139 resultados para Kuusela, Armi
Resumo:
Marjo Kuuselan esitys FinELibin aineistopäivässä 22.4.2013 Helsingissä.
Resumo:
Teema: Arviointi.
Resumo:
Kirjallisuusarvostelu
Resumo:
Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia yleislääkärin vastaanottotapahtuman laadun eri ulottuvuuksia, erityisesti lääkärin ja potilaan arvioita vastaanottotapahtuman laadusta, sekä verrata näitä arvioita keskenään. Lisäksi tarkoituksena oli tutkia palkkausjärjestelmän yhteyttä laatuun sekä löytää sopivia välineitä yleislääkärin vastaanottotapahtuman laadun arviointiin. Tutkimuksessa käytettiin triangulaatiota sekä materiaalien, tutkijoiden että menetelmien osalta. Materiaali koostui kyselylomakkeista (2191 vastaanottotapahtumaa, 2167 lääkärin lomaketta ja 1777 potilaan lomaketta), potilasasiakirjoista (n=175) ja vastaanottotapahtumien videoinneista (n=20). Analyysissä käytettiin sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia menetelmiä. Laatu koostuu tässä tutkimuksessa tieteellisteknisestä/ammatillisesta osaamisesta, vuorovaikutustaidoista ja taloudellisesta laadusta. Kaikki osatekijät olivat kyselylomaketutkimuksen perusteella varsin hyviä, ja potilaat arvioivat laadun kaikki osatekijät paremmiksi kuin lääkärit. Potilaiden selviytyminen ja voimaantuminen vastaanottotapahtuman jälkeen oli parempaa, mikäli he pitivät vuorovaikutuksen laatua hyvänä ja lääkäriä omalääkärinään. Kyselylomaketutkimus antoi laadusta kuitenkin positiivisemman kuvan kuin tutkijoiden potilasasiakirjojen ja videointien avulla tekemät arviot. Potilasasiakirjat oli laadittu puutteellisesti ja potilasasiakirjajärjestelmät vaikuttivat postilaisasiakirjojen laatuun. Tutkijoiden arvioimana lääkäreiden vuorovaikutustaidot olivat keskimäärin tyydyttävät. Lääkärin virkaehtosopimus ei näyttänyt vaikuttavan potilaan kokemaan laatuun, mutta väestövastuulääkärit kokivat sekä oman työnsä ammatillisen laadun että vuorovaikutustaitonsa paremmaksi kuin muut lääkärit. Väestövastuuterveyskeskuksissa myös hoidon jatkuvuus ja potilaan valinnanvapaus näyttivät toteutuvan muita terveyskeskuksia paremmin. Yleislääkärin työn laadun arviointiin tarvitaan useita menetelmiä. Potilasasiakirjajärjestelmien tulisi olla helppokäyttöisiä, interaktiivisia ja tietoa automaattisesti kerääviä, jotta niistä saataisiin luotettavaa tietoa laadun arvioimiseksi. Lääkärin työn itsearviointia on edelleen tutkittava ja kehitettävä.
Resumo:
Suomi on sitoutunut pyrkimään ravinnetalouden mallimaaksi. Tämä diplomityö on osa Suomi kes-tävän ravinnetalouden mallimaaksi -hanketta. Diplomityön tarkoituksena on kartoittaa ravin-teidenkäytön tehokkuuteen liittyvät ongelmakohdat suomalaisessa ruokaketjussa ja selvittää oh-jauskeinot, joilla näihin pullonkauloihin voitaisiin puuttua. Ravinnehäviöt aiheuttavat suuria ympä-ristöhaittoja ja käytettävät primääriravinteet pohjaavat uusiutumattomiin luonnonvaroihin. Ravinnehäviöitä syntyy ruokaketjun jokaisessa osassa, ja ravinnetehokkuutta voidaan parhaiten edistää pyrkimällä kokonaisvaltaisiin ratkaisuihin. Tutkimus suoritettiin haastattelemalla 20:tä ruokaketjun asiantuntijaa. Haastatteluaineistoa tarkasteltiin laadullisen analyysin menetelmin. Haastatteluiden perusteella ruokaketjun suurimmat ongelmakohdat ovat alkutuotannossa, panos-teollisuudessa ja kulutuksessa. Sekä hallinnollisilla, taloudellisilla että informatiivisilla ohjauskei-noilla on kaikilla tärkeä rooli ravinnetehokkuuden edistämisessä.
Resumo:
Kirjallisuusarvostelu
Resumo:
Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten suosittelumarkkinoinnin uusia mahdollisuuksia verkossa voidaan paremmin hyödyntää KIBS-yrityksissä eli tietointensiivisiä yrityspalveluja myyvissä yrityksissä. Suosittelumarkkinointia on pidetty markkinoinnin yhtenä tehokkaimmista muodoista ja verkossa hyödynnettävien uusien muotojen ja kanavien ansiosta kiinnostus sitä kohtaan on jälleen kasvussa. Tutkimuksen teoriaosuudessa keskeisiä käsitteitä ovat markkinamuutos ja markkinoinnin siirty-minen verkkoon, suosittelumarkkinointi verkossa, vuorovaikutteinen ja yhteisöllinen verkko sekä KIBS-yritysten markkinoinnin erityispiirteet, joiden pohjalta on rakennettu tutkimuksen teoreet-tinen viitekehys. Viitekehys on kytketty osaksi Sipilän asiantuntijapalveluiden markkinoinnin prosessia, jossa suositukset ovat keskeisessä roolissa asiakashankinnassa. Tutkimus toteutettiin laadullisena tutkimuksena, johon kerättiin aineistoa teemahaastatteluilla. Haastatteluissa kysyttiin yleisesti KIBS-yritysten markkinoinnista verkossa, suosittelumarkkinoinnin hyödyntämisestä sekä suosittelumarkkinoinnin uusista mahdollisuuksista tulevaisuudessa. Haastateltavat asiantuntijat oli valittu edustamaan asiantuntemusta ja käytännön kokemusta suosittelumarkkinoinnista. He olivat joko tutkineet suosittelumarkkinointia yliopistossa tai edustivat KIBS-yrityksiä, jotka sekä käyttivät itse että tarjosivat toisille yrityksille näitä digitaalisen markkinoinnin palveluja. Tutkimuksessa todettiin, että markkinointi on kokonaisuudessaan suuressa murroksessa ja sen perinteisten mallien rinnalle on tulossa kiihtyvällä vauhdilla uusia toimintamalleja, jotka paremmin ottavat huomioon tämän päivän vuorovaikutteisen ja yhteisöllisen verkon ominaispiirteet. Näitä ominaispiirteitä ovat digitaalisuus ja vuorovaikutteisuus, ostajien käyttäytymisen muutos sekä markkinointikanavien pirstaloituminen. Perinteiset suosittelumuodot (referenssit ja testimoniaalit) ovat jo hyvin KIBS-yrityksissä verkossa esillä, mutta muita suosittelun muotoja ei pääsääntöisesti jaeta B2B-ympäristössä avoimesti kaikille tiedoksi, vaan niitä vaihdetaan kahdenkeskisesti ja vasta-vuoroisesti. Keskeinen johtopäätös onkin, että suosittelumarkkinoinnissa tulee jatkossa paremmin huomioida yritysten välisen markkinoinnin omat reunaehdot, joita ovat kollektiivisuus, luottamuk-sellisuus ja vastavuoroisuus, jotta suosittelumarkkinointi yritysten välillä saadaan lisääntymään verkossa. Erityisesti kohdennetuissa ja suljetuissa verkkoyhteisöpalveluissa (kuten LinkedIn) laadukasta sisältöä tuottamalla ja jakamalla yrityksellä on hyvät mahdollisuudet vastata näihin reunaehtoihin.
Resumo:
O objetivo deste trabalho foi avaliar a presença de resíduos de antibióticos no leite bovino pasteurizado comercializado na cidade do Rio de Janeiro e propor um programa de monitoramento à Vigilância Sanitária Municipal com base nesses dados. Durante o período de abril a agosto de 2006 foram analisadas 57 amostras de leite através de ensaios imunoenzimáticos para análise qualitativa dos betalactâmicos, tetraciclinas e estreptomicina/diidroestreptomicina na forma de kits. Os resultados evidenciaram que os antimicrobianos continuam sendo utilizados no tratamento do gado leiteiro.
Resumo:
Neste trabalho são apresentados os esforços para garantir a homogeneidade de um material de referência. Níveis residuais (mg.kg-1) de quatro agrotóxicos (γ-HCH, fenitrotiona, clorpirifós e procimidona) foram adicionados à polpa de tomate com o objetivo de se preparar um material de referência certificado. As propriedades mais importantes desses materiais são a homogeneidade e a estabilidade. Antes de serem enviados a outros laboratórios, os materiais de referência precisam ter sua homogeneidade verificada. Nas etapas prévias, amostras foram avaliadas de modo a prover dados sobre o tratamento mais adequado para minimizar a variabilidade analítica do lote preparado e garantir a qualidade da amostra candidata a material de referência certificado, tão bem como a estimativa da incerteza associada à homogeneidade. A análise de variância fornece informações sobre a variabilidade do lote preparado e o grau de invariabilidade da amostra fortificada. Depois da preparação, as amostras foram expostas à radiação gama na dose de 2 kGy e submetidas a um estudo interlaboratorial para certificação. As concentrações certificadas dos agrotóxicos após caracterização foram 0,191 ± 0,047 mg.kg-1; 0,192 ± 0,068 mg.kg-1; 0,225 ± 0,076 mg.kg-1e 0,177 ± 0,051 mg.kg-1 para o γ-HCH, a fenitrotiona, clorpirifós e procimidona respectivamente.
Resumo:
Neste trabalho são apresentados os resultados dos estudos de estabilidade referentes à produção de um material de referência certificado. Foram avaliados níveis residuais de concentração dos agrotóxicos γ-HCH, fenitrotiona, clorpirifós e procimidona em polpa de tomate. A pasteurização e a irradiação gama foram empregadas à polpa de tomate, visando manter a integridade da amostra candidata a material de referência. A polpa foi preparada e dividida em duas partes. Cada parte foi fortificada com os referidos agrotóxicos na faixa de concentração de 0,1 a 0,2 mg.kg-1. Uma das partes foi submetida à pasteurização a 90 °C por 4 minutos e a outra parte foi irradiada com dose de 2,0 kGy depois de homogeneizada. A estabilidade e a incerteza da amostra, correspondente ao período de tempo avaliado, foram determinadas através da análise de regressão em conjunto com a ANOVA. Os resultados indicaram que ambos os procedimentos de preparo da amostra são adequados para a conservação da polpa de tomate fortificada com os quatro agrotóxicos, com vantagem para o tratamento por irradiação com a dose de 2,0 kGy.