496 resultados para Dudley Hoyt
Resumo:
Julkaisussa: Dell' arcano del mare di Ruberto Dudleo ... parte qvarta del libro sesto. Vol III
Resumo:
Julkaisussa: Dell' arcano del mare di Ruberto Dudleo ... parte seconda del tomo terzo contenente il libro sesto. Vol III
Resumo:
Julkaisussa: Dell' arcano del mare di Ruberto Dudleo ... parte seconda del tomo terzo contenente il libro sesto. Vol III
Resumo:
Julkaisussa: Dell' arcano del mare di Ruberto Dudleo ... parte seconda del tomo terzo contenente il libro sesto. Vol III
Resumo:
Julkaisussa: Dell' arcano del mare di Ruberto Dudleo ... parte seconda del tomo terzo contenente il libro sesto. Vol III
Resumo:
Julkaisussa: Dell' arcano del mare di Ruberto Dudleo ... parte seconda del tomo terzo contenente il libro sesto. Vol III
Resumo:
Julkaisussa: Dell' arcano del mare di Ruberto Dudleo ... parte seconda del tomo terzo contenente il libro sesto. Vol III
Resumo:
Julkaisussa: Dell' arcano del mare di Ruberto Dudleo ... parte seconda del tomo terzo contenente il libro sesto. Vol III
Resumo:
Joidenkin tutkimusten mukaan naisten vähäinen määrä johdossa voi olla uhka organisaatiolle. Lasikattoilmiöllä tarkoitetaan naisten urakehityksen katkeamista tietylle tasolle ylimmän johdon alapuolelle ikään kuin naisten ja tuon ylimmän tason välissä olisi lasinen, näkymätön katto, sukupuolistereotypioiden muodostama este. Yksi yleinen lasikaton selitysten kolmijako on henkilökohtaiset, organisatoriset ja yhteiskunnalliset tekijät. (Lämsä & Hautala 2004, 252). Hoyt (2007, 270-278) tekee kolmijaon seuraavasti: inhimillinen pääoma, sukupuolierot ja ennakkoluulot. Yritys X:n keskijohdossa työskentelee yksi nainen, ylimmässä johdossa ei yhtäkään. Tutkimuksessa halu-taan selvittää miesjohtajien ja ei-johtavassa asemassa olevien naisten käsitystä siitä, onko yritys x:ssä lasi-kattoa, miksi naisjohtajia on niin vähän ja "mitä siitä" ts. onko mitään ongelmaa olemassakaan. Tässä tutkimuksessa pohditaan diskurssianalyysin keinoin, miten yritys X:ssä puhutaan naisjohtajuusaiheesta, millai-seksi sukupuolen merkitys työelämässä määritellään ja mitä ajatellaan naisten kykenevyydestä johtajiksi. Naturalisoiva diskurssi oli vahva niin miesjohtajien ja ei-johtavassa asemassa olevien naisten puheessa. Sen lisäksi hahmotellaan familistista, empiiristä, humanistista ja historiallista diskurssia naisjohtajuuspuheesta. Diskurssien yhteenkietominen hegemonisoimisstrategiana kuvaa tapaa, jolla palasia muista diskursseista käytetään tukemaan tiettyä toista diskurssia (Jokinen et al. 1993c, 95) Miesjohtajien puheessa naisten keskeiset, ominaisuudet - liiallinen tarkkuus ja huolellisuus yhdistettynä epävarmuuteen - ovat ongelmallisia johtajanuran kannalta. Jos näistä johtajuuden kannalta negatiivisista ominaisuuksista ei jostain syystä kuitenkaan muodostuisi uralla etenemisen estettä, äitiys ja perheellisyys "luonnollisesti" tekee tämän. Aiheet myös kietoutuvat yhteen: äitiys ja vastuu perheestä lisäävät naisten huolellisuutta, tarkkuutta ja epävarmuutta entisestään. Lisäksi äitiyslomat ja työhön käytettävissä oleva aika ja puut-tuva halu käyttää elämästä iso osa uranluomiseen ovat johtajaksi etenemisen esteitä. Miesjohtajien mukaan tämä on jossain määrin ongelma, kun heterogeenisyyttä johtamiseen kuitenkin tarvittaisiin, mutta loppujen lopuksi kuitenkin melko epäkiinnostava ja pieni ongelma; ongelma ei miesten mielestä johdu miesten tai yhteiskunnallisista asenteista, vaan naisista itsestään ja he tarvitsevat uralla edetäkseen tukea, rohkaisua ja henkilöstöpankkeja, joita miesjohtajat voivat tuottaa. Johtaminen ylipäänsä ei ole miesjohtajien mielestä hirveän kiinnostavaa. Jos naiset (kaikesta edellä sanotusta huolimatta) etenevät yritysten johtoon, eivät he tule siellä toimeen keskenään. Kaiken kaikkiaan koko naisjohtajuusaihe ei ole kovin kiinnostava ja naisjohtajuuden vähäisyyden (mahdollisen) ongelman ratkaisee aika uuden, tasa-arvoisemman sukupolven myötä. Naishaastateltujen näkökulmasta sen sijaan naisilla on pyrkyä johtotehtäviin - joskaan ei samassa määrin kuin miehillä. Naishaastateltujen mukaan miehet suosivat toisiaan työelämässä ja naiset kohtaavat asenteita, joita vastaan joutuvat taistelemaan ja tästä syystä johtajien joukossa on niin vähän naisia. Historialliset tekijät pitävät asenteita yllä. Perheellisyys on naisille suurempi uraeste kuin miehille, "luonnollisesti". Naishaastateltujen mielestä naisten vähäisyys johdossa on merkittävä ongelma, koska naisilla on erityislaatuisia ominaisuuksia, joista olisi hyötyä tehtävässä. Naishaastateltujen puheessa miesten ominaisuuksia vastaavasti vähäteltiin. Naisjohtajien vähäisyyden ongelmalle ei naishaastateltujen mielestä kuitenkaan ole tehtävissä paljonkaan: miesten ja yhteiskunnan asenteiden pitäisi muuttua, mutta keinoja tähän ei esitetä, sen sijaan naisten itsensä pitäisi vain "yrittää vielä kovemmin".
Resumo:
The fonds includes sixty two items of correspondence between Benjamin Woodruff Price, aka Woodruff, Ben or Uncle, and various family members, both immediate and distant cousins. Also included is business correspondence related to Price’s activities as a watchmaker and/or jeweler. Benjamin Woodruff Price was born in Thorold Township ca. 1831, the son of Joseph Price and Mary Smith. B.W. Price married Ella or Ellen McGlashan (1851-1906) ca. 1868. Price died between 1891 and 1901, his burial location is unknown at present. A watchmaker and jeweler, Price lived most of his life in Fonthill, Ont. He also included auctioneer, undertaker and photographer as some of his other professional activities. His siblings included David Smith Price (wife Isabella Ann), John Smith Price (wife Elizabeth Jane), and sisters Susan Page (husband Edward Rice Page), Jerusha Price, Mary Price and Martha W. Stone (husband Dudley Ward Stone). John Smith Price died 18 April 1860, leaving no descendents. It is likely that G.W. Stone was a nephew to B.W. Price, the son of his sister Martha W. Stone and her husband Dudley Ward Stone. Susan Page was a sister of Benjamin Woodruff Price. She was married to Edward Rice Page and they had at least two children, Joseph and Clayton. At the time of this correspondence they lived in Suspension Bridge, NY, now part of Niagara Falls, New York. Edward Rice Page’s occupation was listed as saloon keeper. The Price family appears to have had a very large extended family. This information was gleaned from the contents of letters of Maggie Tisdale, daughter of Ephraim and Hannah (Price) Tisdale, P.A. or Ann Morgan, [may also be Phebe Ann] of Newark, NY? and Marietta House of Bayham Township. DeWitt Higgins of Suspension Bridge, NY aka Niagara Falls, NY was an auctioneer, specialized in buying jewellery, watches, clocks, from individuals and reselling his product to others like B.W. Price.