, joka sisältää kirjallisuuskat-sauksen, yritystapaustutkimuksen sekä syväanalyysin yrityksen MI-ympäristöstä. Kirjallisuuskatsaus pitää sisällään teoriaa liittyen markkinaälyyn useassa eri kon-tekstissa, asiakassuhteeseen, sekä prosessinmallintamiseen. Empiiriseen osaa seuraa tutkimusmenetelmäkappale, joka sisältää kaksivaiheisen tutkimuksen mukaan lu-kien 20 päällikkötason haastattelua sekä yhden laaja-alaisen työryhmätapaamisen. Työn tuloksena syntyy kolmivaiheinen tiekartta, jonka tarkoitus on toimia pohjana uuden MI-funktion rakentamiselle Case-yrityksessä. Tuloksen mukaan MI-funktio tulisi sijoittaa yrityksen asiakasrajapintaan sekä tukea yksiköiden välistä integraa-tiota. Markkinaälyn jakaminen yrityksen sisällä vaatii käytäntöjen, tarpeiden ja ta-voitteiden systemaattista viestintää eri organisaatiotasoille, jotta yritys voi edelleen saada asiakkaalta tarpeeseen vastaavaa tietoa. Viestintä yrityksen ja asiakkaan välil-lä on oltava molemminpuolista, jotta tulokset voisivat parantaa asiakassuhdetta. Kun asiakassuhde paranee, yritys voi oppia asiakkaalta arvokasta tietoa, markkinaälyä.
Resumo:
Tässä tutkimuksessa tarkastellaan pelien soveltumista oppimiseen tutkimuksen kohteena olevien lähteiden perusteella, sekä sitä minkälaisina tarkastelun tuloksen näyttäytyvät sotilaspedagogiikan toimintakyvyn näkökulmasta. Tutkimusmenetelmänä on käytetty sisällönanalyysia. Tutkimus on rajattu käsittelemään pelejä ainoastaan niiden yleisellä tasolla. Tutkimus jakaantuu kolmeen osioon, joista kaksi ensimmäistä luovat teoreettisen taustan kolmannelle. Ensimmäisessä osassa esitellään tutkimuksen taustalla vaikuttavat oppimisteoreettiset asiat. Toisessa osassa pohditaan peliä käsitteenä ja pelien teoriaa. Kolmannessa osassa määritellään pelioppiminen ja tarkastellaan sitä lähteiden perusteella. Tutkimuksen tuloksissa ilmenee, että peleissä on suurta oppimispotentiaalia. Analysoitu aineisto lähes poikkeuksetta myöntää pelien käyttämisen tuottavan jonkinasteista oppimista. Biologisesta näkökulmasta pelien nähdään olevan eräs alkukantaisimmista keinoista oppia elämälle välttämättömiä taitoja. Sotilaspedagogista teoriaa vasten suoritettu tarkastelu osoittaa pelien soveltuvan ominaisuuksiensa puolesta hyvin myös sotilaiden toimintakyvyn kehittämiseen. Pelien hyödyntäminen opetuksessa on kuitenkin haasteellista. Pelit eivät tuota helposti ennalta määrättyjä oppimistavoitteita. Nykyaikaista tieteellistä tutkimusta aiheesta on tehty suhteellisen vähän ja näin ollen pelejä hyödyntävien toimivien opetusmenetelmien löytäminen on työlästä.
Resumo:
A business model is a structure frame of an organization that can bring significant benefits and competitive advantage when structured properly. The aim of this paper was to observe and describe development of business models’ and identify factors and elements of a business model that are in a key role from the perspective of an organizational sustainability. One is striving to bring out in this thesis how should truly sustainable business model look like and what are main characteristics of it. Additionally, some recommendations that could be helpful in order to build sustainable and balanced business model in a company are presented in this work. The meaning was to make theoretical and in some extent practical acquaintance with such new business models as open business model and sustainable business model. Long-term sustainability achievement in a company was in a centric role and used as a main criteria when constructing sustainable business model structure. The main research question in this study aims to answer: What a firm should consider in order to develop profitable and sustainable business model? This study is qualitative in nature and it was conducted using content analyze as a main method of this research. The perspective of the target data in this study is an outlook of its producers of how sustainability is reached in an organization throw business model and which practices are important and has to be taken into account. The material was gathered mainly from secondary sources and the theoretical framework was outright built based on secondary data. The secondary data that have been mostly dissertations, academic writings, cases, academic journals and academic books have been analyzed from the point of view of sustainability perspective. As a result it became evident that a structure of a business model and its implementation along with a strategy is often what leads companies to success. However, for the most part, overall business environment decides and delimits how the most optimal business model should be constructed in order to be effective and sustainable. The evaluation of key factors and elements in business model leading organization to sustainability should be examined throw triple bottom line perspective, where key dimensions are environmental, social and economic. It was concluded that dimensions should be evaluated as equal in order to attain total long lasting sustainability, contradicting traditional perspective in business where profit production is seen as only main goal of a business.
Resumo:
Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia perusyksikön antamaa sotilaskoulutusta tuloksellisuuden ja arvioinnin näkökulmasta. Tuloksellisuuden yläkäsite jakautuu tässä työssä kolmeen alakäsitteeseen; vaikuttavuuteen, tehokkuuteen ja taloudellisuuteen. Tutkimuksen ta-voitteena oli selvittää, miten perusyksikön antama sotilaskoulutus jäsentyy tuloksellisuuden mallin avulla tarkasteltuna, ja voisiko kyseinen malli antaa lisäarvoa koulutuksen kehittämi-seen ja perusyksikön tekemän tuloksen arvioimiseen. Tutkimus on ensimmäinen, joka tarkastelee perusyksikön antamaa sotilaskoulutusta tuloksellisuuden näkökulmasta. Tutkimus jakautuu kolmeen tutkimustehtävään, joissa asiaa tarkastellaan perusyksikön näkökulmasta. Tarkastelun kohteena ovat sotilaskoulutuksen tavoitteet, koulutus tuloksellisuuden mallin kautta ja kotiutuneen varusmiehen arviointi. Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus ja tutkimuskohteena oli yksi Kaartin Jääkärirykmentin perusyksiköistä. Työn tieteenfilosofinen tausta tulee pragmatismista ja tutkimuksen etenemisen logiikkaa kuvaa hermeneuttinen kehä. Empiirisen aineiston tiedonantajina toimi seitsemän tutkimuskohteessa työskentelevää henkilöä. Aineisto kerättiin teemahaastattelulla. Haastatteluaineisto analysoitiin teoriasidonnaisesti teemoittelulla, ja aineiston tulkinnassa yhdistettiin fakta- ja näytenäkökulmaa. Tutkimustulosten mukaan vaikuttavuudessa suuren painoarvon saavat affektiivisen oppimisen ulottuvuuteen liitetyt tavoitteet ja formaalit tavoitteet. Tehokkuutta kuvaa syväoppimiseen johtava opetus. Taloudellisuudessa keskeisimpänä tuloksena on se, että koulutukselle asetettujen tavoitteiden ja resurssien suhde ei elä. Arviointi nähdään perusyksikön tasalla kehittämisen työkaluna, mutta siirryttäessä organisaatiossa ylöspäin, perusyksikössä koetaan, että arvioinnin funktio muuttuu kehittämisen työkalusta tilivelvollisuuden osoittamiseksi. Tämän tutkimuksen keskeisimmiksi johtopäätöksiksi voidaan nostaa sotilaskoulutuksen päämäärän näyttäytyminen teorian ja empirian suhteen samalta, päämäärän ollessa toimintakykyinen yksilö ja suorituskykyinen joukko. Erot vaikuttavuuden osalta syntyvät organisaatiotasojen eri painotuksista arvottaa sotilaskoulutukselle asetettuja tavoitteita. Tehokkuudessa arviointi ei kohdistu koulutukseen itseensä, vaan sitä arvioidaan koulutuksen lopputuloksen kautta. Koulutuksen tuloksellisuuden arviointimallin käyttö tuo tämän tutkimuksen valossa lisäarvoa koulutuksen kehittämiseen.
Resumo:
Tutkielmassa selvitetään maaston hyväksikäytön kehittymistä ja mahdollisuuksia taistelussa menestymisessä. Tutkimus liittyy maavoimien taistelutavan kehittämiseen. Työn tarkoituksena on havaintojen kautta tuoda esille kehitysideoita maaston hyväksikäytöstä taktiikan ja taistelukoulutuksen kehittämiseksi. Tutkielmassa maaston hyväksikäyttöä tutkitaan taistelutekniikan näkökulmasta maaston yksityiskohtaisena tarkasteluna joukkueen taistelussa. Tutkimusotteena käytetään monitapaustutkimusta, jossa aineisto on tuotettu sekä määrällisin että laadullisin keinoin neljästä eri tapauksesta. Tutkimuksen pääkysymyksenä on: Miten maastoa tulisi käyttää hyväksi joukkueen taistelussa? Pääkysymykseen haetaan vastausta seuraavilla alakysymyksillä: 1) Mitä ovat hyödynnettävät maasto-olosuhteet joukkueen taistelussa? 2) Poikkeaako maaston-olosuhteiden hyväksikäyttö toisistaan hyvin ja huonosti menestyneissä taisteluissa? 3) Tuottaako paikkatietoaineisto lisäarvoa taktiseen päätöksentekoon maasto-olosuhteiden hyväksikäyttämiseksi? Määrällisen aineiston tuottaminen perustui teoreettisen tarkastelun perusteella valittujen ja Paikkatiedot Suomi -aineistossa esitettyjen maastotekijöiden mittaamiseen. Määrällisen aineiston tueksi tuotettiin laadullinen aineisto tutkimustapausten kokonaishavaintojen ja haastatteluihin perustuen. Mitattavat maastotekijöiden analysoitiin tilastollisilla menetelmillä vastemuuttujana käytettyä taistelun hyvyysarvoa vasten. Tuloksen esittäminen perustui määrälliseen aineistoon. Laadullinen aineisto toimi määrällisille tuloksille sekä selittävänä että täydentävänä osana. Tavoitteena oli tunnistaa menestyneisiin taisteluihin yhdistettäviä maastotekijöitä. Tutkimustulokset osoittavat, että mahdollisuudet maaston hyväksikäytölle ovat lisääntyneet toiminta-alueiden kasvaessa sekä pyrittäessä aiempaa monipuolisempaan vaikuttamisen keinovalikoimaan. Paikkatietoaineiston hyödyntämisellä lisätään maastoarvion luotettavuutta taktisessa päätöksenteossa. Kehitettäessä taistelutekniikkaa, maaston tarjoamia mahdollisuuksia tulee tarkastella yksityiskohtaisesti ja joustavasti, jolloin taktiset ratkaisut monipuolistuvat. Tämä lisää maaston merkitystä taistelussa menestymisessä ja alivoimaisen mahdollisuuksia.
Resumo:
Johtajan roolit ovat vähän tutkittu aihe, jotka liittyvät osaltaan jokaiseen johtamistoimintaan. Roolit ovat osa meitä kaikissa toimissamme, vaikka niiden huomioiminen ja huomaaminen on usein hankalaa. Kiinnostuin roolien tutkimisesta tämän lähtökohdan kautta. Roolien yhdistäminen joukkueenjohtajan toimintaan oli luontevaa, koska tulen itse kouluttamaan joukkueen kokoista organisaatiota ensimmäisissä työtehtävissäni. Päätutkimusongelmana tutkimuksessani on: Miten joukkueenjohtajan rooli muuttuu siirryttäessä torjuu-tehtävästä tuottaa tappioita -tehtävään? Alatutkimuskysymykseni ovat: 1) Missä on joukkueenjohtajan paikka tuottaa tappioita -tehtävässä? ja 2) Joutuuko joukkueenjohtaja muuttamaan rooliaan tietoisesti tuottaa tappiota - tehtävään? Tutkimusmenetelmänä käytin laadullista sisällönanalyysiä. Roolien määrittämiseen käytin johtamisen ja sotilaspsykologian asiantuntijoiden teoksia. Maavoimien taistelun 2015 kuvaamiseen käytin joukkueen ja komppanian ohjesääntöjä ja oppaita. Tutkimuksessani tulin siihen johtopäätökseen, että joukkueenjohtajan rooli muuttuu tehtävän muuttuessa. Roolien monimuotoisuuden takia eri lähestymistapoja käyttäen selkeän ja yksiselitteisen tuloksen saaminen on kuitenkin vaikeaa. Joukkueenjohtajan roolin muuttuessa osa muutoksesta on tietoista, osa tiedostamatonta. Oman johtamis-käyttäytymisen arvioinnilla saa roolitustaankin muutettua helpommin. Joukkueenjohtajan paikkaa ei pelkän roolituksen avulla näkemykseni mukaan pysty määrittämään.
Resumo:
Johtajan roolit ovat vähän tutkittu aihe, jotka liittyvät osaltaan jokaiseen johtamistoimintaan. Roolit ovat osa meitä kaikissa toimissamme, vaikka niiden huomioiminen ja huomaaminen on usein hankalaa. Kiinnostuin roolien tutkimisesta tämän lähtökohdan kautta. Roolien yhdistäminen joukkueenjohtajan toimintaan oli luontevaa, koska tulen itse kouluttamaan joukkueen kokoista organisaatiota ensimmäisissä työtehtävissäni. Päätutkimusongelmana tutkimuksessani on: Miten joukkueenjohtajan rooli muuttuu siirryttäessä torjuu-tehtävästä tuottaa tappioita -tehtävään? Alatutkimuskysymykseni ovat: 1) Missä on joukkueenjohtajan paikka tuottaa tappioita -tehtävässä? ja 2) Joutuuko joukkueenjohtaja muuttamaan rooliaan tietoisesti tuottaa tappiota - tehtävään? Tutkimusmenetelmänä käytin laadullista sisällönanalyysiä. Roolien määrittämiseen käytin johtamisen ja sotilaspsykologian asiantuntijoiden teoksia. Maavoimien taistelun 2015 kuvaamiseen käytin joukkueen ja komppanian ohjesääntöjä ja oppaita. Tutkimuksessani tulin siihen johtopäätökseen, että joukkueenjohtajan rooli muuttuu tehtävän muuttuessa. Roolien monimuotoisuuden takia eri lähestymistapoja käyttäen selkeän ja yksiselitteisen tuloksen saaminen on kuitenkin vaikeaa. Joukkueenjohtajan roolin muuttuessa osa muutoksesta on tietoista, osa tiedostamatonta. Oman johtamis-käyttäytymisen arvioinnilla saa roolitustaankin muutettua helpommin. Joukkueenjohtajan paikkaa ei pelkän roolituksen avulla näkemykseni mukaan pysty määrittämään.
Resumo:
Tämän diplomityön tavoitteena on kehittää sopiva analyyttinen menetelmä muokatun kraft-sellukuidun substituutioasteen (DS) kvantitatiivista määrittämistä varten. Muokkauksella tarkoitetaan tässä yhteydessä joko kovalenttisesti tai adsorption avulla tapahtuvaa molekyylin kiinnittymistä sellukuidun pinnalle. Työn kirjallisuusosuudessa käsitellään lyhyesti eri muokkaustapoja ja yhdisteitä joiden avulla voidaan saavuttaa haluttuja ominaisuuksia sellusta valmistetuille lopputuotteille. Lisäksi kirjallisuusosuudessa käydään läpi käyttötarkoitukseen soveltuvimpia suoria ja epäsuoria analyysimenetelmiä. Analyysimenetelmistä kaikkein lupaavimpia testattiin työn kokeellisessa osassa. Diplomityön kokeellisessa osassa keskityttiin kehittämään muokatulle sellulle kvantitatiivista menetelmää DS:n määrittämiseksi Fourier-muunnos infrapuna-vaimennettu kokonaisheijastus (FTIR-ATR) spektrometrillä. Kirjallisuuskatsauksessa ei löytynyt yhtään dokumentoitua tutkimusta, jossa FTIR-ATR menetelmää olisi käytetty muokatun sellukuidun kvantitatiiviseen tutkimukseen. Muiden analyysimenetelmien, kuten alkuaineanalyysin, termogravimetrisen analyysin (TGA) ja valomikroskopian avulla pyrittiin tuottamaan lisätietoa muokkauksesta. Kvantitatiivisen FTIR-ATR menetelmän kehitykseen käytetyt muokatut sellukuidut olivat selluloosa-asetaattia ja selluloosa betainaattia. Saatujen tulosten perusteella muokattujen sulfiitti- ja kraft sellukuitujen DS:n kvantitatiivinen määrittäminen on mahdollista FTIR-ATR menetelmällä. Vähäinen kalibrointipisteiden määrä vaikeutti tarkan analyysimenetelmän tekemistä. Kehitetyn menetelmän suurimpina ongelmina olivat kiinteiden näytteiden heterogeenisyys sekä mahdollisten epäpuhtauksien tunnistaminen. Jatkotutkimusten avulla kehitettyä menetelmää on kuitenkin mahdollista käyttää muokattujen sellukuitujen jatkuvaan analysointiin selluteollisuudessa.
Resumo:
Rekombinanttivasta-aineet ovat synteettisesti valmistettuja vasta-aineita, jolloin niiden tuottamiseen ei tarvita eläintä. Rekombinantti-DNA-tekniikalla pystytään valmistamaan eri vasta-aineluokkia tai pelkästään niiden fragmentteja lähes mitä tahansa antigeeniä vastaan. Vasta-aineita voidaan etsiä eri antigeenejä vastaan ilmentämällä niitä esimerkiksi bakteriofagien tai solujen pinnalla, ja niiden sitomiskykyä kohteeseensa voidaan parantaa erilaisten mutaatioiden avulla. Rekombinanttivasta-aineita voidaan hyödyntää laajasti erilaisissa immunodiagnostisissa menetelmissä lääketieteessä, ympäristö- sekä elintarviketutkimuksissa. Tänä päivänä rekombinanttivasta-aineita käytetään myös terapiahoidossa. Immunomääritysten ongelmana voivat olla erilaiset häiriötekijät, jotka saattavat aiheuttaa väärän positiivisen tai negatiivisen tuloksen. Rekombinanttivasta-aineilla, erityisesti vasta-ainefragmenteilla voidaan vähentää määritysten häiriötä ja parantaa tulosten luotettavuutta. Rekombinanttivasta-aineiden hyötyjä ovat myös niiden nopea tuottaminen, helppo muokkaaminen sekä monipuolisuus erilaisia antigeenejä vastaan. Tutkimuksen kokeellisen työn tarkoitus oli kehittää uudelle rekombinantti-DNA-teknii-kalla tuotetulle osittain humanisoidulle Fab-fragmentille troponiini I -immunomääritys. Sydänperäinen troponiini I on sydäninfarktille spesifinen merkkiaine, jota voidaan mitata verestä. Työssä käytettävässä immunomäärityksessä sitojavasta-aineina käytettiin kahta biotinyloitua vasta-ainetta, joista toinen oli hiiren monoklonaalinen vasta-aine ja toinen oli kimeerinen Fab-fragmentti. Määrityksen leimana käytettiin uutta Fab-fragmenttia, joka kiinnitettiin kovalenttisesti europiumkelaatteja sisältävään nanopartikkeliin. Työssä pystyttiin kehittämään uudelle Fab-fragmentille partikkelipäällystysmenetelmä ja sitä hyödyntävä cTnI-immunomääritys. Määrityksen korkeaa taustaa saatiin merkittävästi vähennettyä käyttämällä määrityksessä polyetyleeniglykolilinkkeriä, joka esti leimavasta-aineen epäspesifistä sitoutumista. Immunomäärityksen herkkyyden parantamiseksi optimointeja tarvitaan lisää, mutta määritykselle on mahdollista kuitenkin saavuttaa tulevaisuudessa herkkä immunomääritys, jonka alttius häiriötekijöille on pieni.